kielitaitoa ja suoria sanojaMaanantai 2.11.2009 klo 21.18 Salon lukiossa pidettiin tänään seminaari aiheesta monikulttuurisuus ja maahanmuuttajien kotoutuminen. Tilaisuudessa oli reippaasti yli 100 ihmistä. Tilaisuuden vetonaulaksi oli ilmeisesti ( tai ehkä) ajateltu Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors.Vetonaula tai ei, ainakin hän antoi odotuttaa itseään.Oliko rva ministerin puheessa jotain sanomaa?Mitä jäi mieleen?Jaa-a. Kyselytauon/-kolon kohdalla yksi kaupungin valtuutetuista pamautti suoraan sen, minkä kaikki paikalla olevat olivat jo ministerin puheen ensimmäisissä lauseissa kuulleet: rva ministeri puhui huonompaa suomea kuin tilaisuuden vetäjä kambodzalaissyntyinen Sambeau Sam-Koskitanner. Valtuutettu ihmetteli, että mites tämmöinen on mahdollista. Kyllä siinä rva ministeri jotain yritti änkytellä ruotsitaustansa puolesta, mutta siihenkin kaupungin valtuutettu täräytti takaisin, antoi ymmärtää, että kyllä hänkin toisesta kotimaisesta jotain tietää..Joku voi ajatella, että kuin kehtaskin. Kuinka valtuutettu kehtasi pamauttaa päin naamaa ja vielä ministerille. Vaan minäpä sanon, että hurraa. Hyvä että pamautti! Rva ministerin puhetta oli todella, todella, todella vaikea seurata. Se oli änkyttävää, se oli hoonoa soomea! Uskomatonta! Ja kun noin kerran on, niin anti mennä. Parempi sanoa suoraan kuin että haukkuu takanapäin.Onneksi rva ministeri ei hetikohta puheensa jälkeen karannut seuraavaan paikkaan, vaan jäi kuuntelemaan mitä muilla seminaarilaisilla oli sanottavaa. Ja sitä siellä totisesti oli.Kotouttamiskoulutuksen käytäntöjä selvittivät mm. kouluttaja ja opiskelija. Raisa Haikala tiesi mistä puhui ja puhui siitä mistä tiesi. Ihan samaa Ramona Halarescu. Eipä siinä ollut mitään sanahelinäisiä maahanmuuttomussutuksia, vaan maahanmuuttajan live -elämän totuuksia.Raisa toi selkeästi ja selkokielellä esille sen kumpi on parempi sana kotoutuminen vai kotouttaminen. Se on kotoutuminen. Myös Ramonan mielestä.Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajan pitää itsekin ottaa vastuuta itsestään, muuttamisestaan, kotoutumisestaan ja ennenkaikkea ehdoton ykkönen on, että pitää oppia maan kieli. Ilman uuden maan kieltä ei päästä elämässä, arjen pyörityksessä eteenpäin.Kotoutuminen on maahanmuuttajan itsensä käsissä ja onnistuu, mutta se ei onnistu ilman omaa motivaatiota. Se pitää olla, se motivaatio ja omaa halua uuden maan kansalaiseksi. Kielikoulutusta piti kaupunginjohtajakin tärkeänä. Tulkkauksen varassa kommunikointi ei ole sitä millä uudessa maassa pärjätään.Mitäs sitten on kotouttaminen? Ainakin Raisa Haikalan sanoista, sanomasta koin, että se on viranomaisten taholta tulvivaa apua, avustamista, se on maahanmuuttajan puolesta touhuamista. Siinä ei ole sitä motivaatiota kuin on muuttajan omassa tahdossa, muuttajan omassa halussa kotoutua uuteen elämään, uuteen maahan.Oikeutetusti Ramona Halarescu vielä kysyi, miksvarten kaikki maahanmuuttajat laitetaan samaan muottiin. Sitä varmaan kysyy yks sun toinen maahamme muuttanut ulkomaalainen.Meillä on maahanmuuttajia ja meillä on maahan muuttavia. Meillä on kantasuomalaisia ja meillä on uussuomalaisia.Jos kohtaat tai törmäät energiaa puhkuvaan, maamme kieltä, koulutusta, maamme tapoja, kulttuuria itseensä lataavaan ulkomaalaiseen, niin mitäpä siinä muuta kuin sanokaamme päivää ja tervetuloa. Heitä on.Mutta on myös näitä väärin perustein maahamme luikertelevia, joita viranomaiset hyysäävät. Viranomaisten olisi tajuttava, että näin, tällä hyysäämisellä he pilaavat ja jarruttavat näiden uutta kotimaata, uutta elämisen mahdollisuutta janoavien mahdollisuuden sopeutua ja maastoutua kantasuomalaisten joukkoon. Toivottavasti se meni ministerinkin korvien väliin tai toivottavasti hän ymmärsi mitä nuo sanat tarkoittavat. Itsehän hän toohotti vain kotouttamista ja sen uudistamista/uudistumista.Se mikä oli se ministerin hoonosoominen viesti, se on tässä:
http://www.sss.fi/uutiset/85453.html Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan valmisteilla olevan kotouttamislain lähtökohtana on, että kotouttamistoimet koskevat kaikkia maahanmuuttajia. Salossa maanantaina puhunut Thors totesi, että maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Tavoite on, että kaikille maahanmuuttajille annettaisiin keskitetysti perustietoa heti heidän saavuttuaan Suomeen. Sen jälkeen tukea annettaisiin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Thorsin mukaan myös helposti väliinputoajiksi jäävät ryhmät pyritään ottamaan uudessa laissa huomioon. Tällaisia ovat esimerkiksi kotiin lapsia hoitamaan jäävät äidit, joiden mahdollisuudet kielenopiskeluun tulee turvata. |
|
Marjatta Halkilahti
Kaiken lisäksi rouva ministerin puheessa ei ollut (kuten tavallista) päätä ei häntää.
Toimittaja Asko Lehtonen lienee saanut puheen referaatin, koska on löytänyt siitä punaisen langan. Thorshan ei näitä puheita itse kirjoita vaan ne tehdään hänelle valmiiksi.
Jos katsomme suunnitteilla olevaa kansalaisuuslakia, niin se johtaa siihen hassunkuriseen tilanteeseen, etteivät nämä "lapsia kotiin hoitamaan jäävät äidit" välitä koskaan opiskella suomea, koska he saavat kansalaisuuden kuin Manu illallisen.
Miksi ihmeessä he sen tekisivätkään vääräuskoisten maassa?
Kaiken lisäksi rouva ministeri sotkee tahallaan käsitteitä, vaikka hyvin tietää mistä on kysymys.
Ramona ja kumppanit ovat työperäisiä maahanmuuttajia eivätkä humanitaarisista syistä turvapaikkaa hakeneita. Ei Ramonaa ja hänen kaltaisiaan kenelläkään ole mitään vastaan. Päinvastoin.
Satopää oli koko tilaisuuden ainoa valopilkku, jota Sam koki tehokkaasti vaientaa.