miten on päättäjät?

Timosen Saku kertoo taas missä mennään:

Yhtiöitetään ja yksityistetään

sakutimonen @ Maanantaina, Huhtikuun 22. 2013

Valtion ja kuntien toimintojen yksityistäminen etenee vääjäämättä melkoisen vähällä uutisoinnilla. Tätä on jatkunut jo parikymmentä vuotta, joten otetaanpa lyhyt kertaus tapahtuneeseen.Minun ikäiseni yli viisikymppiset muistavat hyvin vaikkapa sellaiset valtion laitokset kuin Posti-Tele ja TVH. Ne olivat valtion laitoksia, jotka enimmäkseen budjettivaroin tuottivat välttämättömiä palveluja. TVH vastasi kaikesta tienrakennuksesta ja teiden kunnossapidosta ja Posti-Tele ei selitystä kaipaakaan. Näin homma toimi vuosikymmeniä ja kaikki olivat suunnilleen tyytyväisiä. Vanha kansa saattaa vieläkin joskus puhua tievaltiosta tarkoittaen juuri entistä tie- ja vesirakennushallitusta.

1990-luvulle tultaessa uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Valtion laitoksista tehtiin liikelaitoksia ja eri osastot rupesivat leikkimään markkinaosaajia. Itse satuin olemaan paikan päällä silloin, kun TVH muuttui Tiehallitukseksi ja Tieliikelaitokseksi. Se tapahtui helposti: ennen yhteinäinen virasto halkaistiin kahtia ja toinen puoli rupesi tilaajaksi ja toinen tuottajaksi.

Tämä oli tietenkin vain harjoittelua seuraavaa askelta varten, joka oli yhtiöittäminen. Ensin laitoksesta tehtiin valtionyhtiö, sitten valtioenemmistöinen yhtiö ja nykyisin sen omistajia ei tiedä kukaan. Koko Destiasta ei olisi oikeastaan kuultu mitään, ellei sen toimitusjohtaja olisi pari vuotta sitten päätynyt otsikoihin ja oikeuteen  omituisten sopimusjärjestelyjen takia. Vähän myöhemmin pikku-uutisena kerrottiin, että Destia oli myynyt koko asfalttitoimintansa ulkomaille. Markkinavoimat tekevät kauppojaan eikä siihen ole mitään sanomista.

Sama kehitys käytiin läpi kaikissa valtion laitoksissa. Nyt markkinavoimat ovat haistaneet kunnissa liikkuvan rahan. Monella isolla kaupungilla on ollut perinteisesti oma satamalaitos ja energialaitos. Ne olivat aikoinaan ihan oikeasti osa kunnan organisaatiota, mutta 90-luvulla tapahtui sama kuin valtionkin laitoksissa. Ne muutettiin liikelaitoksiksi.

Nyt hallitus on antanut kuntalakiin muutosesityksen, joka toteutuessaan pakottaa yhtiöittämään kunnalliset liikelaitokset. Määräys on peräisin EU-komissiolta ja perustuu markkinavoimien kateuteen. Kuntien liikelaitoksilla on muutama sellainen etu, joita muilla ei ole. Ne eivät taustaorganisaationsa luonteen takia voi mennä konkurssiin ja ne maksavat vähemmän valtion veroja. Sen sijaan ne tuottavat kunnalle rahaa, joka taas pienentää kuntalaisten verorasitusta.

Nyt ei tarvita hääppöistä ennustajaa kertomaan mikä on seuraava askel. Kuntien omistus näissä yhtiöissä tulee vähenemään ja ennen kuin huomataankaan, ovat ne kokonaan ulkomaalaisten pääomasijoittajien käsissä. Helsingin alueen sähkönsaannin turvaaminen on aika iso asia jätettäväksi kasvottomien markkinavoimien vastuulle.

Jos tämä ei vielä saa mietteliääksi, niin jatketaan ajatusleikkiä. Miten olisi, jos yhtiöitettäisiin ja yksityistettäisiin armeija? Ei tämä niin kaukaa haettu ajatus ole, koskapa ruoka- ja varustehuolto on yhtiöitetty ja kilpailutettu jo kauan sitten.

Viimeksi muokattu Maanantaina, Huhtikuun 22. 2013
Luokassa: laki, yksityistäminen

« Maailmaa muutetaan väkisin | Etusivu

3 Kommenttia artikkeliin “Yhtiöitetään ja yksityistetään”

Hannu Ketoharju Sanoo: Maanantaina, Huhtikuun 22. 2013 klo 8:34
Uutisten mukaan Mäntsälän kaupungin johto on etujoukoissa ja suunnittelee kaupungin palvelujen siirtämistä holding-yhtiöön. Tällä vauhdilla voi pian olla, että jonain päivänä herään ylikansallisen yrityksen omistamassa tekopitäjässä.

Hannu Lihavainen Sanoo: Maanantaina, Huhtikuun 22. 2013 klo 9:22

Kannattaa kiinnittää huomiota sivun luettavuuteen. Ovat nyt jotenkin hankalaa lukea. Kirjasintyypeistä hyvässä radio-ohjelmassa Aristoteleen kantapää:http://areena.yle.fi/radio/1839881

Palmroos Sanoo: Maanantaina, Huhtikuun 22. 2013 klo 9:36
Yksityteistäänkö TE-toimisto?


http://sakutimonen.blogit.fi/yhtioitetaan-ja-yksityistetaan/

Myös tämän päivän salkkarin kolumnisti:

http://www.sss.fi/mielipiteet/kolumni/477030.html

Onko aika jättää uppoava laiva?

Salon Seudun Sanomat 22.4.2013 05:55:29

Nyt pakataan tavarat ja jätetään Salo. Täällä ei ole enää järkeä asua.” Viimeisen viikon aikana nämä ajatukset ovat vyöryneet Salon yli. Kaupungin tuoreet suunnitelmat koskettavat suoraan tai mutkan kautta suurta osaa salolaisista. Lähtijät kertovat, että nyt tuli viimeinen niitti. Eikä ihme. Olo varmaan on kuin lähtisi huonosta parisuhteesta.

Ymmärrän. Miksipä he, joiden juuret eivät ole täällä, jäisivätkään keskelle maaseutua, jonka palvelut kaikkoavat? Suuresta Salosta näyttää tulevan tyhjiö, jonka keskellä on pikkuinen kaupunki. Salolaiset ajavat kaupungintalon ohi ja miettivät, että siellä sitä nyt istutaan, kun lapsista ja vanhuksista säästetään.

Ihailen loputtomasti niitä ihmisiä, jotka vielä jaksavat taistella. Äidit yrittävät leijonan raivolla pitää kiinni lastensa oikeudesta käydä koulua lähellä kotia. Lapset yrittävät viimeiseen saakka pitää kiinni vanhem-piensa oikeudesta viettää vanhuuspäiviään lähellä kotia.

n n

Olen aina ollut siitä surkea kansalainen, että minun on vaikea uskoa äänestämisen auttavan. Tuntuu, että vaikka äänestäisin kuinka hyvää, viisasta ja vilpitöntä ihmistä päättäjäksi, sillä ei ole vaikutusta. Päättäjät polkevat toistensa ehdotuksia suohon, ja jostain syystä ne hölmöimmät päätökset tuntuvat menevän läpi. Sinne sekasortoon se minun antamani ääni hukkuu. Niin taaskin.

Epäuskoni äänestämiseen on pakostakin lisännyt uskoani tavallisiin ihmisiin. Meillä on valta ehkäistä yksinäisyyttä kutsumalla naapurin mummo kahville. Järjestämällä pihatalkoot tai kahvitteluillan vuoron perään tapaisimme toisiamme, kun kirjastossa ei enää voida tavata. Luovuudella ja hyvällä tahdolla voimme yrittää omalta osaltamme paikkailla kaupungin touhuja.

n n

Eilen kotiin ajellessani katselin lumen alta paljastuvia maisemia. Ajattelin, ettei Salon ahdinko ole näiden ihanien metsien ja kauniiden jokinotkojen syytä. Nämä pellot ovat viattomia, savenruskeat joet ovat viattomia, merenranta on viaton. Kaupunki on ihmisten keksimä asia, samoin raha, palvelut, yritykset ja talous. Ilman niitä maat ja metsät olisivat puhtaita.

Salolainen luonto ja maaseutu voivat vain ihmetellä tekemisiämme. Minun juureni ovat niissä, joten touhusivatpa päättäjät mitä vain, minä kuulun tänne.

Meidän Saloon juurtuneiden on vain pakko purra hammasta ja selviytyä, kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Yritän olla toiveikas, että Salon päästyä uuteen nousuun rahat palautettaisiin juuri sinne, mistä ne otettiinkin: maaseudun lapsille, nuorille ja vanhuksille. Lakkautettuja kouluja ja kirjastoja avattaisiin uudelleen ja maaseutuun panostettaisiin enemmän kuin koskaan.

Miten on, päättäjät, kai näin toimitaan?

n Kirjoittaja on viestinnän opiskelija.

Jonna Välikangas