hynttyyt yhteen tai sitten ei

Lauantai 9.3.2024 klo 22.47

Turun arkkihiippakunnan Rovastikunta 2030-hankkeessa suunnitellaan suuria. Tosi suuria. Ovat jossain työryhmässä miettineet sellaista, että nykyiset Salon, Someron, Paimion, Liedon, Pöytyän ja Loimaan seurakunnat muodostaisivat yhden jättiseurakunnan nykyisen Paimion rovastikunnan alueelle.

Huhhuh. Johan tässä toivutaan edellisistä yhdistymisistä.

Vuonna 2009, kun Salo ja alueen kunnat päätyivät kuntaliitokseen, myös seurakunnat yhdistyivät. Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo-Uskela, Suomusjärvi ja Särkisalo yhdistyivät yhdeksi Salon seurakunnaksi. Vuonna 2022 joukkoon tulivat vielä Marttilan ja Koski Tl:n seurakunnat.

On tällä viikolla toistakin hynttyyt-yhteen -tilannetta väläytelty: Provinssin ja Salon Teatterin yhdistymistä. Mukaan tarvittaisiin myös Salon kaupunki. Sitten ehkä päästäisiin VOS -teatteriksi (saataisiin valtionosuuksia). Sellaiset teatterit on mm. Joensuussa, Kemissä, Kokkolassa, Raumalla, Riihimäellä, Imatralla ja Varkaudessa.

Provinssin teatterinjohtaja Seppo Suominen toteaa toki, että em. teatterit ovat erilaisia, samoin toimintatavat. Ei se yhdistyminen ihan helppoa olisi, mutta VOS antaisi teatterialan ammattilaisille ja puoliammattilaisille valtavat mahdollisuudet työllistyä.

Ja mikä olisi teatterin nimi? Suominen esittää, että Salon kaupunginteatteri.

Juu. Mulle kyllä teatterien yhdistäminen passais! Mutta tuota srk – juttua en nyt tältä istumalta fanita.

3 kommenttia .

retroaarre

Lauantai 2.3.2024 klo 20.19

Nostalgiamatka

Anttilan kuvasto oli koko kansan ahmima muoti- ja sisustusopas – nykyisin luettelot ovat haluttuja retroaarteita

1950-luvulla Suomessa aloitti Anttilan tavaratalo, joka mahtui kirjekuoreen, kun legendaarinen Kalle Anttila keksi kaupata tuotteita postimyyntiluettelon välityksellä. Parhaimmillaan Anttilan kuvastoa jaettiin jopa 300 000 kotitalouteen.

No hienoa, jos nuo retroa ovat. Mullapa on muutama luettelo tallessa. Kiitos vanhempieni. He eivät olleet niitä hävittäneet.

2 kommenttia .

Alexanderin pointit ja pannukakku

Keskiviikko 28.2.2024 klo 23.23

https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/marjattahalkilahtiblogituusisuomifi/alexanderin-pointit-ja-pannukakku/

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön pitkä työrupeama on päättymässä ja uudeksi presidentiksi 11.2.2024 valittu Alexander Stubb starttaa ylihuomenna tekemään omaa panostaan Suomen hyväksi.

Stubb lupasi valituksi tultuaan kolme pointtia: ”Ensimmäinen on se, että seuraavan kuuden vuoden kaikki annetaan jokaisena päivänä. Toinen on se, että menen Suomen etu aina ensin. Kolmas on se, että teen kaikkeni tämän rakkaan maani eteen, että olen yhdistävä tekijä ja että rauha säilyy. Miksi? Koska rakastan tätä maata.”

Jos et vielä ole törmännyt tulevan presidentin banaanipannukakku -ohjeeseen (hänen itse kehittelemäänsä), niin nyt kannattaa kokeilla.

Huomenna ehdit varata tarvikkeet. Tarvitset yhden banaanin, kaksi kananmunaa, 1 dl kaurahiutaleita ja oliiviöljyä paistamiseen. Sitten vaan toimit ohjeen mukaan. Saat helposti ja nopsaan syötävän hyvää kaffeen kanssa, kun asettaudut telkkarin ääreen perjantaina 1.3.2024 alkaen klo 11.30- .

1 kommentti .

meil kaavotetta ja vähä muutaki meinata

Maanantai 26.2.2024 klo 14.30

Cityn kokous- ja esityslistasivustoja plarasin.

Tänään kokoustaa kaupunginhallitus.

https://salo10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2024580

Asioita näyttää olevan vino pino, mutta minä pysähdyin vähän pidemmäksi aikaa kolmeen. On määrärahan ylitystä, kaavoituksen käynnistäminen ja asuntomessujen hakeminen. Otin kolme pointtia niinkuin tuleva presidentti.

Yksi. Opetuslautakunta on ylittänyt rahan käyttöään vuonna 2023. Mm. palvelusetelimenot ovat ylittyneet n. 340.000 eurolla. Kysynpä vaan, ketkä niitä seteleitä on jaelleet? Eikös niistä nyt olisi voinut jonkunsortin kirjanpitoa pitää? Että olisivat laskuissaan ajan tasalla pysyneet. Jälkikäteen määrärahojen ylityspyyntö ei ole mikään hyväksyttävä tapa, mutta aina vaan sitä tässä kaupungissa on ja tapahtuu!

Kaksi. Kaavoituksen käynnistäminen. Maanomistajan tavoite on saada saman omistajan kaksi tonttia Kalkkitien varrella yhdistetyksi. Mites se tämmönen homma nyt käynnistyy, kun yks päivä Salon Seudun Sanomat uutisoi Jukka Alangon kaavoitusmurheesta. Hänellä olisi puutalo, johon hän rakennuttaisi kerrostalon. Alanko on odottanut jo 12 vuotta, että kaupunki ottaisi hänen hakemuksensa edes käsittelyyn. Onkohan tuo Kalkkitien muutostarve vielä vanhempi juttu??

Kolme. Yhteensä viisi ihmistä on valmistellut asuntomessut -asiaa. Ovatkohan he sitten kimpassa kehittäneet myös tuon messuinfon, tuollaisen oikein unelmien infon? Liite kertoo paljon. Ettei vaan kertoisi liiankin paljon. Minun mielestäni ei saisi mainostaa esim. Helenan sillan toteuttamista. Ihan niinkuin se olisi jo valtuuston päättämä juttu. Asiaa esittelevien ajatuksissa on, että rakennetaan erillispientaloja ja kaupunkipientaloja, vanhan kaupungintalon pihallekin halutaan jotain. Kaikkea on, mutta vähän hujan hajan, kaukana toisistaan. Esittelijät ajattelevat, että nou hätä: on jokilaivaa ja sukkulabussia (joku uusi hyperloop vissin).

Jos ajatuksissa on, että jo vuonna 2028 tapahtuu jotain, niin sanon, jotta ei noita unelmia niin äkkiä saada aikaiseksi. Kiirus tulee, vaikka puhuttaisiin vuosista 2029 ja 2030. Vai onko jo kovaakin rakentajien ryntäystä kaupungintalon ulko-ovella odottamassa rakennus-ym. lupien saamista?

Asuntomessuja on tähän kaupunkiin esitetty jo vuosia, mutta mitään ei ole tapahtunut. Nyt esitetään konseptia, jonka aikataulullista totetutumista ei voi muuta kuin ihmetellä. Uusi elinvoimajohtaja taitaa olla taikuri.

1 kommentti .

Sauli kävi

Torstai 22.2.2024 klo 21.40

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki viimeisen maakuntamatkansa synnyinkaupunkiinsa Saloon 22.2.2024.

Harmaa sää, välillä vähän vettäkin tihkutti, ei haitannut, sillä väkeä kertyi torille torin täydeltä.

Torin täydeltä oli ihmisiä myös silloin, kun Niinistö vastavalittuna presidenttinä 12 vuotta sitten teki ensimmäisen maakuntamatkansa. Salon hän otti silloinkin kohteekseen.

Tästä tämänpäiväisestä ei voi muuta sanoa kuin, että olipa fiksusti toimittu.

Niinistön pitkä ja ansiokas työrupeama on kohta päätöksessään. Seuraaja on valittu ja 1.3.2024 presidentin tehtäviin tarttuu Alexander Stubb.

Niinistölle ISO kiitos ja Stubbille ISOsti onnea. Ei tule olemaan mikään helppo homma!

Mediaa oli paikalla vaikka kuinka paljon. Laitanpa linkkejä:

https://yle.fi/a/74-20075334

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010246173.html

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7ac4b62b-2683-41d3-bfbc-6266f036e1c7

https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000010238843.html

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/02520cda-eea6-409b-8a55-fb3a21efd4a6

Kannattaa kurkistaa tähänkin linkkiin:

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b241ee44-ceef-4e9e-9004-d2f47b4ad187

5 kommenttia .

ei sitä, miltä näyttää

Keskiviikko 21.2.2024 klo 20.30

Pistipä silmään:

Kunnan päätöksenteko ei ole aina sitä, miltä se näyttää – ”Tämä ei ole kuntademokratian kannalta asianmukaista”

"Julkisuusperiaate ei toteudu kunnissa aina, kuten pitäisi, kun sovellettavana on julkisuuslaki. Näin käy valitettavan usein, Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen arvioi.

– Sen sijaan kuntalain julkisuusperiaatetta edistävät velvollisuudet toteutuvat kunnissa paremmin. Kuntalaissa on tarkasti säännelty, miten avoimuutta on edistettävä kunnissa.

Voutilainen on pistänyt merkille, että kunnissa on saatettu valmistella asioita julkisuudelta suojassa jo pitkälle ennen kuin ne päätyvät laajemman joukon tietoon vaikkapa esityslistan kautta.

Poliittinen päätös on voitu tehdä jo valmistelun yhteydessä, vaikka sitä ei ole muodollisesti tehtykään vielä toimielimessä.

– Tämä ei ole kuntademokratian kannalta asianmukaista."

4 kommenttia .

hus hus!!

Perjantai 16.2.2024 klo 16.59

Jos edellisen blogin otsakkeessa lukee push, push, niin tähän pitää laittaa hus, hus.

Hintta aiotaan lakkauttaa, mutta miksi? Maaseudun idylli ei riitä Varhalle, kun uudet vaatimukset on täytettävä eikä busseja kulje

Salkkarin toimittaja on käynyt Hintassa visiitillä. On koonnut Hintasta ja vielä hinttalaisista (asukkaat ja henkilökunta) oikein hyvän jutun kuvineen kaikkineen.

Nyt saisivat Varhan toimitilajohtaja Juha Rantasalo ja ikääntyneiden palvelujohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen tehdä samat kierrokset mitä toimittaja.

Sitten he voisivat Suomusjärvi -visiitin jälkeen kurvaista Saloon ja Campuskoti Merihelmeen ja miettiä kulkemista! Ja asukashuoneita. Oma weeceekö se nyt on kaiken aa ja oo?

Hintassa alunperin useamman hengen huoneesta saa yhden hengen huoneen, kun hilaa ne ylimääräiset sängyt pois ja jos wc on kulman takana, niin em. pomojen kannattaa kysyä, kuinka moni hoitoon otettu, hoitoon päässyt sitä käyttää tai pystyy itsekseen käyttämään?

Ja jos Salon kaupunki on vuonna 2021 muistuttanut/mainostanut, että Hinttaan ei ole julkista liikennettä ja että työntekijöillä ja omaisilla on oltava oma auto, niin kysynpä, ties monennenko kerran, jotta mites tuonne Merihelmeen kuljetaan?

7 kommenttia .

push push!!

Lauantai 10.2.2024 klo 20.55

Salolainen kansanedustaja Saku Nikkanen ihmettelee, missä hallituksen rajamenettelylainsäädäntö viipyy. Puhetta piisaa, mutta aitoja ratkaisuja ei ole esitetty.

Presidentti Sauli Niinistö väläytti valtiopäivien avajaisissa, että taloushaasteisiin pitäisi saada puoluerajat ja vaalikaudet ylittävää yhteistyötä. Sitä samaa soisin tähän maamme turvallisuudesta ja rajoistamme huolehtimiseen.

Minusta tallaisessa asiassa kaikkien puolueitten pitäisi puhaltaa yhteen hiileen! Ei mitään toinen toisilleen motkotusta, vaan minun mielestäni kaikkien pitäisi yhdessä miettiä, miten itäraja saadaan sellaiseksi, että nuo ”push backit” loppuvat.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/marjattahalkilahtiblogituusisuomifi/itarajan-push-backit/

3 kommenttia .

saanen ihmetellä, saanen motkottaa!

Lauantai 10.2.2024 klo 19.33

En tiedä onko asiasta vai asian vierestä, mutta postia tuuppasin taas Väylävirastolle, asiana Espoo - Salo oikorata

Yleissuunnitelma on uudestaan nähtävillä 10.1.-9.2.2024. Löydät nähtävillä olon kuulutuksen täältä Tämä on ulkoinen linkki. Espoo-Salo oikoradan yleissuunnitelma on ollut aiemmin nähtävillä 12.12.2022-12.1.2023 sekä 8.11.-8.12.2022. Suunnitelma laitetaan uudestaan nähtäville suunnitelmaraporttiin tehtyjen päivitysten ja täydennysten johdosta. Raporttiin tehdyt päivitykset on esitetty muutosmerkinnöillä. Suunnitelmaan aiempien nähtävillä olojen aikana saadut muistutukset ja lausunnot otetaan huomioon sellaisenaan eikä niitä tarvitse toimittaa uudelleen.

Tällaista tekstiä meni 8.2.2024:

Vaikka tämä hallitus ei aloitakaan junaradan rakentamista läpi Salon kaupungin (suuntana Espoo), niin saanen silti esittää, mitä mieltä suunnitelmista olen.

Jos Aurajoen alueen maapohja teettää tällä hetkellä lisäkustannuksia, niin kyllä nyt viimeistään olisi aihetta tarkistaa millaiseen maapohjaan rataa on Salossa suunniteltu.

Kun Salon lukion viereltä suunnataan Mahtinaisentielle, niin tullaan peltoalueelle, joka tulvii sateiden aikana. Viimeisin uutinen on hyvinkin tuore:

Mahtinaisentien alikulku täyttyi taas vedellä – pelloilta virtasi runsaasti vettä lumen sulamisen vuoksi ht tps://www.sss.fi/2024/02/mahtinaisentien-alikulki-tayttyi-taas-vedella

Onko Mahtinaisentien alikulkutunneli vaarassa romahtaa? ht tps://www.sss.fi/2023/10/onko-mahtinaisentien-alikulkutunneli-vaarassa-romahtaa

Hyvästi, sorsat! Mahtinaisentien pyörätietä on lopultakin alettu tyhjentää https://www.sss.fi/2023/09/sorsalampi-tyhjenee/

- nuo ovat Salon Seudun Sanomien linkkejä. Toivottavasti SSS kuvat näkyvät teille väylävirastolaisille.

Liitteeksi (jos liittäminen onnistuu) laitan Salon kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirjan 3/2017. Se kertoo, millaista maaperä po. alueella on. Silloisen kaupunkijohtaja Lauri Innan sanoin mm: ”Tien pohja on pehmeä eikä sitä saada täysin tasaiseksi.”

Tämä tieto..

Espoo-Salo-oikorata ylittää Kantatien 52 sillalla eikä Kantatiehen 52 kohdistu mitään toimenpiteitä. Suurten erikoiskuljetusten reitti on otettu huomioon sillan alituskorkeutta mitoitettaessa.

.. antaa kuvan, että tuosta noin vaan rakennetaan silta!

Auto kulkee vaikka hitaamminkin notkuilevaa maantietä pitkin, mutta miten käy junan, jos rata pettää. Kun Mahtinaisentietä rakennettiin, niin pahimmissa paikoissa kovaa pohjaa tuli vastaan vasta yli 100 metrissä.

Radan rakentamisen kustannukset pelkästään Salon alueella tulevat olemaan kohtuuttomat sekä Lukkarinmäen halkaisun että tähän Mahtinaisentielle päin suuntaavan alueen kohdalla. Mikähän taho joutuu maksajaksi?

Ja miksi tällaistakin suunnitelmassa vielä esillä pidetään: Ratageometriaan on lisäksi suunniteltu varaukset asemapaikolle seuraavasti:

 Myntinmäki, Espoo

 Huhmari, Vihti

 Nummi, Lohja (todennäköisesti toteutetaan vain raiteenvaihtopaikkana)

 Lahnajärvi – Siitoonjärvi, Salo

 Suomusjärvi, Salo

 Muurla, Salo

– siis mm. Muurlaan asemapaikkavaraus.

Ei tarvitse kovinkaan kummoinen ennustajaeukko olla, kun voi todeta, että Muurlaan ei ikinä tule niin paljon asukkaita, että aseman rakentamista mikään taho tulevaisuudessa edes esittäisi.

Minun mielestäni Salo-Espoo välin ratasuunnitelma on susi jo syntyessään.

t. Marjatta Halkilahti

Salo, Muurlan kaupunginosa

2 kommenttia .

harhaileeko Varha?

Tiistai 6.2.2024 klo 12.19

Linkkien takana olevat otsakkeet kertovat! Tai sitten ei!

Nooh, kertovat kyllä Varhan (on tällä alueella saanut toisenkin nimen: Harha) touhuista. Säästöjä, säästöjä olisi tarve ja niitä haetaan. Sanonko jotain muuta? En sano. En nyt. Pahasti sanoisin, jos jotain sanoisin..

Ja taas huom! Jos et ole digilehden tilaaja, et näe näitä uutisia, mutta kommentit näkyvät, jos niitä annettu on.

https://www.sss.fi/2024/02/mita-ihmetta-tapahtui-viela-vuonna-2011-hintan-kehuttiin-olevan-hyvassa-kunnossa/ Mitä ihmettä tapahtui? – Vielä vuonna 2011 Hintan kehuttiin olevan hyvässä kunnossa

https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2604024

- tuo on niiiiin pitkä juttu, että eipä se nyt kunnolla näy. Ja otsakkeestakin uupuu. Mutta: nostan tuon esille kirjoitettuna tekstinä, kts. alla x)

Nämä muut tässä alla ovat Salon Seudun Sanomien uutisia tai tätä mieltä -kirjoituksia!

https://www.sss.fi/2024/02/hintan-alasajo-on-perusteltua-monesta-syysta/

https://www.sss.fi/2024/02/sote-palvelujen-heikennyksia-vastaan-pitaa-taistella/

https://www.sss.fi/2024/02/hintan-lakkautus-jaa-odottamaan-varhan-palveluverkkopaatoksia-lautakunnalla-ei-ollut-paatosvaltaa/

https://www.sss.fi/2024/01/varha-etsii-saastoja-hinnalla-milla-hyvansa/

https://www.sss.fi/2024/02/varhan-yt-neuvottelut-ohi86-tyosuhdetta-paattyy/

https://www.sss.fi/2024/01/salo-ei-aio-edes-neuvotella-varhan-kanssa-tilavuokrista-kolmannes-hyvinvointialueen-kunnista-torjuu-esityksen-vuokranlaskusta/

https://www.sss.fi/2024/02/hetkinen-soteahan-piti-tehda-yhteistyossa/

Otsake

Mitä ihmettä Hintalle tapahtui? on SSS päätoimittajalta.

Kiitos siitä.

Olemme nähneet, että ei Salon kuntaliitos mikään erityinen kultakaivos ole ollut. Vaikka Salo sai 17,41 miljoonaa euroa yhdistymis- ym. kuluihin, niin melko pian kassan pohja alkoi näkyä ja tuli kiire milloin milläkin nimellä hakea säästöjä.

Kajalakodin lakkautus oli yksi sellaisista. Sopeuttamisohjelman 2013-2016 nimissä sen piti tuoda kaupungille säästöä 500 000 euroa. Päättäjien enemmistö ei perusteiden perään kysellyt, eivät jälkeen päin sitä onnistuttiinko säästössä, eivätkä sitäkään, mihin 63 -paikkaisen laitoksen asukkaat ja henkilökunta häädettiin.

Varha jatkaa nyt samantapaisella tyylillä. Ja Varhaan siirtyneet johtavat työntekijät. Viimeisin Varhan ”ei tulevaisuutta” -listalle on joutunut Hintan vanhainkoti. Samantapainen paikka kuin oli Kajalakoti.

Tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen kertoo asiantuntijamaisin ottein Hintasta ja sen lakkauttamisen tarpeista (SSS 27.1.2024). Esille nousee mm. laitoksen sijainti. Toinen ongelma on kiinteistön kunto ja kolmas vanhuspalvelulakiin tuleva muutos.

Pöyhönen saisi kyllä kertoa, miten sitä henkilökuntaa on haettu. Minun mielestäni sitä ei ole pitkään aikaan edes yritetty hakea, vaan ennemminkin sitä on karkotettu. Toiminta alkoi jo Salon sote -ltk:n viimeisinä aikoina. Annettiin ymmärtää, että laitoksen sijainti on kuin keskellä ei mitään, siis kaukana kaikesta, eikä työn hakijoita sellainen paikka muka kiinnosta.

Vielä Hintassa asuvan asukkaan omainen ihmettelee ihan oikeutetusti: ”Salon keskustasta Suomusjärvelle tuntuu olevan aina niin pitkä matka, kummasti vastakkaiseen suuntaan se sujuu alle puolen tunnin.”(SSS 31.1.2024)

Vuodelta 2011 löytyy Salon silloisen vanhuspalveluiden johtajan Hinttaa kuvaava esitys: ”Yksikön saneeraus esim. tehostetun palveluasumisen yksiköksi ei ole kaupungin suunnitelmissa, koska Hintan vanhainkoti on laajennettu vuonna 2003 ja saneerattu pääosin vuonna 2004. Kiinteistö ja sen asukastilat ovat hyvässä kunnossa.”

Lautakunnan oli tuolloin vastattava Valviralle, sillä se oli kysynyt laitoksen toiminnan asianmukaisuutta mm. toimitilojen suhteen. Laitoksen kunto ei silloin ongelma ollut, joten kenen taholta ja mitä on vuosien varrella mahtanut jäädä tekemättä, jos Varhassa paikkaa nyt arvostellaan.

Sitten vanhuspalvelulakiin tuleva muutos. Sehän toteutuu vasta 1.1.2028. Jos toteutuu.

Epäilen sekä lain toteutumista että sen toteuttamista. Onhan tämä hallitus jo hoitajamitoitukseenkin puuttunut. Se, mitä piti tulla käyttöön 1.4.2023, on siirretty vuoden 2028 alkuun.

Mikä estää hallitusta tekemästä samantapaista, mitä tehtiin kansanterveyslain voimaantulon jälkeen 1972? Silloin monien vanhainkotien sairasosastot siirrettiin terveyskeskusten vuodeosastoiksi. Asukkaat ja henkilöstö pysyivät paikoillaan. Ei siinä muuta tarvittu kuin nimikyltin vaihto ulko-ovella!

Tuleva lakimuutos on mitä on, mutta ei se ympärivuorokautisten hoitopaikkojen tarvetta poista. Kodeissa asuu päivittäisistä toiminnoistaan huonosti selviäviä heiveröisiä vanhuksia, sillä ei kotihoito siten toimi, miten sen luvataan toimivan. Salossa tk-vuodeosastolle voi päästä hetkeksi, mutta sitten voi Varhan alueella joutua matkojen taakse jonkun toisen kunnan hoitolaitokseen.

Uusia hoitopaikkoja ei noin vaan rakenneta, joten mikä estää nykypaikkojen käytön jatkamista toistaiseksi? Jos vanhuksia ei voida hoitaa sosiaalihuollon laitoksissa, niin mikä estää niiden käytön terveydenhuollon lakipykälien alaisina hoitopaikkoina? Siis sama toisinpäin, mitä 1972! Esim. Hintassa ulko-oven nimikyltti voisi olla: Hintan tk Hoivaosasto!

Asukkaita kyllä riittäisi, eikä henkilökunnan hakemiseen tarvita muuta kuin hyvät ja houkuttelevat paikanhakuilmoitukset. Tällä hetkellä Varhan tiedoissa Hinttaa kuvataan mm. näin: ”Hintan hoivakoti sijaitsee Salon Suomusjärvellä Turku-Helsinki moottoritien puolivälissä, maalaismaisemassa ja luonnon läheisyydessä.”

Maalaismaisema ja luonnon läheisyys. Monen mielestä sitä parasta!

Marjatta Halkilahti
Muurlan kaupunginosa

3 kommenttia .

ota kantaa!

Sunnuntai 4.2.2024 klo 17.50

Tässä olisi linkki, jos tykkäät katsoa, millaisia "ota kantaa" -mielipiteitä Salon kaupunkilaisilla on ollut eri hankkeisiin:

https://www.otakantaa.fi/fi/organisaatiot/28/

Tätä mainosta tai miksi tätä nyt kutsuisi..

Vajaan 54000 asukkaan Salo sijaitsee meren läheisyydessä lounaisessa Suomessa. Yhteydet pääkaupunkiseudulle ja Turun suuntaan ovat nopeat ja sujuvat. Monenlaisia asumismahdollisuuksia on tarjolla keskellä kaupunkia tai maaseudun rauhassa. Täällä myös hintataso on kohdallaan. Alueen monimuotoinen luonto vesistöineen luo rauhoittavat puitteet vapaa-ajan vietolle sekä houkuttelee matkailijoita ja kesäasukkaita.

Salossa on tällä hetkellä käynnissä voimakas elinkeinoelämän rakennemuutos, joka väistämättä vaikuttaa monella tavalla kaupungin toimintaan ja asukkaiden arkeen. Kaupunki yhteiskumppaneineen tekee jatkuvasti töitä elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

.. voisi miettiä sillä silmällä, että onko ok. Ei ainakaan minun silmissäni ole mitenkään houkutteleva eikä koukuta, ei viettele "tänpäi".

Tämän 4.2.2024 päivän salkkarin kolumni kertonee lisää:

Salo on niin nuuka, että Somerokin paahtaa ohi

Tekijä

Vesa Käiväräinen

https://www.sss.fi/2024/02/salo-on-niin-nuuka-etta-somerokin-paahtaa-ohi/

Käiväräinen on kertonut niinkuin nuo asiat on!

Jos Sinulla ei ole digilehteä, niin näet ainakin kolumniin ilmestyneet kommentit!

Kommentoi kirjoitusta.

junaradan maapohja

Sunnuntai 4.2.2024 klo 17.19

https://www.sss.fi/2024/02/mahtinaisentien-alikulki-tayttyi-taas-

Mahtinaisentien alikulkutunneli on taas täyttynyt vedestä. Lumia on sulanut viereisille pelloille ja sieltä sitten valunut tunneliin.

Voi harmistus sentäs.

Tämä alue on just sitä, josta tuleva Tunnin Juna, anteeks Länsirata, tulee kulkemaan.

Kyllä taitaa tulla kallista maapohjan kunnostamista.

Tällaista tietoa sain kaupunginjohtajalta 18.12.2017 kaupunginvaltuuston kyselytunnilla vuoden kuluttua siitä, kun Mahtinaisentie oli tehty!

”Salon kaupungin osuus Mahtinaisentien investoinnista oli n. 2,3 milj. Tien pohja on pehmeä eikä sitä saada täysin tasaiseksi.”

Kommentoi kirjoitusta.

väärät päättäjät

Torstai 1.2.2024 klo 21.11

Suomusjärvellä sijaitsevan Hintan hoivakodin lakkautus jää odottamaan

https://www.sss.fi/2024/02/hintan-lakkautus-jaa-odottamaan-

Simmottis.

Jos minä en tiedä, mikä taho saa Länsiradan asioista päättää Salossa, niin ei tiedä ihan kaikesta Varhan ikääntyneiden palveluiden johtajakaan. Minun ei tartte olla junaratahankkeen asiantuntija, kunhan ihmettelen ja motkotan, mutta kyllä Varhan virkamiesten ja -naisten tarttis tietää ja tuntea Varhan hallintosääntö.

Uutinen kertoo, että Hintan hoivakodin lakkautus jää odottamaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuuston linjauksia. Ikääntyneiden lautakunnassa, jossa lakkautus oli esillä, jouduttiin toteamaan, että sillä ei Varhan hallintosäännön mukaan ollut tällaiseen päätösvaltaa.

5 kommenttia .

meil tahdotaan!

Torstai 1.2.2024 klo 20.42

Onko tosi, että kaupunginhallitus voi ihan yksistään päättää tällaisesta asiasta?

Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamista koskevan aiesopimusasiakirjan hyväksyminen

https://salo10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024569-9

Kaupunginhallitus päättää

- hyväksyä kokousasian liitteenä olevan tahtotila-asiakirjan (Tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta) ja todeta, että tämä päätös ei velvoita Salon kaupunkia osallistumaan rahoitukseen ja että rahoittaminen on ehdollinen Salon kaupungin toimivaltaisten päätöksentekoelinten myöhemmille päätöksille.

- ilmoittaa asian kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Kommentoi kirjoitusta.

vaalipäivän motkotus

Maanantai 29.1.2024 klo 20.51

En minä vaaleista motkottanut, vaan tästä hyvinvointialue Varhan toiminnasta. Se nyt vaan onnistuneesti osuu just vaalipäivän lehteen. Ja päätoimittaja on keksinyt osuvan otsakkeen.

Säästöjä, hinnalla millä hyvänsä (kotisivuni linkki)

https://www.sss.fi/2024/01/varha-etsii-saastoja-hinnalla-milla-hyvansa/ (SSS linkki)

Vielä tarttis saada kiukkuvaihde vitoselle ja kirjoittaa Salon alueen vanhustenhoitolaitosten alasajosta. Hintta on nyt Varhan suurennuslasin alla:

Varha aikoo sulkea Hintan hoivakodin maaliskuun loppuun mennessä – ”Ollut varsin kallis yksikkö kustannuksiltaan”

Varhan tulosaluejohtaja antaa lehteen sellaista tekstiä, että mahtaako edes itse ymmärtää, mitä höpöttää. Mutta: nou hätä, kyllä he, jotka tästä tulevat päätöksen tekemään, yhtyvät em. johtajan esityksiin.

4 kommenttia .

Tahtotila, joka ei velvoita?

Maanantai 29.1.2024 klo 19.01

Tällaista Salon kaupunginhallituksen esityslistassa:

Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamista koskevan aiesopimusasiakirjan hyväksyminen

Kaupunginhallitus 29.01.2024 260/00.01.05.02/2024

Valmistelija Hallintojohtaja Riku Rönnholm, riku.ronnholm@salo.fi, 02 778 2020

Länsirata Oy:n (ent. Turun tunnin juna Oy) tarkoituksena on hakea Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) –rahoitusta tammikuussa 2024 päättyvässä haussa Salo – Hajala sekä Espoo – Hista yhteysvälisen rakentamissuunnitteluun sekä rakentamiseen ja yhtiön toimialaan kuuluvien muiden ratayhteyksien rakentamissuunnitteluun.

CEF-rahoitus tarjoaa rahoitustukea mm. liikenneverkkojen kehittämiseen. Hakuaika 2023 CEF Liikenne -hakuun avautui 26.9.2023 ja haku sulkeutuu 30.1.2024. Haussa rahoitetaan projekteja, jotka tähtäävät Euroopan liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja modernisointiin sekä auttavat edistämään Euroopan liikenneverkon vihreää siirtymää.

Valtioneuvoston Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 19.12.2023 kokouksessaan sitä, että Turun Tunnin Juna Oy hakee CEF-tukea tammikuussa 2024 päättyvässä haussa Salo–Hajala- sekä Espoo–Hista - yhteysvälien rakentamissuunnitteluun sekä rakentamiseen ja yhtiön toimialaan kuuluvien muiden ratayhteyksien rakentamissuunnitteluun. CEF-tukihakemuksen jättäminen edellyttää myös raha-asiainvaliokunnan hyväksyntää.

Hankeyhtiön yhtiökokous päätti 20.12.2023, että yhtiö hakee CEF-tukea Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kirjauksen mukaisesti, eli SaloHajala ja Espoo-Hista yhteysvälin rakentamissuunnitteluun sekä rakentamiseen ja yhtiön toimialaan kuuluvien muiden ratayhteyksien rakentamissuunnitteluun. Yhtiö on valmistellut CEF-hakemuksen ministerivaliokunnan ja yhtiökokousten linjausten mukaisesti siten, että hakemusasiakirjat ovat siirtyneet 2.1.2024 Traficomin kautta ministeriöiden viimeisteltäväksi ja jätettäväksi edelleen EU komissiolle.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti valtion rahoitusosuudeksi 51 % ja muiden osakkaiden 49 %. Samalla jatketaan hankkeeseen liittyvien riskien selvittämistä ja hallintaa sekä taloudellisesti kestävien ratkaisujen hakemista. Rakentamisvaiheesta ei ole tehty päätöstä ja rakentamisvaiheeseen siirtymisestä päätetään erikseen. Lisäksi ministerivaliokunta puolsi Turun Tunnin Juna Oy:n nimen muuttamista Länsirata Oy:ksi, jonka myös hankeyhtiön yhtiökokous 20.12.2023 asiana hyväksyi.

Turun Tunnin Juna Oy:n perustamisasiakirjan mukaan omistusosuudet yhtiöstä ovat tällä hetkellä seuraavat; Suomen valtio 51 %, Turun kaupunki 13,25 %, Espoon kaupunki 13,25 %, Helsingin kaupunki 7,50 %, Salon kaupunki 4,84 %, Lohjan kaupunki 4,84 %, Vihdin kunta 4,84 ja Kirkkonummen kunta 0,48 %.

Osakkaat ovat sitoutuneet osakassopimuksessa rahoittamaan yhtiötä ratasuunnitteluvaiheen ajan omistusosuuksiensa suhteessa noin 77,35 miljoonalla eurolla mikä rahoitus on toteutettu pääomittamalla yhtiötä vuosittain sille muodostuvia suunnittelukustannuksia vastaavasti. Yhtiö on saanut ratasuunnitteluun 50 % Euroopan Unionin CEF-rahoitusta. Suunnittelu on edennyt sille asetetussa aikataulussa ja kustannusarvion mukaisesti.

Yhtiön voimassa olevassa osakassopimuksessa on kirjattu mahdollisen rakentamisvaiheen jatkorahoituksen osalta, että osakkaiden neuvotteluiden tuloksena yhtiö voi kerätä tarvittavan rahoituksen osakkailta ja/tai kolmansilta osapuolilta erikseen päätettävällä tavalla. Selvyyden vuoksi on lisäksi todettu, että osakassopimuksen mukaiset aiemmat rahoitussitoumukset tai niiden keskinäiset suhteelliset osuudet eivät luo olettamaa mahdolliseen myöhempään rakentamisvaiheen rahoitukseen, rahoitussitoumuksiin, niiden suhteellisiin osuuksiin tai muihin rahoituksen ehtoihin.

Yhtiön rahoitussitoumuksen suhteellinen jakautuma määräytyy siten neuvotteluissa sovittavalla tavalla, eikä se ole johdettavissa suoraan yhtiön nykyisistä omistusosuuksista. Myöskään rahoituksen muotoa ei ole aiemmilla päätöksillä sidottu oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen, vaan osakkailla on vapaus sopia rahoituksen järjestelystä osakkaiden ja yhtiön kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Selvyyden vuoksi on syytä todeta, että tässäkään vaiheessa neuvoteltavat ja mahdollisesti toteutettavat rahoitusjärjestelyt eivät vielä sido osakkaita investointihankkeen seuraavien toteutusvaiheiden rahoituksen osalta.

LVM on neuvotteluissa edellyttänyt, että CEF-hakemuksen liitteeksi tarvitaan hankeyhtiön osakkailta alustava rahoitussitoumus siitä, että osakkaat ovat mukana hankkeen kansallisen rahoituksen toteuttamisessa. Alustavan rahoitussitoumuksen tarkoituksena on mahdollistaa CEFtukihakemuksen jättäminen tammikuun 2024 aikana.

Yhtiön osakkaiden välisten neuvotteluiden pohjalta LVM on toimittanut osakkaiden hyväksyttäväksi asiakirjan ”Tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta” (liitteenä), jossa osakkaat ilmaisevat alustavan tahtotilansa rahoittaa (pääomittaa) yhtiötä. Päätettävänä olevassa LVM:n 17.1.2023 hankeyhtiön osakkaille lähettämässä tahtotilanilmaisussa on poistettu osakkaiden väliset rahoitusosuudet, jotka olivat mukana LVM:n osakkaille aiemmin lähettämässä dokumentissa. Tahtotilan ilmaisu ei velvoita osakkaita osallistumaan rahoitukseen ja rahoittaminen on ehdollinen kunkin osakkaan toimivaltaisten päätöksentekoelinten myöhemmille päätöksille. Hankeyhtiön osakkaiden tarkoituksena on jatkaa keväällä 2024 tarkempia keskusteluita mainittujen hankkeiden rahoittamiseen sitoutumisesta ja kunkin osakkaan osuudesta rahoittamiseen.

Liite: Tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää - hyväksyä kokousasian liitteenä olevan tahtotila-asiakirjan (Tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta) ja todeta, että tämä päätös ei velvoita Salon kaupunkia osallistumaan rahoitukseen ja että rahoittaminen on ehdollinen Salon kaupungin toimivaltaisten päätöksentekoelinten myöhemmille päätöksille. - ilmoittaa asian kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta heti kokouksessa.

Päätös

Tiedoksianto Lakipalvelut Talouspalvelut Toimistopalvelut

Tahtotila liite on tällainen:

Tahtotila Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta Länsirata Oy:n (ent. Turun tunnin juna Oy, ”Yhtiö”) tarkoituksena on hakea Euroopan Unionin Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) –rahoitusta tammikuussa 2024 päättyvässä haussa Salo – Hajala sekä Espoo – Hista yhteysvälisen rakentamissuunnitteluun sekä rakentamiseen ja yhtiön toimialaan kuuluvien muiden ratayhteyksien rakentamissuunnitteluun.

CEF-rahoitus tarjoaa rahoitustukea mm. liikenneverkkojen kehittämiseen. 2023 CEF Liikenne -haku avautui 26.9.2023 ja haku sulkeutuu 30.1.2024 kello 17.00 Keski-Euroopan aikaa. Haussa rahoitetaan projekteja, jotka tähtäävät Euroopan liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja modernisointiin sekä auttavat edistämään Euroopan liikenneverkon vihreää siirtymää.

Tällä asiakirjalla Länsirata Oy:n osakkaat Suomen valtio, Turun kaupunki, Espoon kaupunki, Salon kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta sekä Kirkkonummen kunta ilmaisevat alustavana tahtotilanaan pääomittaa Länsirata Oy:tä edellä ensimmäisessä kappaleessa mainituista hankkeista aiheutuvia arvioituja kustannuksia vastaavasta määrästä. Kustannusten arvioitu enimmäismäärä on 600 miljoonaa euroa.

Alustavan rahoitussitoumuksen tarkoituksena on mahdollistaa CEF-tukihakemuksen jättäminen tammikuun 2024 aikana. Selkeyden vuoksi todetaan, että tahtotila ei velvoita osakkaita osallistumaan rahoitukseen ja rahoittaminen on ehdollinen kunkin osakkaan toimivaltaisten päätöksentekoelinten myöhemmille päätöksille.

Edellä mainittujen osakkaiden tarkoituksena on jatkaa keväällä 2024 keskustelua mainittujen hankkeiden rahoittamiseen sitoutumisesta.

ALLEKIRJOITUKSET

Jo on kummallinen ehdotus.

Minä en tuollaiseen paperiin nimeäni laittaisi!

3 kommenttia .

Maaraja vuotaa!

Torstai 25.1.2024 klo 18.49

Äsken pisti silmiini uutinen, joka kertoo, että torstaina on Imatralla otettu kiinni 18 ulkomaalaista. Miehiä, naisia ja lapsia. Pari viikkoa sitten Suomen puolelle tuli Nuijamaan ja Joutsenon väliltä 11 ihmistä. Nämä kaikki ovat olleet omatoimisia (tai rajan takaa avustettuja), sillä Suomen puolelle on tultu maastoa pitkin.

Ihmettelenpä vaan, että jos Venäjältä noin vaan tulla tupsahdetaan Suomen puolelle, niin millainen määrä sieltä tuleekaan, kun kevät koittaa?

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/marjattahalkilahtiblogituusisuomifi/maaraja-vuotaa/

3 kommenttia .

Aamupalaa tai sitten ei!

Maanantai 22.1.2024 klo 23.26

Salkkarin uutinen kertoo, että Salon nuorisovaltuusto kannattaa aamupalakokeilun jatkamista Salon lukiossa ja toivoo, että aamupalaa saisi myös muissa lukioissa ja yläkouluissa.

Syksyllähän oli se tilanne, että Salon lukiolaiset saivat kolmesti viikossa parin kuukauden ajan maksuttoman aamupalan.

Aamupalat tilattiin 80 henkilölle ja se mukaili salolaisten päiväkotien aamiaislistaa: puuroa ja leipää plus lukiolaisille kahvia.

Aamupala loppui kuulemma joka kerta kesken. Niin loppui tarjoilukin. Keittiöväki ilmoitti, ettei se pysty tällaista pitkän päälle toteuttamaan.

Aamupala kouluun kuulostaa äkkisiltään ihan ok palvelulta, mutta onko sen pakko olla ilmainen. On se varmaan näinkin, mitä ensimmäinen kommentoija uutiseen toteaa:

"Uusavuttomiksi ovat ihmiset, siis nuoret ja vanhempansa, menneet. Vai eikö voi varata syötävää jääkaappiin lukioon lähteville? Eivätkö vanhemmatkaan laita nuorilleen aamupalaa valmiiksi esille? Eikö kukaan jaksa nousta ylös edes puoli tuntia aiemmin ehtiäkseen syömään? Miten tällaiseen oppineet nuoret pystyvät itselliseen elämiseen joskus?"

3 kommenttia .