sillä lailla

Keskiviikko 16.11.2011 klo 23.58

.. ja jälkipyykin pesu alkaa huomenna!

http://www.sss.fi/uutiset/278451.html

Särkisalokoti ja Kajalakoti lakkautetaan Salossa

Salon Seudun Sanomat 16.11.2011 22:57:38

Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkoiltana Särkisalokodin, Perttelin Kajalakodin ja Kiikalan Mariakodin sekä Perniön Mussaaren ja Nurkkilan alakoulujen lakkautuksen.

Päätös kaupungin palveluverkkoon liittyvistä linjauksista syntyi yli kolme tuntia jatkuneen keskustelun ja kuuden äänestyksen jälkeen.

Tiukin äänestys käytiin Särkisalokodista, jonka lakkautus sinetöitiin äänin 38–37.

Kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin lopulta sellaisenaan. Siihen lisättiin vain Ulla Huittisen (kesk.) ponsi, jonka mukaan tilajärjestelyissä on otettava huomioon yhdistysten tilatarpeet.

 

..

http://salo.tjhosting.com/kokous/2011920-5.HTM　

 

Kaupunginhallitus	§ 684	24.10.2011
Kaupunginvaltuusto	§ 129	16.11.2011

 

129

Palveluverkon kehittämiseen liittyvien linjausten hyväksyminen

1950/10.03.02/2011

180/00.01.02/2011

kh § 684

Valmistelijat:

toimialajohtaja Kai Saarimaa, kai.saarimaa@salo.fi, 044 772 3730

toimialajohtaja Petri Moilanen, petri.moilanen@salo.fi, 044 778 6000

toimialajohtaja Mika Mannervesi, mika.mannervesi@salo.fi, 044 778 5001

talousjohtaja Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, 044 778 2200

henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua, petri.alaluusua@salo.fi, 044 778 2101

kehitysjohtaja Hannu Salminen, hannu.salminen@salo.fi, 044778 7700

hallintojohtaja Irma Nieminen, irma.nieminen@salo.fi, 044 778 2020

　

1. Palveluverkkoselvityksen ensimmäinen vaihe

Kaupunginhallitus päätti 23.03.2009 § 225 käynnistää kaupungin johtamisjärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä koskevan hankkeen. Hankkeen tarkoituksena oli jatkaa ja syventää vuoden 2008 ja vuoden 2009 alun aikana suoritettua uuden kaupungin toiminnan valmistelu- ja kehittämistyötä. Osana johtamisjärjestelmän kehittämishanketta kaupunki työsti helmikuusta 2010 alkaen palvelustrategiaan liittyviä linjauksia kaupunkitasolla. Työn aikana käytiin lävitse kaupungin väestökehitystä ja siitä seuraavaa palvelujen tarvetta tietyille ikäryhmille ja toimialoille, kaavoituksen koko-naiskuvaa ja kehitystarvetta sekä mm. talouden ja henkilöstömäärän vaikutuksia Salon tulevaisuuteen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.12.2010 § 149 palvelustrategian yhteenvedossa esitetyt seuraavat 6 linjausta vuoden 2011 talousarvion pohjaksi ja valtuutti kaupunginhallituksen valmistelemaan ja seuraamaan niiden toteutusta:

"1. Palvelustrategian yhteenvedossa esitetyt linjaukset hyväksytään tulevan kehitystyön pohjaksi

a. talousarvion valmistelu ottaa huomioon tehdyt linjaukset

b. Salon viherkaupunkilinjausten kehittäminen jatkuu

2. Johtamisjärjestelmän kehitystyö etenee ja rakenneuudistuksia valmistellaan edelleen

a. tuottavuuden tehostaminen kaikkien toimialojen palveluprosessien kuvauksilla vuoden 2011 loppuun mennessä

b. konsernipalveluiden rakenteiden uudistamistyö käynnistetään

c. jatkuva arviointi strategian ja johtamisjärjestelmän osalta toteutetaan tuloskorttien avulla

3. Kaupunkitason maankäytön suunnittelua kehitetään Salossa kaupunkitasolla

a. strateginen yleiskaava valmistuu 2011

b. kaupunkikeskustan rakenteen ja palveluiden tarkastelu tehdään 6/2011 mennessä　

4. Sivistyspalveluiden palveluverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena

a. sivistyspalveluiden selvityksen pohjalta jatketaan valmistelua, jotta valmius päätöksentekoon ja talousarvion 2012 laatimiseen on olemassa 20.9.2011 tilastopäivän jälkeen

b. keskusta-alueen palveluverkon tarkastelu toteutetaan 6/2011 mennessä

5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakennetta uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin

a. toimialan palvelustrategiset linjaukset pohjana

b. kehittämisohjelma vuoteen 2020 laadittu, ohjelman toteutus alkaa 1.1.2011

6. Tekninen toimi realisoi kiinteistöjä ja tehostaa toimintaa osaltaan

a. kiinteistöjen realisointi käynnistyy ja palveluyksiköidenosalta päätökset valmistellaan toimialojen kanssa yhteistyössä niiden strategisten linjausten pohjalta."

Kaupunginvaltuusto yväksyi päätökseen seuraavan ponnen:

"Aluejakona hyväksytään seuraava jako: Keskusta, Palvelukeskukset (=Aluekeskukset+Palvelukylät) ja Koulukylät ja poistetaan lause: "Hajarakentamisen vapaata itseohjautuvuutta tulisi kaupungin edun mukaisesti rajata/suunnitella".

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että palvelustrategian ja palveluverkon tarkennettu toteutusohjelma on tuotava valtuustoon.

2. Palveluverkkoselvityksen jatkovalmistelu

Tämän jälkeen käynnistetyssä jatkovalmistelussa keskityttiin kehittämisen linjauksiin. Palveluverkkoselvitys laajennettiin koskemaan myös keskusta-aluetta. Jatkoselvityksen painopisteenä on kuvata kokonaisuutena Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyviä linjauksia ja johtamista sekä linjauksiin liittyviä vaikutuksia.

Kaupunginhallitus on toiminut jatkoselvityksen ohjausryhmänä. Työryhmänä on toiminut toimialajohtajat sekä kaupungin johtoryhmä. Oy Audiapro Ab on toiminut hankkeessa linjausten kokoajana. Yhtiön puolesta työhön ovat osallistuneet Aija Tuimala, Toni Kirmula ja Anssi Hietaharju.

Selvitystyön vaiheet merkittiin kaupunginhallituksen tiedoksi 7.3.2011 § 21.

Kuntalaisille järjestettiin palvelujen järjestämistä koskeva nettikysely toukokuussa 2011. Saatujen vastausten analyysi on liitteenä 1.

Kaupunginvaltuusto käsittely palveluverkkoselvitystä iltakoulussaan 16.5.2011. Valtuustoryhmiltä pyydettiin selvityksestä lausunnot 18.5.2011 päivätyllä kirjeellä. Lausunnot ovat esityslistan liitteenä ( Liite 2).

Kaupunginhallitus käsitteli viranhaltijoiden laatimaa palveluverkkoselvitystä 27.6.2011 § 459, merkitsi sen tiedoksi ja päätti pyytää siitä aluetoimikuntien lausunnot. Samalla päätettiin, että selvitystä käsitellään lausuntojen saapumisen jälkeen kaupunginhallituksen iltakoulussa 10.10.2011.

Palveluverkkoselvitys on esityslistan liitteenä ( Liite 3)..

Palveluverkkoselvitystä esiteltiin yleisölle 25.8.2011 Salon lukiossa järjestetyssä avoimessa yleisötilaisuudessa.

Kaupungin yhteistyöelimen kokous palveluverkkoselvityksestä järjestetään 24.10. 2011.

3. Palveluverkkoselvityksen keskeisimmät linjaukset toimialoittain　

Sosiaali- ja terveystoimen toimiala

Yleistä

Salo sijoittuu keskisuurten kaupunkien vertailuryhmässä asukaskohtaisissa kustannuksissa ryhmän keskivaiheille. Palveluiden pääsegmenteissä poikkeamat keskiarvosta ovat maltillisia ylös- ja alaspäin. Vain ikäryhmässä 0 - 6-vuotiaat kustannukset ylittävät selvästi mediaanin. Tilanne johtuu päivähoidon, esiopetuksen ja lastensuojelun kustannuksista. Muiden ikäryhmien kohdalla esiin nousevat vanhuspalveluiden ympärivuorokautisen hoidon kulut, joissa vuonna 2010 laskennallinen ylitys keskiarvoon on runsaat 4 milj. euroa.

Palveluverkkoselvityksessä esitetyt linjaukset perustuvat voimassaolevaan lainsäädäntöön, niistä johdettuihin valtakunnallisiin linjauksiin ja ohjeistuksiin, Salon ennakoituun väestökehitykseen ja kaupungin taloudellisiin mahdollisuuksiin, sekä lautakunnan hyväksymiin toimialan kehittämisohjelmiin.

Terveyspalvelut

Terveyspalveluiden keskeisin tavoite on perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen ja sen myötä erikoissairaanhoidon kustannuskasvun loiventaminen. Selkeimmin tavoite näkyy mielenterveyspotilaiden hoidon tehostamisena osana terveyskeskuksen toimintaa ja vanhuspalveluista vapautuvien ympärivuorokautisten yksiköiden siirtämisenä kustannusneutraalisti mielenterveyspotilaiden kuntouttavaan asumistoimintaan. Myös yhteistyö muun erikoissairaanhoidon kanssa tiivistyy. Voimavarojen sallimissa rajoissa, sekä yhteisesti sovittujen hoitolinjausten mukaisesti uusia potilasryhmiä siirtyy perusterveydenhuollon vastuulle.

Terveyspalveluiden nykyiseen palveluverkkoon ei ole tarvetta tehdä olennaisia muutoksia. Palvelut täydentyvät mielenterveyspotilaiden kuntouttavalla palveluasumisella.

Vanhuspalvelut

Salon vanhuspalveluissa on tällä hetkellä laskennallista ylikapasiteettia ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa. Palvelurakenne on vinoutunut vanhainkotipainotteiseksi eikä se vastaa valtakunnallisia linjauksia.

Tehostetun palveluas. paikat Vanhainkotipaikat Yhteensä

Omat osto 　

Tilanne nyt
192 56 289 537

Tarve v. 2020
327 196 523　

Monituottajamallin mukaisesti ei ole tarkoituksenmukaista, että kaupunki tuottaa itse kaikki tehostetun palveluasumisen palvelut, vaan hankkii jatkossakin osan palveluista eri markkinatoimijoilta. Samoin mahdollinen tarvepoikkeama voidaan tyydyttää ostopalvelulla. Omaa kapasiteettia ei rakenneta lisää.

Vanhuspalveluiden laatusuosituksen mukaisesti palveluiden painopisteet ovat tulevaisuudessa ikääntyneiden terveyden- ja toimintakyvyn edistäminen, keinoina mm. palveluohjaus, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, päivähoito ja neuvontakeskukset, kotona asumisen tukeminen, sekä ympärivuorokautisessa hoidossa sisäisen raken-teen muuttaminen tehostettua palveluasumista painottavaksi.

Asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää palveluverkon kiinteiden toimipisteiden uudelleenjärjestelyä selvityksessä esitetyn mukaisesti ja samalla henkilöstövoimavarojen siirtoa laitoshoidosta kotihoitoon.

Sosiaalityön palvelut

Aikuissosiaalityön osalta merkittävin muutos tapahtuu uuden kaupungintalon käyttöönoton yhteydessä. Kokoamalla voimavarat yhteen muodostuu vahva moniammatillinen verkko, joka samalla mahdollistaa myös palvelua tehostavat tehtäväjärjestelyt. Sosiaalityöntekijät ja osin sosiaaliohjaajat voivat keskittyä entistä enemmän ehkäisevän ja varsinaisen sosiaalityön toteuttamiseen.

Lastensuojelun painopistealueina ovat ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen sekä avohoitopainotteinen työote. Tähän tuo merkittävän työvälineen v. 2012 käyttöönotettava lastensuojelun monipalveluyksikkö. Yhteistyötä neuvolaverkoston kanssa tiivistetään edelleen. Sijaishuollon osalta lisätään mahdollisuuksien mukaan perhehoitoa.

Vammaistyön osalta on meneillään muutosprosessi, jossa toimintoja keskitetään Iso-härjänmäkeen sekä Kiskon ryhmäkodin yhteyteen. Autetun asumisen kapasiteettia lisätään toimitilajärjestelyin niin ikään Kiskossa. Lisäksi myöhäisemmässä vaiheessa tullaan Salon keskustaan toteuttamaan erityisesti kodeista irtautuville nuorille tarkoi-tettu asumisyksikkö.

Sivistystoimen toimiala

Perusopetus

1.Mussaaren koulu lakkautetaan elokuusta 2012 lukien. Oppilaat sijoitetaan asuinpaikan mukaan alueen muihin kouluihin.

2. Nurkkilan koulu lakkautetaan elokuusta 2012 lukien. Oppilaat sijoitetaan asuinpaikan mukaan alueen muihin kouluihin.

3.Anjalan koulun nykyiset pienryhmät siirretään osaksi Moision koulua ja Anjalan koulu hallinnollisena yksikkönä lakkautetaan.

-Tavoitteena on oppilaiden suotuisa integroituminen ja toisaalta Anjalan koulurakennuksen vapauttaminen muuhun käyttöön tai myyntiin. 　

-Mallin toteutuminen edellyttää sitä, että kansalaisopisto päättää siirtyä päiväopetustilojensa osalta Karjalankadun kiinteistöön.

4. Perusopetus varautuu, tilatarpeiden kasvaessa, sijoittamaan oppilaita Karjalankatu 6:n tiloihin.

-Mahdollisena ensimmäisenä siirtyjänä voidaan nähdä Svenska skolanin kaksi opetusryhmää. Mustamäen koulussa tarvitaan lisää tilaa kaavoittamisen ja rakentamisen edettyä alueella.

-Varaudutaan pidemmällä tähtäimellä sijoittamaan Viitannummen ja Viitanlaakson oppilaita Karjalankadun kiinteistöön siinä vaiheessa kun Alhaisten kouluun ei enää mahdu uusia oppilaita.

Varhaiskasvatus

1.Linjaukset:

Kasvun, oppimisen ja laadukkaan elämän mahdollistaminen:

Tuetaan kasvua, oppimista ja mahdollistetaan laadukas elämä

tehokkaat avain- ja palveluprosessit

tehokas ja toimiva palveluverkko

varhaiskasvatuspalveluja on saatavilla riittävästi ja palvelun tarpeen mukaisesti (täyttöaste 100 %)

Toiminnan suunnittelu ja päivähoidon järjestäminen nojautuvat näihin em. linjauksiin.

Kehittämiskohteet tällä perusteella:

1.1.Riittävät päivähoitopalvelut lähipalveluna

Linjaus: Päivähoitopaikkoja varataan lyhyellä aikavälillä 60 % alle kouluikäisten ikäryhmästä eli 31.12.2010 ikäryhmässä 0-5 vuotiaat 4258 lasta, päivähoitopaikkoja varataan 2554 lapselle ja sen lisäksi esiopetusikäisille 100 % . (31.12.2010 lapsia päivähoidossa 2163 ja esiopetuksessa 614/632)

1.2.Avointen ja kerhomuotoisten palvelujen kehittäminen

Linjaus: Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki (100%) 3-6-vuotiaat ovat jonkin varhaiskasvatuspalvelun piirissä, mikä tarkoittaa palvelun monipuolistamista etenkin avoimissa, kerhomuotoisissa toiminnoissa.

1.3.Esiopetuksen siirtäminen alakoulun yhteyteen aina, kun on mahdollista

Linjaus: Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö ja saumaton siirtyminen kouluun.

Koulun tilojen tehokas ja taloudellinen käyttö.

1.4.Taloudellinen ja tehokas palveluverkko

Linjaus: Tarkoituksenmukaiset tilat ja riittävän suuret yksikkökoot henkilöstön työvuorosuunnittelun helpottamiseksi.

1.5.Varhaiskasvatuksen laadunhallinta

Linjaus: Päivähoidossa toteutetaan laadunhallintajärjestelmää systemaattisesti ja järjestämällä ulkoinen auditointi joka toinen vuosi

1.6.Kiinteistöt

Tavoitteena päästä vähintään kolmen lapsiryhmän kokoisiin päiväkoteihin, jotta henkilöstöä voidaan siirtää lapsiryhmien välillä tarpeen mukaan ja työaikoja voidaan porrastaa siten, että vilkkaimpaan toiminta-aikaan on eniten henkilökuntaa paikalla. Ryhmäperhepäiväkoteja muutetaan päiväkotiryhmiksi, jotta samalla henkilökuntamäärällä voidaan hoitaa useampi lapsi ja pedagoginen osaaminen kasvaa. Perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän rakentamiseen tarvitaan tiloja (päiväkodit, puistotoiminta, avoin päiväkoti)

1.7.Perhepäivähoito

Perhepäivähoito pyritään pitämään tasaveroisena vaihtoehtona päiväkotihoitoon nähden etenkin kaikkein pienimpien lasten osalla.

2.Toimenpiteet

2.1.Investoinneista yleensä

Ryhmätilat suunnitellaan aina 21-paikkaiselle ryhmälle, vaikka ryhmään sijoitettaisiinkin alle 3-vuotiaita, jolloin tilojen käyttötarkoituksen muunneltavuus on helppoa lapsiryhmän mukaan esim. wc-tilat, joihin mahtuu myös hoitopöytä ja pottia. Samoin suunnitellaan aina liikunta esteetön ympäristö sisä- ja ulkotiloissa, koska päivähoitoon kuuluu kiinteästi liikunta jolloin tarvitaan liikuntatilaa ja turvallinen piha-alue.

Kaikissa päiväkodeissa huomioitava myös pientilojen / jakotilojen tarve mm. pienryhmätoimintaan, erityislapsia ja neuvotteluja varten.

Tiloissa ei saa olla terveyshaittoja.

Päivähoidon erilaisia yksiköitä yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi mieluummin kuin monenlaisia eri kunnallisia palveluita. Tällöin henkilöstöä ja tiloja voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Parkkialueiden ja huoltoreittien suunnittelu huolellisesti turvallisen päivähoidon takaamiseksi.

2.2.Investointikohteet

Palveluverkkoselvityksessä on mainittu seuraavat investointikohteet, joihin jo nyt suunnittelun edetessä on tullut muutoksia. Jokainen kohde käsitellään erikseen ja arvioidaan suunnittelun edetessä.

2.2.1.Palveluverkkoselvityksen mukaiset varhaiskasvatuksen tilajärjestelyt

Palvelutarve perhepäivähoidon korvaavista tiloista (140 paikkaa) ja 60 % alle kouluikäisten lasten määrän kasvusta (54 paikkaa) lisäävät tarvetta uusille hoitopaikoille:

Muurlan, Perniön ja Kiikalan kunnantalojen peruskorjausten yhteydessä varaudutaan perhepäivähoidon varahoidon järjestämiseen ja tulevaan kehitykseen

Saktan tiloihin suunnitellaan vähintään 8 lapsiryhmän käyttöön vastaamaan Sirkkulan, Viitanummen ja Viitanlaakson tuleviin tarpeisiin (painotus alle 3-vuotiaisiin). Näistä yhden ryhmän tilat tarvitaan peruskorjausten takia väistötiloiksi, yhden ryhmän tilat perhepäivähoidon varahoitotiloiksi ja kahden lapsiryhmän (2x 21 lasta) tilat tarvittaisiin 1.8.2014 alkaen päiväkoti Sohvin siirtämiseksi Saktaan. Sohvi on perustettu tilapäisellä rakennusluvalla väliaikaisratkaisuksi kevään 2011 ylipaikkojen purkamiseen.

Mesikämmenen päiväkodin tontille sijoitetaan 4 lapsiryhmän päiväkoti ja yhden ryhmän tilat perhepäivähoidon varahoitotiloiksi. Mesikämmenen päiväkodin laajennus palvelee ensin Ollikkalan koulun peruskorjauksen väistötiloina sekä helpottaa Hähkänän ja Tupuri-Anjalan alueiden paikkatarvetta

1. ja 2. luokan siirtäminen pois Isonhärjänmäen päiväkodista, jolloin vapautuu 21 lapsen tilat päiväkotiin.

Peruskorjaus- / väistötilatarpeet:

Piritan päiväkodin laajennus 1 lapsiryhmällä sekä peruskorjaus piharakennuksen osalta

Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus (5 lapsiryhmää). Väistötilojen tarve Saktan tiloista.

Märynummen päiväkodin peruskorjauksen yhteydessä 2 lapsiryhmän tilojen lisäys, jolloin varaudutaan asuinalueen kasvuun ja pienten yksiköiden yhdistämiseen.

Menninkäisen remontti vastaamaan Kaivolan alueen päivähoidon tarpeen lisäystä vuodelle 2012

Teijon alueen päivähoitotarpeen kasvuun varaudutaan yleiskaavassa merellistä Saloa kehitettäessä

Päivähoitokiinteistöjen pitkän aikavälin peruskorjaussuunnitelma ml. pihojen kunnostus tulisi tehdä.

Liikuntapalvelut

Kaupungin järjestämä liikuntatoiminta painottuu ennaltaehkäisyyn ja liikuntaneuvontaan, jota kautta asiakasvirta tulee ryhmiin. Ohjatun liikuntatoiminnan painopistealueita tulee jatkossakin tarkastella myös väestöennusteittenpohjalta.

Esimerkiksi ikääntyvien, yli 75-vuotiaiden ryhmä, kasvaa merkittäväksi vuoteen 2020 mennessä. Ikärakenteen kehityksen vuoksi tulee lisää voimavaroja suunnata erityisliikuntaan joko lisäresurssien tai painopisteiden muutoksen kautta.

Lasten ja nuorten ohjatun liikuntatoiminnan kehittäminen ulottuu jo nyt neuvola- ja varhaiskasvatustoimintaan ja prosessia tulee kehittää edelleen yli toimialarajojen.

Nuorten ja aikuisten liikuntatoiminta toteutuu monesti seuratyön kautta. Seuratyötä pyritään tukemaan niin, että seurat ovat yhteistyökumppaneita ja järjestävät pääosan liikuntatoiminnasta tässä ikäryhmässä.

Järjestötoimintaa tuetaan edullisilla tai ilmaisilla liikuntapaikoilla. Liikunnan rahallinen tuki ohjataan pääosin liikuntatoiminnan järjestämiseen sekä seuratoimijoiden koulutukseen.

Liikuntapalveluiden avulla kaupunkilaisille saadaan terveyttä edistäviä palveluja, joilla tuetaan hyvinvointia sekä alennetaan terveydenhoitokuluja. Palveluissa tarvitaan yhteistyötä mm.työterveys- ja kouluterveyshuollon kanssa.

Nuorisopalvelut

Palveluverkko säilytetään pääsääntöisesti ennallaan.

-Nuorten pajatoiminnan sijoittaminen Karjalankadun (Sakta) tiloihin selvitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä taide- media- ja puutyöpajat toimivat Tuulensuunkadulla. Lisäksi kiinteistössä on toimistotilat pajatoiminnan ohjaajalle, yksilövalmentajalle sekä etsivälle nuorisotyöntekijälle. Puutyöpaja käyttää myös tarvittaessa Sirkkulan koulun teknisen työn luokkaa. Tuulensuunkadun kiinteistössä toiminnot ovat ahtaasti ja tarvetta on lisätilalle. Pajatoiminnan tulee olla hyvien kulkuyhteyksien varrella, lähellä keskustaa. Mahdollisen siirron myötä Tuulensuunkadun kiinteistö vapautuu esim. myytäväksi tai kaupungin muuhun käyttöön.

-Perttelissä, Inkereellä nuorisotilan siirtoa entiseen kunnanvirastoon suunniteltiin yhdessä liikuntapalvelujen kuntosalin kanssa, joka toimii Hähkänällä yksityiseltä vuokratuissa tiloissa. Nykyinen nuorisotila puolestaan toimii Inkereellä asunto-osakeyhtiömuotoisessa rivitalokaksiossa ahtaissa, huonosti nuorisotilakäyttöön soveltuvissa tiloissa. Entisen kunnanviraston sisäinen vuokra on liian korkea liikunta- ja nuorisopalvelujen jaettavaksi. Tällä hetkellä nuorisotilasta ja kuntosalista maksettavat vuokrat ovat yhteensä 11 200 euroa ja entisen kunnanviraston vuokra on 44 700 euroa.

-Kiskon kirjaston peruskorjaukseen on investointisuunnitelmassa vuodelle 2012 varattu 30 000 euroa korjaustöiden suunnitteluun ja seuraavalle vuodelle 240 000 euroa varsinaisiin korjaustöihin. Kuluneen vuoden aikana Kiskon alueen palvelujen järjestämistä kirjasto- ja nuorisopalvelujen osalta on suunniteltu ratkaisua, jossa nuorisotila siirtyisi nykyisen kirjaston tiloihin ja kirjasto puolestaan siirtyisi Kiskolaan. Tämä olisi aiemmin suunniteltua huomattavasti edullisempi ja palvelujen järjestämisen kannalta toimivampi ratkaisu. Tarkoituksena on toteuttaa Kiskolassa sellaiset tilaratkaisut, että taloa on mahdollista käyttää jatkossa monipuolisesti erilaiset kuntalaistarpeet huomioon ottaen. Myös nuorisotilan käyttö pyritään saamaan mahdollisimman tehokkaaksi. Vuodelle 2012 varattaisiin 10 000 euroa suunnitteluun ja vuodelle 2013 varsinaisiin muutostöihin 125 000 euroa.

Nuorisopalvelujen kehittämislinjauksia

1) Nuorisotyöttömyyden ehkäisyä vahvistetaan

2) Nuorten kokonaisvaltainen ohjausprosessi määritellään

3) Yhteistyö koulujen ja sosiaalityön kanssa tiivistyy

4) Etsivän nuorisotyön malleja kehitetään ja resursoidaan

Keskeistä toimialan tulevaisuuden palvelujen tarjonnan osalta on Karjalankatu 6 kiinteistön käyttöönotto ja siihen tehtävä peruskorjaus vuoden 2013 aikana. Tiloihin sijoittuu varhaiskasvatus-, opetus-, nuoriso- sekä kansalaisopiston palveluita. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimeen kuuluva kasvatus- ja perheneuvolan toiminta siirretään ulkopuoliselta vuokratuista tiloista Karjalankatu 6 kiinteistöön. Yksittäisistä toimenpiteistä koskien eri osastoja päättää lautakunta toimivaltansa puitteissa.　

Teknisen toimen toimiala　

Työn aikana hahmoteltiin asumisen näkökulmasta neljä eri profiilin omaavaa viherkaupunkialuetta, joiden kehittämistä ja markkinointia voidaan toteuttaa oman luonteensa mukaisesti. Aluerajaukset ovat hyvin yleispiirteisiä eikä niitä pidä tulkita tiukkoina palvelujen alueellista organisointia koskevina rajoina.

Keskusta-alue muodostuu entisestä Salon keskustasta sekä sitä tukevista Perttelin, Muurlan ja Halikon alakeskuksista. Kaupunkimaisen kehittämisen alue, jota tarkastellaan jatkossa palvelukokonaisuutena.

Merellinen Salo muodostuu mereen rajoittuvista kaupungin alueista ja sen keskuksena on suurin taajama, Perniö joka sijoittuu kt 52:n varteen. Palvelukylänä Särkisalo ja koulukylinä Kokkila, Teijo ja Asemanseutu.

Järvien Salo muodostuu itäisestä järvialueesta, jonka aluekeskuksena on Suomusjärvi ja palvelukylinä Kiskoa ja Kiikalaa. Suomusjärvi sijoittuu moottoritien liittymään ja mahdollisesti tulevan Esa-radan linjalle.

Jokien Salo muodostuu pohjoisista ja läntisistä maaseutualueista, joiden aluepalvelut ovat keskusta-alueella. Kuusjoen keskusta toimii palvelukylänä ja Hajala, Vaskio, Hiisi ja Rekijoki koulukylinä. Alueen kautta kulkee moottoritie, olemassa oleva ratayhteys ja kt 52.

Samaan karttaan hahmoteltiin lisäksi eri palvelutason omaavia keskuksia.

Keskusta: Sisältää laajan palvelutarjonnan, jota tarkastellaan alueellisena kokonaisuutena. Nykyisessä Salon kaupungissa keskuksiksi luetaan Salon, Halikon, Perttelin ja Muurlan keskukset.

Aluekeskukset: luetaan alueet jotka käsittävät alakoulupalvelut (Perniössä myös yläkoulu ja lukio), päiväkodit, palveluasuminen/hoivakodit ja lääkärin/hammaslääkärin vastaanotto. Tällaisia aluekeskuksia on Salossa Perniön ja Suomusjärven nykyiset keskukset.

Palvelukylät: Särkisalon, Kiskon, Kiikalan, ja Kuusjoen nykyiset keskukset. Nämä palvelukylät sisältävät alakoulut, päiväkodit ja lääkärin/hammaslääkärin vastaanotto (pois lukien Särkisalo).

Koulukylät: Nähdään sisältävän alakoulu- ja päivähoitopalvelut (pois lukien Hiisi ja Rekijoki). Suunniteltuja koulukyliä ovat Perniön asema, Teijo, Meri-Halikko, Hajala, Vaskio, Hiisi ja Rekijoki.

Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen palveluverkon muutosten seurauksena vapautuu kaupungin tiloja. Jollei niille ole muuta kaupungin omaa käyttöä, ne asetetaan myytäväksi.

Aluetoimikuntien puheenjohtajiston aloite 13.10.2011:

"Aluetoimikuntien puheenjohtajien yhteistyöryhmä keskusteli kokouksessaan 26.9.2011 sulkemisuhan alaisista vanhuspalveluyksiköistä. Ainakin Särkisalon osalta tulisi tehdä maaseutuvaikutusten arviointi, sillä yksikön sulkemisella on vaikutuksia muihin harvaan asutun maaseutualueen ja saaristo-osaan kuuluvan Särkisalon palveluihin.

Päätettiin tehdä aloite, että kaupunki tekisi sulkemisuhan alaisten Mariakodin, Kajalakodin ja Särkisalokodin osalta tarkat taloudelliset laskelmat ja Särkisalon kokonaistilanteen osalta maaseutuvaikutusten arvioinnin esimerkiksi pilottihankkeena."

5. Kuntalaisten ja vanhusneuvoston toimittamat kannanotot

Palveluverkkoselvitykseen liittyen on toimitettu Kajala-kotia koskeva n. 800 allekirjoittajan allekirjoittama adressi ja Särkislaokotia koskeva 455 allekirjoittajan allekirjoittama adressi, Särkisalokotia koskeva Katri Karimon kirje sekä Salon vanhusneuvoston kannanotto 6.10.2011 § 32. Kannanotot ovat liitteenä. (Liite 5). Katri Karimon kirjeeseen on liitetty sosiaali- ja terveystoimen toimialan laatimat vastineet.　

Lisäksi on toimitettu Viitannummen ja Viitanlaakson asukasyhdistyksen aloite Viitannummen ja Viitanlaakson päiväkoti/koulun puolesta.(Liite 5). Asukasyhdistyksen 15.9.2011 järjestämässä keskustelutilaisuudessa esitetty materiaali toimitetaan kaupunginhallitukselle oheismateriaalina.

Aloitteen johdosta perusopetus ja varhaiskasvatus toteavat seuraavaa:

Nykyinen aluetta palveleva Alhaisten koulu ja sen riittävät Viitanlaakson ja Viitannummen oppilaiden tarpeisiin vähintään kuluvan vuosikymmenen loppuun. Mikäli Viitannummen ja Viitanlaakson alueet kasvavat tulevaisuudessa voimakkaasti ollaan aktiivisia Karjalankatu 6:n tilojen käyttöä suunniteltaessa. Päiväkodit pyritään sijoittamaan logistisesti siten, että ovat mahdollisimman hyvin tavoitettavissa. Lisäksi päiväkodit toteutetaan vähintään kolme -osastoisina. Viitanlaakson ja Viitannummen tarve vastaa yhden päiväkotilapsiryhmän tarvetta.

Vanhusneuvoston kannaotto Kajalakodin toiminnasta ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittely on liitteenä. (Liite 5)　

6. Päätöksenteko　

Valtuusto hyväksyy palveluverkon linjaukset. Lautakunnat tekevät linjauksiin perustuvat operatiivista toimintaa koskevat päätökset hallintosäännön antaman toimivallan nojalla.

Palveluverkon linjauksista aiheutuvat keskeisimmät operatiiviset päätökset ovat Kajalakodin, Särkisalokodin, Mariakodin, Nurkkilan koulun ja Mussaaren koulun lakkauttaminen. Kajalakodin vapautuva kiinteistö käytetään kuntouttavaan mielenterveystyöhön. Mainitut laitokset ovat hallinnollisesti yksiköitä, joiden perustaminen ja lakkauttaminen kuuluu lautakunnan toimivaltaan.

Kajalakodin, Särkisalokodin ja Mariakodin paikoista luopumiseen liittyvät ennakkoarvioinnit sekä erillinen selonteko Särkisalokodin paikoista luopumisen perusteista ovat liitteinä ( Liite 6).

Palveluverkkoselvityksestä aiheutuvien toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset on selvitetty liitteessä 7.

Kaupungin yhteistoimintaelin on käsitellyt palveluverkon kehittämistä koskevia linjauksia 24.10.2011 pidetyssä kokouksessa. Kaupungin yhteistoimintaelimellä ei ole huomautettavaa asiasta.

Liitteet

Liite 1 Kuntalaiskyselyä koskeva analyysi

Liite 2 Valtuustoryhmien lausunnot

Liite 3 Palveluverkkoselvitys

Liite 4 Tiivistelmä aluetoimikuntien lausunnoista

Liite 5 Toimitetut adressit sekä Katri Karimon kirje vastauksineen

Liite 6 IVA-selvitykset ja Särkisalokotia koskeva perustelu

Liite 7 Taloudelliset vaikutukset

Kaupunginjohtaja:

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy palveluverkkoselvityksen mukaiset linjaukset, joiden pohjalta lautakunnat tekevät operatiiviset päätökset.

Päätös:

Timo Lehti ehdotti sosiaali- ja terveystoimen osalta, että Särkisalokotia ja Mariakotia ei lakkauteta.

Soile Nurminen kannatti Timo Lehden ehdotusta ja ehdotti lisäksi, että Kajalakotia ei lakkauteta.

Eeva Koskinen ja Juhani Nummentalo kannattivat Timo Lehden ehdotusta Särkisalokodin osalta.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestetään ensin kaupunginjohtajan pohjaehdotuksen ja Timo Lehden tekemän Särkisalokodin säilyttämistä koskevan ehdotuksen välillä. Seuraavaksi äänestetään kaupunginjohtajan pohjaehdotuksen ja Timo Lehden tekemän Mariakodin säilyttämistä koskevan ehdotuksen välillä. Äänestysehdotus hyväksyttiin.

Särkisalokotia koskevassa kädennostoäänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotus sai 7 ääntä (Passi, Punta, Suonio-Peltosalo, Elovaara, Ranta, Keto-oja, Nieminen). Timo Lehden ehdotus 6 ääntä (Lehti, Koskinen, Nummentalo, Nurminen, Pölönen, Ojanen).

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen Särkisalokodin osalta äänin 7-6.

Mariakotia koskevassa kädennostoäänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotus sai 10 ääntä (Nummentalo, Passi, Punta, Suonio-Peltosalo, Pölönen, Elovaara, Ranta, Keto-oja, Nieminen, Koskinen). Timo Lehden ehdotus sai 3 ääntä (Lehti, Ojanen, Nurminen).

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen Mariakodin osalta äänin 10-3.

Todettiin, että Soile Nurmisen ehdotus Kajalakodin säilyttämisestä raukesi kannatuksen puuttuessa.

Timo Lehti Päivi Pölösen kannattamana ehdotti, että päivähoitoa koskevaan tekstiin tehdään lisäys, jonka mukaan haja-asutusalueilla päiväkodit voidaan toteuttaa pienryhminä.

Kaupunginhallitus hyväksyi Timo Lehden muutosehdotuksen yksimielisesti.

Eeva Koskinen Soile Nurmisen kannattamana ehdotti, että Mussaaren koulua ei lakkauteta.

Puheenjohtaja ehdotti, että koska oli tehty Mussaaren koulua koskeva kannatettu muutosehdotus, asiasta oli äänestettävä. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotus sai 11 ääntä (Nummentalo, Passi, Punta, Suonio-Peltosalo, Ojanen, Pölönen, Lehti, Elovaara, Ranta, Keto-oja, Nieminen), Koskisen ehdotus sai 2 ääntä (Koskinen ja Nurminen).

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen Mussaren koulun osalta äänin 11-2.

Päivi Pölönen Esa Ojasen kannattamana ehdotti, että muutetaan nuorisopalvelujen kehittämislinjausta koskevaa tekstiä siten, että kohta 1 "Nuorisotyöttömyyden ehkäisyä vahvistetaan"muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Tavoitteena on, että nuorten työllisyyttä parannetaan."

Kaupunginhallitus hyväksyi Päivi Pölösen muutosehdotuksen yksimielisesti.

Kaupunginhallitus ehdottaa,

että kaupunginvaltuusto hyväksyy palveluverkkoselvityksen mukaiset linjaukset kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti sellaisin muutoksin, että haja-asutusalueilla päiväkodit voidaan toteuttaa pienryhminä ja nuorisopalvelujen kehittämislinjaus n:o 1 muutetaan kuulumaan " Tavoitteena on, että nuorten työllisyyttä parannetaan".

kv

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle,

että kaupunginvaltuusto hyväksyy palveluverkkoselvityksen mukaiset linjaukset kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti.

Päätös:

　　

julkilausuma

Keskiviikko 16.11.2011 klo 8.07

http://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2011/11/15/1004

"Mitä ne oikke kirjotti?" Sitä tässä yks sun toinen on kysellyt!

Jos Rohkeiden Naisten julkilausuma on facebookissa esillä, niin kait sen tännekin voi esiin nostaa, tuoda ja kopioida?

 ..     

 

 

Terveyskeskuslääkärien julkilausuma!

tekijä:

Jarkko Anttila päivä: 14. marraskuuta 2011 kello 21:46

Arvoisa kaupunginjohtaja Antti Rantakokko! Hyvät Salon kaupunginvaltuutetut! Arvoisa sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja Kai Saarimaa! Hyvät työtoverit!

Olemme saaneet syksyn mittaan seurata Särkisalonkodin säilymisestä käytävää keskustelua. Toivomme hartaasti, että Särkisalokoti saa jatkaa toimintaansa. Tahdomme tuoda esille tätä puoltavia ja uusia näkökulmia Perniön vanhustentaloyhdistys ry:n rakennuttamaan Tiipilän vanhusten palvelukeskukseen tuovia tosiasioita. Lääkäreinä koemme vastuuta ihmisten kokonaisvaltaisesta terveydesta ja hyvinvoinnista ja sairauden, syrjäytymisen ja henkisen pahoinvoinnin ehkäisystä. Terveyskeskuslääkäreinä olemme lojaaleja ja uskollisia palkanmaksajillemme; koemme harteillamme painavan vastuun maan hiljaisista, niistä joiden hyvinvointi on meidän työikäisten vastuulla unohtamatta sitä että se, miten tänään kohtelemme vanhuksia on meidän jokaisen edessä tulevaisuudessa. Peräänkuulutamme inhimillisyyttä ja läsnäoloa. Tahdommeko vanhuutemme turvaksi moottoroitua robottihoitajaa?

Kauhistuen luimme perjantain 27.10.2011 Salon seudun sanomista, että Tiipilän vanhuskampus avataan hyvinvointiteknologian testaajille. Yritys nimeltä Evondos Oy kehittää innovatiivista laite- ja palveluratkaisua pitkäaikaislääkityksessä oleville ihmisille. Yhtiön toimitusjohtaja Jyrki Niinistö sanoo, että Tiipilä voi olla mielenkiintoinen testausympäristö.

Yksi Evondos Oy:n rahoittajista on Juha Punta, joka on myös Salon kaupunginvaltuuston ja –hallituksen jäsen sekä kokoomusryhmän puheenjohtaja Salon kaupunginvaltuustossa. Hän on myös Evondos Oy:tä rahoittavan Tekesin ( teknologian valtuuskunta ) jäsen.

http://www.juhapunta.fi/luottamusta_ja_tekoja_loytyy/

Evondos Oy:n hallitukseen kuuluu myös proviisori Tatu Johansson, joka on myös Salon kaupunginhallituksen varajäsen, Salon kaupunginvaltuuston jäsen ja Salon sosiaali- ja terveyslautakunnan 1. varapuheenjohtaja.

http://tatu.kokoomus.net/cv/

http://evondos.com/the-company/management-board/

Vanhustenhuoltoon suunniteltavaa hyvinvointiteknologiaa ovat myös käytössä olevat turvarannekkeet sekä interaktiivinen TV. Helsingin Sanomat uutisoi vastikään, että Helsingin Kustaankartanon vanhainkodissa kokeillaan robotteja, joiden tarkoituksena on tarjota iäkkäille ihmisille virikkeitä ja kohentaa heidän toimintakykyään. Niiden toivotaan edistävän muistia, liikkumista ja virkistymistä. Inhimillisiä piirteitä jäljittelevistä roboteista toinen liikkuu lattialla ja keskittyy enemmän motoriikkaan, toinen on pöydällä pidettävä malli ja keskittyy kasvo- ja puhekontaktiin. Helsingin sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämisjohtaja Helena Ylisipolan mukaan kokeilussa tutkitaan miten vanhukset ja hoitajat suhtautuvat vuorovaikutteisiin robotteihin ja millaisia hoidollisia vaikutuksia niillä saavutetaan.

http://uutisvirta.fi/uutiset/3038243-vanhustenhoidossa-kokeillaan-pelaavia-ja-laulavia-robotteja?show=1

Salon kaupunki toimii hyvinvointiteknologian pilotoijana. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin ( EAKR )-projektia rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Salon kaupunki. Projektin tavoitteena on perustaa Perniöön Tiipilän palvelukampukseen tuotetestaus- ja kehittämisympäristö, jossa Salon kaupungin vanhuspalvelut tekee yhteistyötä hyvinvointiteknologiaa tuottavien yritysten kanssa. Salon kaupungin sivulla kerrotaan, kuinka projektin aikana kehitetään yhteistyössä yritysten, hoitohenkilöstön, asiakkaiden ja omaisten kanssa hyvinvointiteknologisia ratkaisuja ja uusia palvelukonsepteja.

http://www.salo.fi/toimialoittain/sosiaalijaterveystoimi/hankkeetjaprojektit/

Tatu Johansson ja Juha Punta ovat vahvasti mukana hyvinvointiteknologian yritystoiminnassa. Kysyä sopii, ovatko Johansson ja Punta jäävejä päättämään Särkisalokodin lakkauttamisesta. Mielestämme ovat. Mikäli Särkisalokodin lakkauttamisen taustalla on Tiipilän palvelukeskuksen avulla harjoittaa yksityistä hoivabisnestä kuten Evendos Oy:n pilottikokeilu ilmentää, on kyseessä arveluttava yhteiskunnallinen toimi tuotteistaa vanhusten hoito pääomasijoittajien rahantekovälineeksi. Saadaanko Särkisalokodin vanhuksista tulevia ”maksavia asiakkaita” Tiipilän pilottikokeiluun?

Vuosina 1945-1950 syntyneet suuret ikäluokat ovat nyt 61-66-vuotiaita. 15- 20 vuoden kuluttua heistä suuri osa alkaa tarvita ympärivuorokautista hoivaa. Emme tässä välilläkään näe laskevaa trendiä vanhusten laitospaikkatarpeessa. Ihmiset elävät pitempään, hauraus-raihnaus-oireyhtymästä ( HRO ) kärsii 40 % yli 80-vuotiaista eikä dementian esiintyvyys ole vähenemässä. Ihmettelemme suuresti, onko järkevää tässä vaiheessa ajaa alas toimivia vanhusten laitoshoitopalveluja. Maassamuuton seurauksena sukujen ja perheiden sosiaaliset siteet ovat katkenneet eikä kaikilla ole lähiomaisia huolta pitämässä ja pystyyn nostamassa sitten kun voimat vähenevät hauraus-raihnaus-oireyhtymän seurauksena. Päivystävinä lääkäreinä olemme useamman kerran saanut vastaanottaa vanhuksen, joka on kaaduttuaan maannut lattialla jopa 24 tuntia saaden lihaskudoksen hajoamisoireyhtymän ( rhabdomyolyysi ). Hyvinvointiteknologialla voidaan vanhusten kotona oloa pitkittää mutta ei lopulta estää laitoshoitoon menoa. Pitää muistaa, että teknologia ei koskaan korvaa inhimillistä hoivaa. Ongelma korostuu, jos laitoshoito yksityistetään ja vain varakkailla on mahdollisuus saada hyvää hoitoa. Jäävätkö vähävaraiset vanhukset tulevaisuudessa vain hoivateknologian varaan yksin kotiinsa näpelöimään heille käsittämättömiä laitenuppeja? Yritystoiminnan kannalta hoivateknologia antaa omistajilleen huikeita voittoja, jos yhteiskunta antaa teknologiaan perustuvalle palvelulle lailla vahvistetun hoivastatuksen.

Tiedämme, että Särkisalokoti on inhimillinen ja hyvää hoitopalvelua antava laitos ja että vanhukset ovat olleet hoitoon tyytyväisiä. Toteamme tämän lisäksi, että Särkisalokoti on Salon ainoa ruotsinkielisille vanhuksille ympärivuorokautista hoitoa tarjoava laitos. Särkisalokodin yhteydessä on muutakin toimintaa, joka lakkaa Särkisalokodin myötä.

On myös kysytty, ovatko Särkisalokodin sulkemisesta syntyvät säästöt oikein laskettu. On helppo arvata, että lyhyen tähtäimen voittoihin perustuva osaoptimointi tuottaa virhelaskelmia ja tulevaisuudessa kustannukset ovatkin moninkertaiset. Onko Salo omaksunut yritysmaailman kvartaalitalouden, missä vuoden periodi on jo liian pitkä aika johtopäätösten tekoon?

Salon kaupunginvaltuusto päättää Särkisalokodin kohtalon kokouksessaan tänään 14.11.2011.

Seuraavana on vuorossa Kajalakodin lakkauttaminen, jonka alasajo on jo alkanut. Paikkojen vapautuminen luonnollisen poistuman johdosta tarkoittaa jo nyt tyhjää vuodepaikkaa, jolle olisi kipeästi tarvetta. Sairaaloissa ja vuodeosastoilla odottaa useita potilaita, joiden hoidon porrastus on tällä hetkellä täysin pielessä, mikä tarkoittaa kustannusten lisääntymistä. Olkoonkin, että Kajalakodin tilat ovat epäkäytännölliset ja vanhanaikaiset olemme saaneet lukemattomat kerrat vakuuttua siitä, että vanhukset saavat siellä hyvää ja yksilöllistä hoitoa, ihmisen antamaa hoivaa. Eivät seinät hoida ihmistä vaan toinen ihminen. Elämän alku- ja loppupäässä, kun sanoja ei vielä tai enää ole korostuu inhimillisen kosketuksen merkitys. Nämä vanhukset eivät pysty elämään inhimillisemmäksi koetussa kotihoidossa ( ks. Juha Punnan ja Marjatta Hyttisen yleisönosastokirjoitus SSS:ssa 29.10.2011 ).

Pyydämme teiltä valtuutetuilta ja kaupungin virkamiehiltä vielä kerran rehellistä arvopuntarointia ja avointa keskustelua Särkisalokodin kohtalosta. Lakkauttamisvirhettä ei voida paikata hoivateknologian ylistämisellä.

Salossa 14.11.2011

Anja Nyqvist, terveyskeskuslääkäri

Marja Kylä-Utsuri, terveyskeskuslääkäri