ULLA MATTSSON
Salon kaupungin rinnalle kaavaillaan kymmenestä nykyseurakunnasta koostuvaa Salon seurakuntaa, mikäli kuntaliitoshanke toteutuu. Esitystä valmisteleva Pertti Ruotsalo esittää seurakuntapiiri-hallintomallia, jossa uusi seurakunta jakautuisi kymmeneen nykyisiä seurakuntien mukailevaan alueeseen.
- Seurakuntayhtymälläkin on kannattajansa, ja ymmärrän heitä. Mutta yhden seurakunnan malli on tehokkaampi ja joustavampi, perustelee Ruotsalo. Liitosseurakunnassa olisi jäseniä noin 47 000.
Uusi seurakunta aloittaisi samanaikaisesti liitoskunnan kanssa vuoden 2009 alusta. Mikäli kuntaliitos toteutuu, laki ei anna seurakunnille mahdollisuutta jatkaa erillisinä, sen sijaan kuntaliitoksen kaatuessakin seurakunnat voivat halutessaan toteuttaa oman fuusionsa.
Ruotsalo ounastelee, että seurakuntavaalit järjestettäisiin ehkä vasta vuoden 2009 alussa samanaikaisesti maan kaikissa kuntaliitosten takia syntyvissä uusissa seurakunnissa. On myös esitetty, että ne järjestettäisiin kuntavaalien yhteydessä edellisenä syksynä.
Salossa uuden seurakunnan kirkkovaltuustoon tulisi 33 jäsentä. Kirkkovaltuusto nimittäisi alueille piirineuvostot, joiden toimivaltaa määriteltäisiin omalla johtosäännöllä.
- Perusseurakuntatyö jatkuisi alueilla pitkälti nykyiseen tapaan ”omapapin” vetämänä, vaikka toiminta suunniteltaisiinkin toimialoittain yhteisesti, Ruotsalo selittää. Työntekijöiden työalueet saattaisivat muuttua,kun muodostettaisiin muutaman nykyseurakunnan laajuisia ”tuurausalueita”.
Liitoksen hyötyjen Ruotsalo arvelee syntyvän esimerkiksi yhteisten hankintojen ja koulutuksen kautta. Merkittäviä säästöjä seurakunnissa voi kuitenkin saavuttaa vain budjettia hallitsevia henkilöstömenoja leikkaamalla. Vaikka seurakuntien työntekijöillä ei ole lain takaamaa viiden vuoden suoja-aikaa kuten kuntapuolella, Ruotsalo vakuuttaa, että irtisanomisia ei silti tule.
- Sen sijaan eläköitymisen kautta muutoksia tulee. Esimerkiksi seudun papeista viides osa on jo yli 60-vuotiaita. Pappisliiton suosituksenkin mukaan teologi pitäisi olla alkavaa 2 500 seurakuntalaista kohden eli uudessa Salossa 20, kun pappeja nyt on 25.
Kaikista kymmenen seurakunnan työntekijöistä yli 55-vuotiaita on neljäsosa. Palkkalistoilla on yhteensä 160 kokoaikaista työntekijää.
Ruotsalo myöntää, että jokaisessa kirkossa ei varmasti jokaisena sunnuntaina kello 10 saarnattaisi.
- Laki edellyttää sunnuntain kymmenen jumalanpalvelusta seurakunnan pääkirkossa. Voi olla, että nykyinen Suomusjärven malli klo 12 jumalanpalveluksesta toteutuisi muuallakin tai mikä olisi hienompaa kuin iltakirkko Särkisalon kirkossa suvisunnuntaina, pohdiskelee Ruotsalo.
Verotus kevenisi paitsi Salossa
Ruotsalo on laskenut, että yhdistynyt seurakunta saattaisi selvitä Salon nykyisellä 1,10 tuloveroprosentilla.
- Se edellyttäisi kuitenkin nykyisen kaltaista yhteisöverotuloa. Mikäli halutaan selvitä tuloveroilla, prosentiksi tulisi 1,35, sanoo Ruotsalo.
Tämäkin tarkoittaisi verotuksen alenemista kaikissa seurakunnissa Saloa lukuunottamatta. Nyt veroprosentit ovat Halikossa, Perniössä ja Perttelissä 1,50, Kiikalassa ja Kiskossa 1,75, Särkisalossa ja Muurlassa 1,85, Suomusjärvellä 1,90 ja Kuusjoella 1,95.
Ruotsalon mukaan taloustilanne on sikäli hyvä, että kovin suuria investointihankkeita ei ole edessä. Myöskään velkaa seurakunnilla ei kovin merkittävästi ole.
Mikäli liitos toteutuu, tuomiokapituli määrää uutta seurakuntaa valmistelemaan järjestelytoimikunnan, joka muun muassa päättäisi uuden seurakunnan ensimmäisestä budjetista ja määräisi sen tuloveroprosentin.
Ruotsalo jättää esityksensä taustatietoineen tuomiokapitullille heinäkuun lopussa. Siinä otetaan hallintomallin lisäksi kantaa esimerkiksi johtaviin viranhaltijoihin. Kapituli pyytää esityksistä seurakuntien mielipiteet.