Tämän päivän autot ovat kuin jotain tietokoneita. Näyttöruutukin on ISO kun mikä. Tai miksikä sitä ruutua pitäisi kutsua, joka edessä on ja josta painellaan esiin sitä ja tätä, ookoota jo liikkeelle lähdettäessä?

Syksyllä ostettu autoni, jonka piti, pitäisi olla "Happy with Honda" -tapaus, infosi vuoden vaihteessa, että renkaissa on jotain häikkää! Kauan kesti, että semmosesta varmaan viisi senttiä paksusta ohjekirjasesta edes löysin, mikä info -merkki nyt mahtoikaan olla kyseessä. Niitä erilaisia infoja kun on silloin tällöin tullut jo aikaisemminkin esiin. Syksystä lähtien!

No minä sitten liikkeeseen heti ensimmäisenä arkipäivänä "mussuttamaan", jotta minulla on auto ollut (eri merkkejä) vuodesta 1967, eikä koskaan ole ollut ihmettelemistä renkaitten kanssa, enkä koskaan, en ikinä ole edes ilmanpaineita tarkistanut. Ja jatkoin vuodatustani: enkä kyllä tarkista nytkään, sillä jos sen teen, niin renkaat tyhjenee.

Nuori mies huoltopisteen tiskin takana kuunteli mussutukseni, pyysi auton avainta ja lähti.

Ei ollut kauaa aikaa reissussa, missä lie takapihalla käynyt, kun jo tuli takaisin ja totesi, että ei vikaa. Renkaat olivat kunnossa. Mutta! Siis mutta: jos se infovalo sinne vielä ilmestyy, niin tuo auto tänne, se pitää päivittää! 

Siis hyvää tätä päivää!

Olen aina ajatellut, että kun autolle määräajoin tarttee jotain tehdä, niin se käytetään huollossa. Nyt se ei enää vissiin sit riitäkään. Sitä pitää välillä päivittääkin. Kaikkea kans!

"Nii, et olek Sää autoas päivittäny?"

..

Tuli melkein tuskan hiki otsaan, kun luin uutista lasten sähköauton räjähtäneesta akusta. Että melkein tulipalo tuli. 

Minulla on kotonani akkuja moneen lähtöön. Sitä tarttee olla, jos meinaa selvitä esim. piha- ja puutarha-alueittensa hoidosta. On oltava mm. trimmeriä ja pensasleikkuria. Tai no, oltava ja oltava, käsikäyttöisiäkin on, "mutku ei viittis enä väänttä semmoste kans". Ja on porakonetta ja puhelimia. Niistä nyt jo varoituksia on tullutkin. Siis puhelimista.

Mutta: kuka kertoisi minulle (vai pitääkö googlettaa?) miten noiden akkujen kanssa ihan oikeasti pitää menetellä? Missä niitä pitää säilyttää? Kuka niiden kunnon voisis tarkistaa? Onko niille ylipäätään jotain hoitoa/huoltoa saatavissa? Vempaimien omista merkkiliikkeistä?

Tämä ei ollut, eikä ole mikään blondivitsi, kuuluisi muutoin ehkä enemmänkin puheenvuoron vapaa-aika -osastolle, mutta anti mennä nyt näin. Täällä, tällä osastollakin luulis asiantuntijoita riittävän!

Vastauksia kiitos! 

Ihan oikein luit. Unelmien liikuntavuosi.

Ei tämä mihinkään jokavuotiseen tammikuu -kampanjaan, jota ainakin NaistenLehdet harrastavat (joulukilojen karkottaminen) liity, vaan tämä on jotain suurempaa ja kestääkin ihan koko vuoden. Ei ole myöskään mikään yhtäkkinen hetken huuma tai mainos, sillä tätä on pohjustettu jo vuodesta 2014. Nyt alkaa toteuttamisen vuosi. Toiminnassa on mukana  järjestöjä, yhdistyksiä sekä jo 130 paikkakuntaa.   

Unelmien liikuntapäiväkin on nimetty ja se on 10.5.2017.

Liikkuminen on tärkeää, varsinkin ikäihmisille. Sitä yks päivä esille nosti mm. geriatrian professori Jaakko Valvanne. Hänen mielestään liikunta pitää esim. palvelutalon kaukana. Ja mitäs se sitten tarkoittaa? Valvanteen mukaan sitä, että mitä parempi liikuntakyky ihmisellä on, sitä pidempään pärjää kotona. 

Mitä muuta? Valvanteen mukaan ainakin näitä: 

Kun vältät istumista, pienennät diabeteksen ja sydänsairauksien riskiä sekä parannat aineenvaihduntaasi.

Toimintakykysi sekä itsemääräämiskykysi säilyvät.

Yhtä paljon kuin liikut, saat elämää lisää. 

Kroonisten keuhkosairauksien parhaita lääkkeitä on liikunta.

Mieli virkistyy 

Liikunnan sosiaalisuus on vastalääkettä yksinäisyydelle.

Kun liikut, toimit niin kuin ihmisen kuuluisikin. Ihminen on tarkoitettu liikkuvaksi.

Diabeteksen, sydän- ja verenkiertosairauksien, verenpaineen sekä joidenkin syöpien kehittymisen riski pienenee.

Nivelrikon tärkein kivunhoitomuoto on liikunta.

Estät osteoporoosia, kolesteroli laskee ja diabeteksenkin riski pienenee. Jne.

Valvanteen lista on pitkä ja seikkaperäinen. 

En tiedä mitä lapsillani oli mielessä, unelmien liikuntavuosi vaiko muuten vaan mamman jalkeilla pitäminen, sillä olivat mokomat ostaneet minulle joululahjaksi aktiivisuusrannekkeen.

Ihan ensin luulin, jotta "nysse tulee", se semmonen turvahälytin, nytkö jo lapset aloittavat seurannan, kontrollin pidon! Ei sentään, mutta sinnepäin. Lahja mikä ja lahja, ei sitä käyttämättäkään kehtaa olla. Pakko tässä nyt on jotain päivän aikana aikaseks saada. 

Ranneke (on muuten kaunis kuin koru) ranteessa minä nyt sit tepastelen ja kontrolloin itseäni. Mikään paikallani pysyvää tyyppiä en ole varmaan koskaan ollut, mutta on tässä nyt ollut joulun jälkeen liikkumisen suhteen tarkistamisen varaa. Kevät-, kesä- ja syksyaikaan sitä tulee hyötyliikuntaa vaikka toisille jaettavaks, mutta ei talvella. Nyt ei edes ole lunta, jotta pääsis "suksaamaan".

Liikuntavuosi sopii hyvin rannekkeeni pidon kannusteeksi ja unelmana olkoot, että tätä jatkuisi yli tämän vuoden. Että liikkumisen vuosia olisi vielä, hyviä sellaisia, edessä paljon.

Entäs Sinä?  

Mitä Sinä teet liikkumisesi eteen? 

..

Ja olihan minul 11.1.2017 Salon Seudun Sanomissa tätä mieltä -juttu: 

http://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2199414

..

Hyvää kolmetoist päivän ja perjantain loppua! Ja viikonloppuja! Mukavia sellaisia! Kello näyttää iltauutisten aikaa!