Kuulumisia kyselevät. Ystävät. Tuosta joulun ja uuden vuoden yli kestäneestä reissustani.
Melkein kaikilla on ollut ensimmäisenä yks ja sama kysymys: "saiks sää matkalaukkus?"
Kyl mää sain. Sekä minä että tyttäreni.
Yhdellä isolla laukulla mentiin. Kahdella tultiin takaisin. Ihan ylipainon puolellekin meinas mennä. “Ota jotain pois!“ mussutti virkailija minulle ja laukustani Orlandon kentällä. Höh. Sen siitä sai, kun olin ollut ahne ostamaan. Pakko oli ostaa, jos ja kun halvalla sai ja hyvää ( ?). Jalkineet siinä painoi, ei tommoset topit, jakut, mitä lie lumppui, ei ne nyt mitään ihmeellistä paina. No, minä siinä siit vähä kiukkusena purin isosta upouudesta matkalaukustani sen sisään tungetun menomatkan lentolaukun pois. Päälaukku meni ihan sekaisin, kun keräsin lentolaukkuun niitä mukamas painavia. Mutta tippuhan sitä. Painoa saatiin virkailijalle ja vaakalle sopivaksi ja laukku pääsi kotimatkalle, pääsi menohihnalle Helsinkiin.
Menomatkalla kahden ensimmäisen välilaskun kohdalla laukku piti itse hoitaa, itse siirtää, mutta se varmaan oli turvatarkastuksia varten se juttu. Paluumatkalla huhuilimme laukkuja Dallasissa, sitten Frankfurtissa, mutta kun meille vakuutettiin, että kyl ne Helsinkiin ihan nyt vaan omia teitään kulkevat, ilman meitä, niin olihan se uskottava. Ja sielhä nuo olivat. Ensimmäisinä ilmestyivät tulohihnalle pyörimään. Loppumatkan kone oli paljon parjatun Finnairin. Ei siis mitään valittamista.
