Salon kaupungin talousjohtaja on keskustellut Qvalia Oy:n kanssa toimeksiannosta, jonka tarkoituksena on tarkastaa kaupungin arvonlisäverokirjausten ja ostolaskujen oikeellisuutta sekä muita toimenpiteitä, jotka koskevat toimeksiantajan kirjanpitoa ja jotka palauttavat varoja toimeksiantajalle. Tarjottu palvelu pitää sisällään seuraavat asiat:
Väärinkäsitellyn tai -veloitetun suomalaisen/ulkomaisen arvonlisäveron oikaisun ja virheellisesti kirjatun, raportoidun tai väärin jaksotetun arvonlisäveron, virheellisen toimittajahinnoittelun, kaksi kertaa maksetun, ylisuoritetun maksun tai saamattoman hyvityksen tai muun virheellisyyden korjaamisen koskien toimeksiantajan kirjanpitoa valituilta tilikausilta.
Tarkastuksen on tarkoitus tuottaa kaupungille lisätuloa ja taloudellista hyötyä. Qvalia suorittaa toimeksiantajan kirjanpitomateriaalin läpikäynnin ja tekee sen perusteella yhteenvedon löydöksistä. Qvalia avustaa toimeksiantajaa mahdollisimman pikaisen varojen takaisinhaun suorittamiseksi.
Qvalia Oy:lle maksetaan palvelusta 50 %:n palkkio, joka perustuu kaupungin saamaan tuloon. Tulo todennetaan toimeksiannon perusteella kaupungin verotilille tuloutettujen varojen perusteella sekä mahdollisten muiden kaupungin tilille suoritettujen palautusten perusteella. Toimeksianto koskee vain Salon kaupunkia ja vuosia 2017-2019.
Hankinnan arvon arvioidaan jäävän alle kansallisen kynnysarvon. Hankinta toteutetaan suorahankintana, sillä tehdyn kartoituksen perusteella ei ole tiedossa vastaavin ehdoin palvelua tuottavaa toimijaa. Lisäksi toimeksiannon arvioidaan tuovan kaupungille enemmän tuloja kuin menoja
Päätöksen peruste Hallintosääntö 44 §, Salon kaupungin hankintaohjeet, Kaupunginhallituksen päätös hankintavaltuuksista 31.3.2014 § 170
Päätös Päätän hankkia ostolaskujen laadunvarmistuspalvelut suorahankintana Qvalia Oy:ltä edellä mainituin perustein.
Korhonen Anna-Kristiina Talousjohtaja
Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.
Toimeksianto koskee vain Salon kaupunkia ja vuosia 2017-2019.
..
Kopioin kaiken yllä olevan eri kappaleina ihan niinkuin päätöksessä on, vaan eipä tullut kappalejakoa tähän! Sorry!
Sulkavan ravitsemispäällikkö Minna Hakulinen on työskennellyt Sulkavan keskuskeittiöllä lähes päivälleen 30 vuotta. Hiljattain Hakulisen vastuulle tuli myös Rantasalmen keittiö, sillä niitä pyörittää kuntien yhteinen Järvi-Saimaan Palvelut -niminen yhtiö.
Kiivaana vellovaa keskustelua kotimaisen elintarvikkeen ja lähiruoan roolista Hakulinen kommentoi hieman savolaisittain kierrellen.
– Kun aloitin 30 vuotta sitten, lähiruoka oli itsestään selvyys ja sitä käytettiin paljon. Välillä se lähes katosi kilpailutuksen huumassa, tai siitä ei uskaltanut ainakaan puhua, Hakulinen muistelee.
Viime aikoina sulkavalais-rantasalmelaiskeittiöiden tavasta voi taas puhua avoimesti.
– Paikallisia tavarantoimittajia voi käyttää, jos vain viitseliäisyyttä riittää, Hakulinen täräyttää.
Esimerkiksi lähiseudun leipomoita voidaan käyttää asettamalla laatukriteeriksi sen, että leipää pitää pystyä toimittamaan kuutena päivänä viikossa. Isot saattavat tarjota vain kolmena päivänä.
Hankintalaki uudistui muutama vuosi sitten, ja etenkin kynnysarvot nousivat silloin. Uudistuksen jälkeen laki velvoittaa kilpailuttamaan julkisesti esimerkiksi tavarat ja palvelut jos tilauksen arvo ylittää 60 000 euroa.
– Se on mielestäni huomattava, eikä siitä paikalliset hankinnat jää kiinni, Hakulinen sanoo.
Pienet ja paikalliset tavarantoimittajat ovat pitkään valitelleet kankeaa kilpailutusmenettelyä. Ne jäävät helposti suurten jalkoihin hintakilpailussa, eivätkä aina pysty toimittamaan vaadittavia tavaramääriä.
Lahjana saadut viinimarjat keitettiin mehuksi
Minna Hakulisen kokemus on, että lähiruoan käyttäminen ei ole hintakysymys. Annos pystytään toimittamaan annettujen raaka-aineille asetettujen hintaraamien puitteissa.
Rantasalmella lähielintarvikkeiden kulutus ja tarjonta ovat korkeimmillaan juuri syksyllä. Kesän sato kypsyy sekä pelloille että metsässä.
– Ostamme kaikki marjat mitä ihmisiltä jää yli oman tarpeen. Hiljattain saimme yli sata kiloa viinimarjoja lahjoituksena. Keitimme ne mehuksi ja voimme käyttää niitä pitkälle talveen.
Myös lähellä olevat Saimaan vedet tarjoavat mahdollisuuden järvikalan käyttöön. Sekin vaatii yhteistyötä paikallisten ammatti- ja harrastajakalastajien kanssa.
– Yhtenä päivänä kaveri soitti ja sanoi, että nyt tuli kymmenkiloinen hauki katiskasta, otatko. Mehän otimme.
– Sulkavalla kalastaja Partasen Ari soittaa joskus aamulla, että nyt tuli paljon muikkua, kelpaako. Meille kelpaa, Minna Hakulinen jatkaa.
Keittiölle ostettavien metsän ja järven antimien määrä vaihtelee vuosittain marjasadosta riippuen.
– Summa on kymmenen tuhannen nurkilla, Hakulinen sanoo.
Suurkeittiöt ostavat harvemmin pieniä määriä, sillä valmistettavia annoksia esimerkiksi kaupungeissa voi olla tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia.
– Kyllä suurkeittiötkin voisivat ostaa pienempiäkin eriä. Aina ne johonkin saa käytettyä. Se on vähän asennekysymys ja vaatii tietysti työtä, kun joutuu laskuja pyörittelemään, mutta se on tulevaisuutta. Toivottavasti.
Takaovelle tuotujen marjojen ja kalojen valmistaminen tuo aina hieman lisätyötä, mutta siihen on Rantasalmella löytynyt ratkaisu.
– Muikut saadaan päättöminä ja aika monet kalastajat tuovat iso hauetkin fileoituna.
Raja menee ulko-ovella
Monimutkaiset elintarvikesäännöksetkään eivät estä asioimista satunnaisten tavarantoimittajien kanssa.
– Raja menee tuossa ulko-ovella. Sen ulkopuolelta voimme ostaa, mutta sisäpuolelle he eivät saa niitä tuoda, Hakulinen sanoo.
Rantasalmen ja Sulkavan keskuskeittiöissä tehdään yhteensä tuhatkunta ateriaa päivässä.
Sulkavalla ruokaa menee vanhusten palvelutaloihin ja kouluihin. Rantasalmella sapuskaa toimitetaan vanhusten palvelutaloihin ja terveyskeskuksen vuodeosastolle.
Elintarvikkeiden hankintojen osalta Rantasalmi ja Sulkava kuuluvat Savonlinnan seudun hankintarenkaaseen, jonka kautta raaka-aineet pääosin tulevat. Puitesopimuksen sisällä kunnat voivat päättää hankinnoistaan varsin itsenäisesti.
– Meillä esimerkiksi lihan kotimaisuus on ihan ehdoton juttu. Jos Atrialla ei ole sitä joskus tarjolla, he soittavat ja kysyvät mitä laitetaan tilalle, Minna Hakulinen kertoo.
Viime keskiviikon jälkeen ilmennyttä vatsatautiepidemiaa tutkitaan edelleen Salossa.
Salon kaupunki on saanut 94 ilmoitusta vatsaoireista. Ne jakaantuvat kaikkiaan 27 eri kouluun ja päiväkotiin.
Kolmessa toimipaikassa oireita saaneita oli huomattavasti enemmän kuin muualla. Nämä toimipaikat ovat Salon lukio, Mustamäen koulu ja Metsärinteen päiväkoti.
– Tämä on aika vaikea kuvio. Valtavasti on myös niitä paikkoja, joista on tullut vain yksi ilmoitus, sanoo Salon kaupungin ympäristöterveyshuollon päällikkö Riitta Suutari.
Oireiden syyksi epäillään ruokamyrkytyksiä. Keskiviikkona päiväkotien ja koulujen ruokana oli savukalapastasalaattia, josta oli tarjolla myös kasvisversio ilman kalaa.
– Myös kasvisruokailijoilta on tullut ilmoituksia, sanoo Suutari.
Kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavasta ruoasta otetaan aina näytteet pakkaseen, jotta niitä voidaan tarvittaessa tutkia. Keskiviikkoisten ruokien näytteet ovat parhaillaan tutkittavana helsinkiläisessä laboratoriossa, ja tuloksia on odotettavissa aikaisintaan tämän viikon lopulla.
Savukalan ja pastasalaatin lisäksi myös annokseen kuulunut tilli tutkitaan.
– Tilli oli ulkomaista alkuperää, sanoo Suutari.
Myös ulostenäytteitä on tutkittu, mutta ainakaan toistaiseksi niistä ei ole löytynyt merkkejä virusperäisistä taudinaiheuttajista kuten noroviruksesta.
--
--
Mitäs minä yks päivä täällä sivuillani motkotin?
Motkotin mm., että yks ISO keittiö on aina haavoittuvainen. Sitä ei ole kuntaliitosSalossa varmaan koskaan erityisemmin ajateltu. Tuollahan tuo esim. tämän vuoden talousarviossa tyrkyllä on, että vain keskuskeittiö on jotain (taitaa tausta tälle olla tässä). Rahaa tarvittaisiin vuonna 2022 ainakin 5 miljoonaa.
Minä en keskuskeittiön kokonaan uusimisesta tykkää. Ennemmin palauttaisin kaikki ne kohteet, joissa valmistuskeittiö ollut on, takaisin käyttöönsä. Valmistetaan ruoat siellä, missä ovat ruokailijatkin! Kyllä niitä puuroja ja keittoja ja makkarasooseja ja makaroonilaatikoita osaavat koulujen ja päiväkotien keittiöläiset ihan itsekin valmistaa. Säästyisi rahaa kuljetuksista ja pysyisivät mahdolliset pöpötkin omien seinien sisällä!
Vaikka ei olisi taudin aiheuttajakaan, niin tämä tieto ei ole hyvä tieto: "Tilli oli ulkomaista alkuperää". Onks tosikaan? Miksei kotimaista käytetä?
mm. tällaista infoa: Salon ravitsemispalvelut on sitoutunut edistämään toiminnassaan kestävää kehitystä sekä käyttämään luomutuotteita säännöllisesti, Salo on luomuportaalla yksi.
Arviolta sata Salon kaupungin ruokapaikoissa keskiviikkona syönyttä on ilmoittanut vatsaoireista. Pääosa tapauksista on tullut ilmi torstaina ja eilen.
Sairastuneita on neljästä koulusta ja yhtä monesta päiväkodista. Salon kaupungin terveysvalvonta selvittää onko kyseessä ruuan välityksellä levinnyt vatsatauti.
– Selvitys on vasta alkuvaiheessaan. Sairastuneiden oireet ovat olleet pääosin lieviä, mutta suhtaudumme asiaan ruokamyrkytysepäilynä, Salon kaupungin ympäristöterveyshuollon päällikkö Riitta Suutari toteaa.
Tiedossa olevien sairastuneiden ruoka on valmistettu pääosin kaupungin keskuskeittiössä, mutta sairastumisia esiintyi myös yhden koulun valmistamaa ruokaa syöneillä. Salon keskuskeittiö tekee jokaisena arkipäivänä noin 6 500 annosta.
– Tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa, mistä mahdollinen epidemia on saanut alkunsa. Yksi mahdollisuus on salaatin raaka-aineena käytetty kuumentamaton elintarvike, Suutari kertoo.
”SELVITYS ON VASTA ALKUVAIHEESSAAN. SAIRASTUNEIDEN OIREET OVAT OLLEET PÄÄOSIN LIEVIÄ, MUTTA SUHTAUDUMME ASIAAN RUOKAMYRKYTYSEPÄILYNÄ.”
Niin sairastuneista henkilöistä kuin myös ruuista ja raaka-aineista on otettu näytteitä.
– Ruoka- ja raaka-ainenäytteitä on pakastettu. Ne lähetetään alkuviikolla tutkittavaksi ja tuloksia on lupa odottaa loppuviikosta, Suutari sanoo.
Sairastuneilta on otettu ulostenäytteitä. Suutari kertoo, että yksinkertaisinta olisi, jos pakastetuista näytteistä ja ulostenäytteistä löydettäisiin yhteinen tekijä.
– Jos löytyy sama bakteeri tai virus, työmme helpottuu olennaisesti.
Keskiviikkona kaupungin ruokailupaikoissa ruokailleita ja sen jälkeen sairastuneita pyydetään täyttämään sähköinen ruokamyrkytysepäilykysely. Linkki kyselyyn löytyy Salon kaupungin verkkosivuilta (www.salo.fi).
Kaupungin toimesta muistutetaan, että vatsataudin leviämisen ehkäisemiseksi on erityisen tärkeää huolehtia hyvästä käsihygeniasta.
--
Käsihygienia! No joo! Kyllä minua huolestuttaa enemmänkin nyt tämä:
Tiedossa olevien sairastuneiden ruoka on valmistettu pääosin kaupungin keskuskeittiössä!
Sairastuneita on ollut neljässä koulussa ja neljässä päiväkodissa!
Jos "tautipallo" on lähtenyt yhden ihmisen vatsataudista, niin huhhuh. Jos syy on jonkun ruokatarvikkeen raaka-aineessa, niin eipä sillekään hurraata huudella voi.
Nyt viimeistään pitäisi tajuta myös semmonen juttu, että yks ISO keittiö on aina haavoittuvainen. Sitä ei ole kuntaliitosSalossa varmaan koskaan erityisemmin ajateltu. Tuollahan tuo esim. tämän vuoden talousarviossa tyrkyllä on, että vain keskuskeittiö on jotain (taitaa tausta tälle olla tässä). Rahaa tarvittaisiin vuonna 2022 ainakin 5 miljoonaa.
Minä en keskuskeittiön kokonaan uusimisesta tykkää. Ennemmin palauttaisin kaikki ne kohteet, joissa valmistuskeittiö ollut on, takaisin käyttöönsä. Valmistetaan ruoat siellä, missä ovat ruokailijatkin! Kyllä niitä puuroja ja keittoja ja makkarasooseja ja makaroonilaatikoita osaavat koulujen ja päiväkotien keittiöläiset ihan itsekin valmistaa. Säästyisi rahaa kuljetuksista ja pysyisivät mahdolliset pöpötkin omien seinien sisällä!
Osalla Salon kaupungin ruokailupaikoissa keskiviikkona 28.8. ruokailleista on esiintynyt vatsaoireita keskiviikkoillasta alkaen. Tyypillisimmät oireet ovat olleet ripuli, pahoinvointi ja vatsakipu. Salon kaupungin terveysvalvonta selvittää onko kyseessä mahdollisesti ruuan välityksellä levinnyt vatsatauti.
Sairastuneista henkilöistä ja ruuista on otettu näytteitä. Keskiviikkona kaupungin ruokailupaikoissa ruokailleita ja sen jälkeen sairastuneita pyydetään täyttämään sähköinen ruokamyrkytysepäilykysely. Linkki kyselyyn löytyy Salon kaupungin verkkosivuilta (www.salo.fi) kohdasta Asuminen ja ympäristö/Ympäristöterveydenhuolto/Elintarvikevalvonta/Ruokamyrkytys- ja vesiepidemiat. Sähköinen kysely löytyy siniseltä pohjalta sivun alalaidasta.
Salon terveyspalvelujen käyttämä Lifecare-potilastietojärjestelmä jumiutui tiistaina, mutta vika korjattiin nopeasti. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo.
Salon terveyspalvelujen käyttämä Lifecare-potilastietojärjestelmä jumiutui pahasti tiistaina iltapäivällä. Salon kaupungin tietohallintopäällikkö Marko Tanska kertoo, että Lifecare oireili jo viime viikolla.
– Ongelma on nyt korjattu ja järjestelmä toimii normaalisti. Jumiutumisen juurisyy ei ole selvillä, mutta palvelun toimittaja selvittää asiaa, hän toteaa.
Tanska sanoo, että Lifecaren jumiutuminen johtui viestipiikistä, johon tulvi täysin turhia laboratoriolähetteitä ja -tuloksia. Viestipiikki on ohjelman osio, johon ilmoitus saapuneesta laboratoriotuloksesta normaalistikin tulee. Kun viestit tukkivat sen, koko järjestelmä lakkasi toimimasta.
– Viestien poisto-operaatio suoritettiin heti tiistaina, mutta tilannetta seurataan edelleen aktiivisesti, Tanska vakuuttaa.
Lifecare otettiin käyttöön Salossa toissavuoden loppupuolella. Tanskan mukaan haasteita ja ongelmia on esiintynyt, mutta ei mitään näin suurta.
Lifecare on käytännössä entisen potilastietojärjestelmän Effican uusi ohjelmistoversio. Järjestelmän nimi muutettiin suuren päivityspaketin yhteydessä.
Salon terveyspalvelujen johtajan mukaan jumista ei aiheutunut käytännön terveysasematyölle juurikaan haittaa. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo.
Salon terveyspalvelujen johtaja ja vastaava lääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamala kertoo, ettei järjestelmäjumista aiheutunut terveysasemien käytännön toiminnalle juurikaan haittaa.
– Jumi tapahtui noin kello kahdelta iltapäivällä, jolloin vastaanotoilla oli enää niukasti potilaita. Aamuaikaan jumi olisi aiheuttanut paljon enemmän ongelmia.
Nissinen-Paatsamala laati vian ilmettyä haittailmoituksen, minkä takia jumia ryhdyttiin korjaamaan nopeasti. Hän kuitenkin huomauttaa, että Lifecaren viestipiikki ei vielä operoi halutulla tavalla.
– Keskiviikkona järjestelmä toimi normaalilla nopeudella, mutta ennen jumiutumista se oli hitaanpuoleinen. Mitään haittaa käytännön työskentelylle hitaudesta ei koitunut, tosin työntekijöiden hermot olivat välillä kireällä, Nissinen-Paatsamala tietää.
Mopokortin luvalla ajettava menopeli nimeltä kevytauto oli edellisen hallituksen ajatuksia ja päätöksiä vai pitääkö todeta, jotta unelmia. Nyt ajoneuvon tulevaisuus on paukahtamassa pakkivaihteelle, kun kerrotaan, että ulkoministerimme on saanut EU:n komissiolta postia. Ei mitä tahansa postia, vaan moitteita.
EU tulkitsee, että ei kevytauto mikään traktori ole, eikä sitä voi ajaa, ei traktori-, eikä mopokortilla. EU muistuttaa myös, että ei Suomi noin vaan saa omin nokkinensa muuttaa ajokorttiluokituksia!
Saa nähdä kuinka vakavasti Rinteen hallitus EU -moitteisiin nyt suhtautuu. Jos kurtturuusun kanssa meinataan toimia EU:n tahdon mukaan, niin eikö sitä sitten pitäisi niin toimia kevytautojenkin kanssa? Vai onko kevytauto vaarattomampi kuin kurtturuusu?
– Ydinasia on, että poliittisten päättäjien pitäisi vihdoin ottaa vastuu Salon kaupungista ja tehdä rakenteellisia muutoksia, joista on puhuttu jo vuodesta 2010 lähtien. Kaikki muu on näpertelyä, Marjo Ekman sanoo.
.. mutku, mutku = mutta kun: ensin tarttis jonkun tahon tehdä ne ehdotukset. Että mitä meinataan tehdä! Ja kukako ne semmoset jutut tekee? No meitin virkamiehet ja - naiset! Heille asioitten valmistelu kuuluu!
Luottamushenkilöt kyllä päättävät, jos on jotain päätettävää.
Opetuslautakunta ei ole päättänyt Kaivolan päiväkodin lakkautuksesta, vaan kyse on kuluvan toimintakauden tilajärjestelyistä. Olosuhteiden muuttuessa ja tiloissa ilmenevistä puutteista johtuen palvelun järjestäjän on reagoitava asiaan nopeasti, jotta voidaan taata lasten ja henkilöstön turvallisuus. Liipolantiellä sijaitsevassa kiinteistössä on alun perin toiminut ympärivuorokautinen päiväkoti. Tilat on hyväksytty sen mukaan 28:lle lapselle. Ilmanvaihto ei ole riittävä kahdelle lapsiryhmälle eikä myöskään wc-tilat ole riittävät. Tästä johtuen lapsimäärää oli vähennettävä, jotta voidaan taata riittävä sisäilma.
Oppimisympäristöselvitystyö on meneillään ja lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkoasiat on tarkoitus käsitellä sen yhteydessä
jne.
Työ on meneillään. Kui se onkin meneillään? Ainvaa? Nyt ei suoralta kädeltä passais luottamushenkilöitä sormella osoitella! Selvitystyö on kestänyt jo ikuisuuden!
--
Ja mites se meni vanhustenhoidon puolella? Kuinka kauan tätäkin asiaa on veivattu?
Vanhuspalveluiden kehittämisohjelman laadinta on aloitettu huhtikuussa 2019. Kehittämisohjelman käsittelyn yhteydessä voidaan ottaa kantaa ympärivuorokautisen hoidon palveluiden järjestämistapaan sekä laajuuteen. Kehittämisohjelma valmistuu vuoden 2019 aikana. Ehdotuksena on, että vanhuspalvelut varaa vuoden 2020 talousarvioon 50 000 euroa suunnittelurahaa uuden kaupungin oman yksikön perustamisen selvittämistä varten
Totean uudemman kerran, että ei nyt passais luottamushenkilöitä sormella osoitella!
Salon pääluottamusmiesten mitta täyttyi jokavuotisiin leikkauslistoihin
Salon kaupungin pääluottamusmiehet ovat täynnä vuodesta toiseen jatkuvia säästökierroksia ja henkilöstöön kohdistuvaa juustohöyläystä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n pääluottamusmies Marjo Ekman , Julkisalan koulutettujen JUKO:n Riina Virtanen ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn Marja Lampainen edustavat yhdessä lähes 2 500 kaupungin työntekijää. Heillä on Salon päättäjille yhteinen toive.
– Ydinasia on, että poliittisten päättäjien pitäisi vihdoin ottaa vastuu Salon kaupungista ja tehdä rakenteellisia muutoksia, joista on puhuttu jo vuodesta 2010 lähtien. Kaikki muu on näpertelyä, Marjo Ekman sanoo.
Pääluottamusmiesten mielestä Salon palveluverkko pitäisi sopeuttaa pitkäjänteisesti tasolle, johon kaupungilla on varaa. Se tarkoittaa käytännössä yksiköiden karsimista, työntekijöiden vähentämistä ja henkilöstökulujen pienenemistä.
Työntekijöiden vähentäminen kuulostaa erikoiselta, kun sen kuulee pääluottamusmiesten suusta. Marjo Ekman muistuttaa kuitenkin, että Salolla on lähes 3 000 vakinaista työntekijää. Isossa massassa on myös suuri vaihtuvuus eläköitymisen ja työpaikkojen vaihdon takia.
– Uskon, että muutos voitaisiin tehdä hyvällä suunnittelulla ja fiksusti vaihtuvuutta hyödyntäen niin, ettei irtisanomisia tarvittaisi.
Oikein mitoitettu palveluverkko toisi pääluottamusmiesten mukaan toimintaan pitkäjänteisyyttä ja mahdollisuuksia kehittämiseen. Henkilöstön motivaatiokin todennäköisesti paranisi.
Salo on ollut taloudellisesti tiukoilla Nokia-vuosista asti. Tiukimpina vuosina 2012 ja 2013 henkilöstöä lomautettiin. Erilaisia sopeutusohjelmia ja palveluverkkoselvityksiä on tehty useita. Tälläkin hetkellä tekeillä on kouluja, päiväkoteja ja nuorisotiloja koskeva oppimisympäristöselvitys.
Pääluottamusmiehet saivat viime vuonna kaupungin johdolta hyviä uutisia. Heille kerrottiin, että tiukkojen vuosien jälkeen on palattu normaaliaikaan. Iloa kesti puoli vuotta, kunnes viime keväänä käynnistettiin uusi kolmen miljoonan euron säästöohjelma.
Syksy poiki uudet, entistä karummat ennusteet kaupungin taloudesta. Nyt alijäämäksi ennustetaan 14 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä patistellaan pitämään vuosilomia ja talkoovapaita. Säästöjä pitäisi löytyä miljoonien eurojen edestä.
– Tilanne on ristiriitainen. Palvelualueilla on kädet täynnä töitä, ja samaan aikaan pitäisi pitää vapaita, Marja Lampainen ihmettelee.
– Esimiehetkin ovat puun ja kuoren välissä töiden järjestelyssä, vaikka henkilöstöllä olisi halua ottaa lomaa, Riina Virtanen lisää.
Pääluottamusmiesten mielestä miljoonien eurojen puuttuminen henkilöstömenoista kertoo selkeästä alibudjetoinnista.
– Budjetti on ollut joka syksy realistinen, kun esitykset ovat tulleet hallintokunnilta. Sitten sitä on leikattu, ja seuraavana syksynä pyydetään lisämäärärahoja, Marja Lampainen perustelee.
Pääluottamusmiehet ovat huolissaan myös Salon työnantajamaineesta. Kunnissa on vaikea saada työntekijöitä moniin tehtäviin. Salo on toistaiseksi saanut henkilöstöä, mutta:
– Ei se ainakaan hyvää tee, jos edes mainitaan sana lomautus säästökeinoista puhuttaessa. Yhtä huonosti lomautuspuheet sopivat yhteen Toimiva työyhteisö -kärkihankkeen kanssa, Marja Lampainen huomauttaa.
Salon johto on esittänyt yhdeksi säästökohteeksi henkilöstön sairauslomien vähentämisen. Pääluottamusmiesten näkökulmasta tavoite on erikoinen.
– Se, että meillä on paljon sairauspoissaoloja, kertoo työn määrästä ja kuormittavuudesta. Mukana on paljon myös mielenterveyden ongelmia, mikä kertoo, että töitä on tehty jo pitkään jaksamisen äärirajoilla, Marja Lampainen muistuttaa.
Pääluottamusmiehet toivovat, että virkamiesjohto ja päättäjät harkitsisivat kokonaisuuksia, kun kaupunki miettii leikkauskohteita. Esimerkiksi peruspalveluista leikkaaminen nykyisen hoitotakuun aikana johtaa helposti siihen, että asiakas ohjataan hoitoon yksityiselle palveluntuottajalle erikoissairaanhoitoon. Molemmissa tapauksissa lasku kiertää takaisin kaupungille.
Joroisten yhtenäiskoulun ruokalassa syö päivittäin yli 400 oppilasta ja ruoka tekee kauppansa. Viimeisimmän Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tekemän terveyskyselyn mukaan Joroisten yläkoululaisista 90 prosenttia syö kouluruokaa päivittäin. Oppilaiden keskuudessa koululounaan nauttimista pidetään itsestäänselvyytenä.
Biojätettä ei Joroisissa synny, sillä linjastoon jäävä ruoka tarjoillaan iltapäivisin ilmaiseksi nuorisotilassa. Joroisissa asiaa on mietitty niin pitkälle, että edes ruoan pakkaamisesta annospurkkeihin ei synny kuluja.
– Keittiössä henkilökunta ottaa talteen margariinirasiat ja pesee ne koneessa. Minä käytän näitä rasioita pakastukseen ja annosten säilyttämiseen, Sari Paavonsalo kertoo.
Hyvät on systeemit, mutta jos tuota tähän kaupunkiin ehdottaisi, niin tuskin läpi menisi. Ei varmasti sekään, jos ehdottaisi pikkusen yksinkertaisempaa ruokalistaa. Se, mitä minä olen koululaisia kuullut/kuunnellut, niin eivät he mitään hienouksia listalle kaipaa, vaan ihan tavallista kotiruokaa.
Googletin esiin Joroisten listan ja sitten täkäläisen. Onhan noissa eroa. Minulle maistuis Joroisten sapuskat. Maistuis varmaan Sullekin:
Tänään oli paikallislehdessä tämä "tätä mieltä!". Salon Seudun Sanomien toimitus oli keksinyt otsakkeen. Hyvän olikin: "Pidetään palvelut lähellä ihmisiä". Kiitos.
Edellinen mielipide oli tämä Valmistuskeittiö Perniön kouluun ja olen nyt kuullut, että kyllä tulevan uuden koulun koululaisten ruoat pystyttäisiin ihan hyvin Yhteiskoulussa valmistamaan.
Saas nähdä, millaisen selvityksen kaupunkikehityspalvelut kaupunginhallituksen päätökselleKaupunginhallitus päätti lähettää asian uudelleen valmisteltavaksi sen selvittämiseksi, riittääkö yhteiskoulun kapasiteetti valmistamaan koko Perniön ruuan. antaa.
Toinen mielenkiintoinen selvitys tulee olemaan tämän asian kohdalla: Selvityspyyntö Angelniemen paloaseman ostotarjouksesta, jossa kaupunginhallituksen päätökseksi kirjattiin tällaista tekstiä: Johanna Riski esitti asiaa uudelleen valmisteltavaksi sillä perusteella, että selvitettäisiin vielä mahdollisuutta kiinteistön myyntiin kohtuullisella hinnalla ja koska Salon kaupunki ja aluepelastuslaitos eivät sopimusten mukaan vastaa vapaapalokunnan käytössä olevan kiinteistön toiminnallisuudesta. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti lähettää asian uudelleen valmisteltavaksi Johanna Riskin ehdottamin perustein.
Kyllä paloasema - asia huonosti valmisteltu oli. Esim. lause "Kokkilan paloaseman kuntoa ei erikseen ole selvitetty kaupungin taholta" on asian valmistelun osalta jo suorastaan moka. ISO sellainen.
Vähemmällä edestakaisin veivaamiselta säästyttäisiin, jos jo kaupunginjohtaja työntaisi eteensä tulevat ilmi selvästi kehnot, olemattomat tai asian vierestä tohkaavat selvitykset ja valmistelut uudelleen valmisteluun. Uudelleen vaan asiaa hoitaneen virkamiehen tai -naisen eteen ja saatteeksi, että "koitas tehdä parempaa jälkeä!"
Valmistelija: yhdyskuntatekniikan kaupungininsinööri Petri Virtanen, puh. (02) 778 5201, tilapalvelujen kaupungininsinööri Janne Lehto, puh. (02) 778 5116, janne.lehto@salo.fi, johtava liikennepalveluasiantuntija Tanja Ahola, puh. (02) 778 7714, tanja.ahola@salo.fi, ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö Anu Sorvari-Happonen, puh. (02) 778 5900, anu.sorvari-happonen@salo.fi, hankintapäällikkö Päivi Kohvakka, puh. (02) 778 5011, paivi.kohvakka@salo.fi, kaupungingeodeetti Ari Vainio, puh. (02) 778 5400, ari.vainio@salo.fi.
Listalla mm. tätä:
Kaupunkikehityspalvelujen talousarvion 2019 toteutumista on tarkasteltu ja arvioitu heinäkuun toteuman perusteella. Sen ja ennusteen mukaan määrärahat tulevat ylittymään menojen osalta noin 820.000 euroa. Tulot sen sijaan näyttäisivät ylittyvän hieman. Tulojen toteumaa on kuitenkin vaikea ennustaa tässä vaiheessa. Toteuman ja ennusteen perusteella arvioidaan, että henkilöstökulut eivät tulisi ylittymään vuoden 2019 osalta. Kaupunkikehityspalvelujen talouden toteuma sekä lautakunnan että vastuualueiden osalta ajalta 1-7/2019 on esityslistan liitteenä (ulkoiset ja sisäiset sekä erikseen ulkoiset).
Teknisen toimen hallinnon, kiinteistö- ja mittauspalvelujen sekä kaupunkisuunnittelun talousarviot tulevat toteutumaan arvioidun mukaisesti ja osin alittumaan menojen osalta
Yleisten alueiden kehittäminen ja ylläpito -vastuualueella liikenneväylien määrärahat tulevat ylittymään 300 000 eurolla. Kulunut alkuvuosi oli sääolosuhteiltaan poikkeuksellinen. Lunta oli nelikertainen määrä normaaliin talveen verrattuna. Liikenneväylien talousarvio on laadittu normaalin lumitalven mukaisesti. Lisämäärärahan tarve ulkoisiin menoihin on 300 000 euroa kustannuspaikalle 5214 Liikenneväylät, tili 4390 rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut.
Tilapalvelujen käyttötalouden osalta talousarvion käyttömenot ylittyvät ennusteen mukaan ulkoisten menojen osalta noin 470.000 eurolla. Ulkoiset tulot ovat ennusteen mukaan ylittymässä noin 40 000 eurolla. Käyttötalouteen on kirjattu noin 30 000 eurolla investointeihin kuuluvia menoja, jotka tullaan oikaisemaan elokuun toteutumaan. Ulkoisten menojen ja tulojen nettovaikutuksen osalta vuoden 2019 talousarvio ylittyy noin 400.000 eurolla. Ylitys johtuu edelleen suurelta osin lämmityksen, sähkön sekä rakennusten ja alueiden kunnossapidon arvioitua suuremmista kuluista. Viime talvi oli kunnossapidon näkökulmasta työläs, aurausta ja hiekoitusta tarvittiin runsaasti. Koko vuoden toteutuma riippuu pitkälti loppuvuoden sääolosuhteista.
Vaikka keväällä on tehty säästötoimenpiteitä, niin niiden vaikutus ei vielä näy toteutumassa. Jotta lisämäärärahaa ei tarvittaisi, tulisi koko loppu vuoden osalla tehdä vain kaikista akuuteimmat kunnostustoimet ja rajoittaa ilmastoinnin käyntiaikoja entisestään.
Koska tulevan syksyn arviointi säiden suhteen on vaikeaa, niin tulisi varautua hieman edellä esitettyä lukua suurempaan lisämäärärahan tarpeeseen. Loppuvuoden osalta pyritään kuitenkin minimoimaan hankintoja, joten lisämäärärahan tarve on kustannuspaikan 5313 tilille 4390 170 000 euroa, tilille 4568 Lämmitys 120 000 euroa ja tilille 4569 sähkö 110 000 euroa.
Ravitsemispalvelujen sisäiset tulot tulevat alittumaan yhteensä noin 300 000 eurolla. Sisäiset tulot arvioitiin talousarvion laatimisvaiheessa suuremmiksi, kuin mitä ne tulevat toteutumaan vuonna 2019. Myös talousarvioon tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet sisäisiin tuloihin. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen osalta myös menot tulevat ylittymään noin 600 000 eurolla. Ylitys johtuu pääosin henkilöstökuluista sekä palvelujen ja materiaalin ostoista. Erityisesti elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet kuluvan vuoden aikana (mm. kuivan kesän 2018 vaikutukset).
Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen henkilöstökulujen kate löytyy pääosin muilta vastuualueilta. Muiden menojen ylitys johtuu edellä mainitusta elintarvikkeiden hinnan nousuista ja yksiköiden lisäyksistä (esim. Kukonkallion hoivakodin ravitsemispalveluiden palautus kaupungille 1.1.2019 alkaen) lisäten positiivisesti myös aikaansaatua ateriapalvelua eli suoritteita ja tietenkin tehokkuutta. Välttämättömät koneiden ja laitteiden täydennysostot sekä huolto- ja korjauskustannukset ovat myös nousseet. Ravitsemispalvelujen talousarvioon esitetään edellä mainittuun perustuen 200 000 euron lisämäärärahaa ulkoisten menojen osalta, mikä jakautuu kustannuspaikoille 5412 ja 5413, tilille 4520 elintarvikkeet. Lisämäärärahan tarve sisäisten tulojen alitukselle on kustannuspaikoille 5412 200 000 euroa ja 5413 100 000 euroa tilille 3140 muut myyntituotot
Liikennepalveluiden käyttötalouden osalta talousarvioon varatut määrärahat menojen osalta tulevat ennusteen mukaan ylittymään noin 500 000 eurolla. Määrärahaylityksen taustalla on ostoliikenteen organisoinnin merkittävä muutos, joka ajoittuu tilikauden keskelle uuden sopimuskauden vaihtuessa elokuussa. Vuoden 2019 talousarviota laadittaessa ei ostoliikennettä ollut vielä kilpailutettu uudessa laajuudessaan. Kustannusten nousuun oltiin talousarviota laadittaessa varauduttu, mutta vasta kuljetuspalveluhankintojen jälkeen saatiin varmuus todellisista kuljetuskustannuksista. Tämä ostoliikenteen muutos ei näy liitteenä olevassa vuoden 2019 tilinpäätösennusteessa, koska se on alkanut elokuusta 2019 lukien.
Vaikka hankinnan arvo vastasi suuruusluokaltaan etukäteen arvioitua ja kustannuksia saatiin pienemmiksi hankkimalla osa liikenteessä yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa, tulevat talousarvioon varatut määrärahat ylittymään. Osa ostoliikenteen kustannuspaikan (6110) määrärahaylityksestä katetaan koulukuljetuskustannuspaikalle (6111) koululaislippuihin varatuilla määrärahoilla. Lisäksi talousarviota laadittaessa uudesta joukkoliikenteestä saatavat lipputulot arvioitiin hyvin maltillisesti. Tätä ennustetta on liikenteen käynnistymisen jälkeisen matkustustiedon perusteella tarkennettu ylöspäin edelleen varovaisuuden periaatetta noudattaen. Arvioitu lisätulo lipputuloista vuodelle 2019 on 100 000 euroa. Edelliset huomioiden lisämäärärahan tarve ulkoisten menojen osalta on 500 000 euroa kustannuspaikalle 6110 tili 4420 matkustus- ja kuljetuspalvelut. Lisämääräraha ulkoisten tulojen osalta on 100 000 euroa kustannuspaikalle 6110, tili 3040 joukkoliikenteen myyntituotot.
Yhteenveto, käyttötalous Kaupunkikehityslautakunnan talousarvio tulee ylittymään vuoden 2019 osalta. Osa vastuualueista alittaa, mutta suuri osa ylittää nille varatun talousarvion. Kaupunkikehityslautakunnan osalta esitetään seuraavaa lisätalousarviota ja lisämäärärahoja. Esityksessä on otettu huomioon, että osa edellä esitetyistä menojen ylityksistä voidaan kattaa vastuualueiden sisällä.
Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 200.000 euroa kustannuspaikalle 5214, tilille 4390.
Tilapalvelut, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 400.000 euroa kustannuspaikalle 5313 tilille 4390 170 000 euroa, tilille 4568 lämmitys 120 000 euroa ja tilille 4569 sähkö 110 000 euroa. Lisämääräraha ulkoisten tulojen lisäyksen osalta on 40 000 euroa, kustannuspaikalle 5313, tilille 3530 muut tuotot.
Ravitsemispalvelut, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 200.000 euroa, jaettuna puoliksi kustannuspaikoille 5412 ja 5413 tilille 4520 elintarvikkeet. Lisämääräraha sisäisten tulojen alitukselle on yhteensä 300 000 euroa, kustannuspaikoille 5412 200 000 euroa ja 5413 100 000 euroa tilille 3140 muut myyntituotot.
Liikennepalvelut, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 500 000 euroa kustannuspaikka 6110 tili 4420 matkustus- ja kuljetuspalvelut. Lisämääräraha ulkoisten tulojen lisäyksen osalta 100 000 euroa, kustannuspaikalle 6110 tilille 3040 joukkoliikenteen myyntituotot.
Lisämäärärahan tarve koko kaupunkikehityslautakunnan ulkoisten menojen osalta on yhteensä 1 300 000 euroa. Lisäksi ulkoisia tuloja lisätään yhteensä 140 000 eurolla. Sisäisiä tuloja vähennetään yhteensä 300 000 euroa. Nettovaikutus kaupunkikehityslautakunnan talousarvion toimintakatteen osalta on yhteensä 1 460 000 euroa (ulkoiset ja sisäiset). Nettovaikutus kaupunkikehityslautakunnan ulkoiseen toimintakatteeseen on 1.160.000 euroa.
Henkilöstökulujen osalta ei esitetä lisämäärärahaa vuoden 2019 talousarvioon. Tämänhetkisen ennusteen mukaan henkilöstömäärärahat näyttävät riittävän. Henkilöstömäärärahoissa on mukana noin 144.000 euroa työllistämistukipalkkoja, jonka määräraha ja sitä kautta kate on työllistämispalvelujen talousarviossa
Investoinnit Projektin 9208 Sisäilmakorjaukset määräraha 800 000 euroa loppuu tänä vuonna kesken. Projektin määräraha tulee käytetyksi jo kesäkuun loppuun mennessä. Heinäkuun jälkeen määrärahaylitys on 134 000 euroa. Suurena menoeränä ovat olleet Armfeltin ja Perniön yhteiskoulun alapohjien tyhjennys- ja puhdistustyöt, jotka ovat vieneet määrärahasta noin puolet. Lisäksi isompia kustannuksia ovat tuoneet Ylhäistentie 2:n kuitusiivous ja Pääterveysaseman tiivistys- ja ilmanvaihtoon liittyvät korjaukset. Loppukesän ja syksyn aikana erilaisia toimenpiteitä tehdään vielä ainakin Perniön Yhteiskoululla, Armfeltin koululla, Vaskion koululla, Ylhäistentie 2:ssa, Paukkulakodissa, Torikadun päiväkodissa ja Muurlan koululla.
Kaupunkikehityslautakunnan projekteilta voidaan tehdä määrärahasiirtoja projektille 9208 sisäilmakorjaukset yhteensä 500.000 euron edestä.
Siirtoja voidaan tehdä seuraavasti: Projektilta 9218 Veturitallin vesikaton korjaus 40 000 euroa, projektilta 9222 Särkisalon koulun vesikaton korjaus 100 000 euroa, projektilta 9225 Karjalankatu 2-6 korjaukset 80 000 euroa, projektilta 9180 Uskelan koulun perustusten korjaus 20 000 euroa, projektilta 9204 energiansäästökorjaukset 50 000 euroa, projektilta 9205 kiinteistöjen hälytysjärjestelmät 60 000 euroa, projektilta 9159 Moision koulun korjaukset 70 000 euroa ja projektilta 9224 lämmitystapamuutokset 80 000 euroa. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Edellä mainitut projektit kuuluvat kaikki ryhmään 111 KI (Korvausinvestoinnit), rakennukset, jonka sisällä määrärahasiirrot esitetään tehtäväksi ilman, että yhteissumma muuttuu. Määrärahat voidaan siirtää lautakunnan päätöksellä projektilta toiselle sitovuustason sisällä,sillä valtuustoon nähden sitova määräraha on ko. ryhmässä rakennukset yhteensä.
Kaupunkikehitysjohtaja:
Kaupunkikehityslautakunta päättää siirtää projektilta 9218 Veturitallin vesikaton korjaus 40 000 euroa, projektilta 9222 Särkisalon koulun vesikaton korjaus 100 000 euroa, projektilta 9225 Karjalankatu 2-6 korjaukset 80 000 euroa, projektilta 9180 Uskelan koulun perustusten korjaus 20 000 euroa, projektilta 9204 energiansäästökorjaukset 50.000 euroa, projektilta 9205 kiinteistöjen hälytysjärjestelmät 60.000 euroa, projektilta 9159 Moision koulun korjaukset 70.000 euroa ja projektilta 9224 lämmitystapamuutokset 80.000 euroa projektille 9208 sisäilmakorjaukset.
Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä edellä yhteenvedossa esitetyn mukaisen menojen ja tulojen lisämäärärahaesityksen kaupunkikehityslautakunnan osalta ja esittää sitä edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.
Päätös:
Ensi viikon kokouksen esityslista on kokonaisuudessaan tässä:
Salo yrittää suitsia menokehitystään hälyttävien taloustietojen seurauksena. Tuoreimman ennusteen mukaan kaupungin tulos saattaa päätyä yli kymmenen miljoonaa euroa alijäämäiseksi eli summa kaksinkertaistuisi suunnitellusta.
Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää uusia toimia talouden tasapainottamiseksi. Niihin kuuluvat muun muassa kaikista harkinnanvaraisista hankinnoista pidättäytyminen, rekrytointien ja hankkeiden viivästyttäminen sekä palkattomien vapaiden ja vuosilomien pitäminen ennen vuodenvaihdetta.
Kaupunginjohtaja Lauri Inna väläyttää keinovalikoimaan myös henkilökunnan lomautuksia, jos uudet säästötoimet eivät johda toivottuun tulokseen. Tosin vastentahtoisesti.
– Vaikka lomautuksilla saavutettiinkin vuosien 2012 ja 2013 aikana useiden miljoonien säästöt henkilöstömenoissa, me Salossa, jos missä, tiedämme, miten huonosti ne sopivat julkisia palveluja tuottavaan organisaatioon, toteaa Inna kaupungin tiedotteessa.
--
Miten olisi, jos muutamat virkamiehet ja -naiset patistettaisiin pikkusen tarkemmin miettimään, mitä he milloinkin luottamushenkilöille esittävät, miten asioita valmistelevat. Koko kokonaisuuden hahmottaminen kustannusten osalta on muutamilla aika surkealla tasolla!
Ja hankkeiden viivästyttäminen?
Tarkoittaakohan kaupunginjohtaja nyt jotain näistä:
Niinpä niin. Ja EiOota tarjotaan: "Nykytilanteessa ei kaupungin mukaan ole perusteltua suunnitella kiireellisesti suun terveydenhuollon toimintaan väliaikaisratkaisua."
Koko lehtijuttu on tässä:
"Muutama vuosi sitten perniöläinen Helena Suonio oli tilanteessa, jossa hän joutui ajamaan sata kilometriä lapsensa hammaslääkärikäynnin vuoksi.
Suonio kävi tuolloin vielä töissä Halikossa. Hänen lapsensa puolestaan kävivät koulua Perniössä. Koska Perniön hammashoitola sulki ovensa vuonna 2015, pitää perniöläisten käydä hammaslääkärissä Salon keskustassa.
Siksi Suonio keskeytti työnsä Halikossa ja kuljetti lapsensa Perniöstä Salon keskustaan. Hammaslääkärin jälkeen hän palautti lapsen kouluun ja palasi takaisin työpaikalleen Halikkoon.
Nyt lapset ovat täysikäistyneet ja työpaikkakin on vaihtunut. Suonio ei kuitenkaan ole ainoa perniöläinen, joka joutuu ajamaan vastaavia määriä hammaslääkärissä käynnin vuoksi.
Esimerkiksi Perniössä asuva Mia Salmelin käy töissä Salon keskustassa. Salmelinilla on kolme lasta. Heille kaikille tehdään hampaiden oikomishoitoa.
– Jokaisen lapsen kanssa käydään hammaslääkärissä parhaimmillaan neljästi vuodessa.
Silloin Salmelin lähtee töistään keskustasta hakemaan lapsensa koulusta Perniöstä. Seuraa samanlainen ajorumba, joka koetteli Suoniota pari vuotta takaperin. Kilometrejä kertyy noin 100 yhtä hammaslääkärikäyntiä kohti.
Salossa on tällä hetkellä viisi hammashoitolaa. Kaksi niistä sijaitsee keskustassa. Muut hammashoitolat löytyvät Suomusjärveltä, Kuusjoelta ja Halikosta.
Perniön hammashoitola lopetti toimintansa vuonna 2015. Hoitolan ovet oli laitettava kiinni rakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi.
Tiistaina 13. elokuuta eteläisen Salon kyläyhdistykset lähettivät kaupungille kannanoton, jossa he vaativat hammashuoltoon suunnitelmaa ja lisävoimavaroja.
– Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä, ja vastaanottopiste voi tarvittaessa olla väliaikaisesti sijoitettu, kannanotossa todetaan.
Kannanotto on osoitettu apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelälle, terveyspalveluiden johtaja Kaisa Nissinen-Paatsamalalle ja johtava hammaslääkäri Riitta Söderlundille.
Kyläyhdistykset esittävät, että Salon kaupunki laatii viipymättä koko kaupungin aluetta koskevan suun terveydenhoidon toteuttamissuunnitelman ja valmistelee esityksen päätettäväksi vuoden 2020 talousarviossa.
Kannanotossa on mukana kolme yhdistystä: Perniön kirkonkyläyhdistys, Särkisalo-Finby pitäjäyhdistys Sär-Fin ja Teijon alueen kyläyhdistys.
Heikki Liede kertoo, että kyseessä on ensimmäinen kerta kun kolme kyläyhdistystä tekevät vastaavaa yhteistyötä. Liede on Särkisalo-Finby pitäjäyhdistyksen jäsen, ja ollut mukana laatimassa kannanottoa. Lisäksi hän on mukana Salon kunnallispolitiikassa ja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan 2. varapuheenjohtajana.
Kyläyhdistysten kannanotossa on tarkoituksella vältetty sanomasta suoranaisia ohjeita sitä, millä tavalla kaupungin tulisi tilanne ratkaista.
– Oma toiveeni on, että tämä etenee virkamiesvalmisteluun, Liede sanoo.
Helena Suonio haluaa tehdä selväksi, että kannanoton tarkoituksena ei ole luoda vastakkainasettelua Salon keskustan ja kyläkeskusten välille.
Hän kuitenkin ihmettelee ääneen sitä, miten erilaisia palveluita keskustan ja maaseudun asukkaille tarjotaan verorahoilla. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa tunnutaan toisinaan menevän kaupungin keskustan ehdoilla.
– Vaatimalla vaatimisen aika on ohi, nyt tarvitaan yhteistyötä ja ratkaisuja. Mennään yhdessä eteenpäin, hyvässä hengessä, Suonio pohtii.
Kyläyhdistykset vetoavat kannanotossa siihen, että hammashoitolan puuttuminen eteläisestä Salosta vaikuttaa negatiivisesti etenkin vähävaraisiin lapsiperheisiin ja vanhuksiin.
Pitkät välimatkat nähdään asiana, jotka vaikeuttavat lapsien ja vanhusten kulkua hoitoon.
– Vanhukselle kynnys lähteä Salon keskustaan voi olla liian suuri, Liede toteaa.
Eläkeliiton Perniön yhdistyksen puheenjohtaja Tauno Kanerva sanoo, että hammashoitolan tilanne nousee esille lähestulkoon jokaisessa yhdistyksen kokouksessa.
– Tosi ikävä tilanne vanhusväestölle.
Kanervan tietojen mukaan vapaita aikoja ei tahdo löytyä Salon keskustasta, vaan eteläisen Salon asukkaat ohjataan pikemminkin Kuusjoen ja Suomusjärven hoitoasemille.
Myös Suonio ja Liede ovat kuulleet samanlaisista kokemuksista.
Kanerva harmittelee nykytilannetta, sillä esimerkiksi julkisilla kulkuvälineillä Perniöstä Suomusjärvelle tai Kuusjoelle kulkeminen on hankalaa.
Kannanotossa kerrotaan tapauksesta, jossa särkisalolainen vanhus on joutunut lähtemään Suomusjärven hammashoitolaan taksilla.
– Särkisalon kirkonkylässä asuva 93-vuotias leskirouva ohjattiin Suomusjärven vastaanotolle, jonne pääsyä hän odotti useiden kuukausien ajan. Hänen tilanteessaan ainoa mahdollisuus päästä Suomusjärvelle oli taksi, minkä velotus edestakaisesta matkasta odotusaikoineen on 130–150 euroa, kannanotossa kerrotaan.
Nykytilanteen ongelmiksi nousevat paitsi pitkät välimatkat myös kohtuuttomiksi koetut odotusajat. Kannanotossa nostetaan esille tapaus, jossa hammaslääkäriaikaa on odotettu kuusi kuukautta.
Kaupunki vastasi kyläyhdistysten kannanottoon maanantaina
Nykytilanteessa ei kaupungin mukaan ole perusteltua suunnitella kiireellisesti suun terveydenhuollon toimintaan väliaikaisratkaisua.
Apulaiskaupunginjohtaja Jari Niemelä, terveyspalveluiden johtaja Kaisa Nissinen-Paatsamala ja johtava hammaslääkäri Riitta Söderlund antoivat kirjallisen vastauksen kyläyhdistysten kannanottoon maanantaina 19. elokuuta.
– Tilanteessa, jossa suunnitellaan olennaisia muutoksia sosiaali- ja terveyskeskusten toimintaan koko Suomessa ja Salon kaupungin talous pitää saada tasapainoon, ei ole perusteltua suunnitella Salon kaupungin suun terveydenhuollon toimintaan kiireellisesti väliaikaisratkaisua erillisenä osiona muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä, vastauksessa perustellaan.
Asia viedään eteenpäin tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnan seuraavaan kokoukseen, joka on 28. elokuuta.
Eteläisen Salon kyläyhdistysten kannanotossa nostettiin epäkohdiksi paitsi hammashoitoloiden kaukainen sijainti myös pitkiksi koetut odotusajat. Välimatkoihin liittyviin ongelmiin ei vastauksessa puututa.
Odotusaikojen suhteen vastauksessa sanotaan, että kiireettömään hoitoon pääsy toteutuu Salossa säädösten edellyttämässä alle kuuden kuukauden määräajassa. Odotusaika Salossa on noin 10 viikkoa. Kiireelliseen hoitoon asiakas saa ajan yhteydenottopäivänä.
Kyläyhdistysten kannanotossa todettiin, että Salossa suun terveydenhuollon palveluihin ohjatut resurssit ovat vähäisiä verrattuna muihin kaupungin tuottamiin terveyspalveluihin.
Kaupunki toteaa vastauksessaan, että tilanne ei ole tällainen vain Salossa vaan koko Suomessa. Suun terveydenhuollon resurssit eivät ole niukemmat Salossa kuin muissa kunnissa tai kuntayhtymissä.
Salon sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli kokouksessaan toukokuussa hammashuollon liikkuvan palvelun hankintaa. Hankintaan ei päätetty ryhtyä kustannussyistä. Liikkuvan palvelun kustannusarvio olisi noin 0,5 miljoonaa euroa."
--
En tiedä tykkääkö salkkari tästä (siis Salon Seudun Sanomat), että kopioin heitin uutisjuttujaan sanasta sanaan, mutta kopioinpa nyt vaan. Lukijoissani on heitä, jotka asuvat ulkopuolella Salon. Ja on jo niitäkin, jotka eivät paikallislehteä enää itselleen tilaa. Syitä on mm., että
Tarpeellinen on palautus tuossakin. Tämän videon https://tallennus.telia.fi/play? lopussa näkyy ja kuuluu kyselytunti. Myös minä kyselin paloasemasta. Ja kirjoitin tännekin.
En voi ymmärtää, miten muutamilla virkamiehillä asioitten valmistelu on sitä tasoa, mitä nuo kaksi, 301 ja 298 esimerkkinä tuossa nyt ovat. Jos valmistelijat saisivat eteensä moiset vastaukset ja asiat koskisivat esim. suoraan heitä itseään, niin olisivatko tyytyväisiä? Tuskin!
Jaahas, Salon Seudun Sanomat tarttuu asiaan! Hyvä on, että tarttuu!
Onko aikataulu sopiva ja reitti järkevä? Kerro kokemuksesi Salon uudistuneesta joukkoliikenteestä
Salon uudistunut joukkoliikenne puhuttaa koulu- ja työmatkalaisia.
SSS kertoi torstaina vaikeuksista Kuusjoella ja Tupurissa, ja hankaluuksia on koettu muuallakin Salossa.
SSS kerää nyt seudun asukkaiden kokemuksia uudistetuista linjoista ja aikatauluista. Koostamme tiedoista jutun ja pyrimme hakemaan vastaukset mahdollisiin epäselvyyksiin.
Mikä joukkoliikenteessä toimii, mikä ei? Kirjoita kokemuksesi alla olevaan kenttään tai lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sss.fi
Omien poikien armeijassaolosta on jo vuosia, mutta kyllä kummankin valapäivät muistan. Toisella kylmän kalsea, sateinen päivä Turussa. Poika oli Turun rannikkopatteristolainen. Gyltössäkin kävin ja se vasta oli kokemus. Toisen pojan valapäivä oli sään osalta täysin päinvastainen. Oli heinäkuun hellettä pahimmillaan. Valatilaisuus Huittisissa ja sieltä sitten Säkylään. Toisen valapäivänä paleli, toisen päivänä valui hiki, mutta ei sopinut valittaa, sillä vielä tukalampaa on ollut sodan käyneillä. Siellä oli myös oma Isä. Koskaan ei yksityiskohtia kertonut, mutta ei myöskään valittanut, ei säätä, ei olosuhteita, ei mitään. Näin on varmaan ollut monen muun sodassa olleen isän kohdalla.
Mutta tähän voin yhtyä: armeija tuo ryhtiä. En tiedä, mitä se asepalveluksen suorittavista naisista tekee, mutta kyllä se pojista tekee miehiä, Miehiä oikein isolla ämmällä.
Oli hieno tilaisuus seurata tänään Porin prikaatin alokkaiden valatilaisuutta Salossa. Kaupungille kaunis kiitos kutsuvieraskutsusta. Meni nimpparitkin siinä sivussa.
Ei minun tänään pitänyt mitään kirjuutella, mutta Iltalehden uutinenpisti kiukkuvaihdetta vitoselle ja niin meni, että krapsahti vaan, kirjoitus Uuteen Suomeen!
Uusi vankilaympäristö toteutetaan uudella vankilakonseptilla. Pyritään siihen, että kun vangit vapautuvat he ovat mahdollisimman hyväkuntoisia ja löytävät paikkansa yhteiskunnasta.
Hämeenlinnan vankilarakennuksen tontille tehdään mm. kattavat ulkoilualueet. Löytyy luontopolkua ja hyvät mahdollisuudet liikuntaan sekä kaupunkiviljelyyn.
Jaa-a!
Mitenkähän tuota samaa saataisiin vanhustemme hoitoon?
Hallitusohjelmassa nostetaan esille ikäystävällisyyden (voi kuinka huikea sana) edistäminen, mutta kun tarkemmin selaa ohjelman lupauksia, niin en nyt tiedä, millaisia ruusuja esim. tälläisille lauseille pitäisi antaa: Palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tiekartan mukainen käytännössä todentuva resurssien lisäys ja toimintatapojen kehittäminen toteutetaan suunnitellusti ja varmistaen oikea kohdentuminen.
Sanahelinöinnin nämä meidän "isoset" päättäjät kyllä osaavat, mutta käytännön toimet ovat olleet melko olemattomat. Jos jostain otsakkeita ja tekemisen makua saadaan, niin se on ollut hoitajamitoituksesta tohkaaminen. Valmista ei vaan siitäkään tule!
Näitä lauseita voisivat hallituksessa istuvat hetken aikaa miettiä:"Kuvissa vangit seurustelevat vartijoiden kanssa valoisassa, paljon ikkunapintaa sisältävässä aulassa. Lasiseinän takana kampaaja näyttää viimeistelevän asiakkaan väriä tai leikkausta."
Miten olisi, jos sanan vangit tilalle kirjattaisiin vanhukset ja vartijoiden tilalle hoitajat?
Hämeenlinnan hankkeen tavoitteena on rakentaa maailman edistyksellisin vankila. Kyllä sitä edistyksellisyyttä kaivattaisiin myös vanhustemme hoitoon! Minä kaipaan takaisin kunnallisia, kunnollisia vanhainkoteja!
Nivelrikkoisista käsistäni en oikein enää selvää saa. Ehkä te muut tätä lukevat saatte, kun edellä olevan kädet kertovat-linkin avaatte ja käsiänne tarkastelette.
Nukkumisen puoli sensijaan oli ja on minulle täysin selvä juttu. Se on oikea puoli, vaikka ei se mitään kehuja saakaan. Tämä se varsinainen tieto ja uutinen on: "Mikäli elämä tuntuu koko ajan penseältä, työ pakkopullalta ja aamut ahdistavilta, kehotamme siirtymään sängyn vasemmalle puolelle. Sen sijaan persaukisten kannattaa kokeilla sängyn oikeaa laitaa."
Johanna Riski esitti kokoukselle seuraavan selvityspyynnön:
Selviyspyyntö Angelniemen paloasema
Muistutan, että Salon kaupunki, osana säästötavoitteitaan, pyrkii eroon kiinteistöistä, joita ei tarvitse. VPK on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhdistys, jonka paikallinen toiminta on palo- ym turvallisuuden kannalta merkittävä.
Halikon VPK olisi ollut halukas ostaa Kokkilassa sijaitsevan kaupungin omistuksessa olevan kiinteistön, joka on yhdistyksellä ollut jo pitkään vuokralla. Kiinteistössä ei ole ollenkaan esim käsienpesumahdollisuutta, sosiaalitiloista puhumattakaan. Tästä syystä yhdistys olisi halunnut ostaa nimellisellä hinnalla kiinteistön itselleen 112 euron hinnalla ja kunnostaa sen VPK:n tarpeisiin sopivaksi.
Pyydän selvityspyyntöä miksi kauppaa ei olla voitu toteuttaa huonokuntoisesta kiinteistöstä kyseisellä hinnalla, koska kaupungille itselleen ei kuitenkaan todennäköisesti ole mitään käyttöä?
Onko kaupungilla tarkoitus nyt tehdä vuokralaisen tarpeisiin vastaavia muutostyöt kiinteistössä?
Pyydän myös selvitystä mitkä ovat Angelniemen paloaseman vuotuiset kiinteistökustannukset.
En tykkää Johanna Riskille annetusta vastauksesta, en!
Voidaan todeta! Siis mitä?
Salon kaupungin alueen paloasemista voidaan todeta, että Salon VPK omistaa tiloja Salon keskustassa. Muut paloasemat omistaa Salon kaupunki, jolta Turun kaupunki / Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on ne vuokrannut. Salon paloasemalla on aluepelastuslaitoksen omaa toimintaa. Muita tiloja käyttävät vapaaehtoiset palokunnat, joiden kanssa aluepelastuslaitoksella on koko maakunnan laajuudelta yhdenmukaiset palokuntasopimukset.
Muut paloasemat? Ei Salon kaupunki esim. Muurlan ja Suomusjärven asemia omista! Toimivat nekin ja vuokran niille maksaa V-S pelastuslaitos. Miksei se sitten maksaisi myös Kokkilan paikasta?
Mikäli kaupunki myisi kohteen Halikon VPK:n esittämällä summalla, menettäisi kaupunki kohteen vuokratulot. Kaupungin hinta-arvio on tehty tuottoarvomenetelmällä kohteesta saatavan vuokratulon ja sen kunnossaja ylläpidon arvioitujen kustannusten perusteella.
Kaupunki menettäisi vuokratulot! Joopa joo: kyllä on komiaa vuokratuloa:
Kokkilan palotallin kohdalla on keskusteltu n. 2030 m² suuruisesta maa-alueesta rakennuksineen. Kokkilan paloaseman menot vuonna 2018 olivat 4277 €. Vuokratuloja kertyi 6194 €. Kohteen kirjanpitoarvo on 1137 €.
VPK:n 112 euroa ei kelvannut Salolle Halikon VPK yritti ostaa Salon kaupungilta Kokkilan huonokuntoisen paloaseman 112 eurolla, mutta symbolinen tarjous ei kelvannut kaupungille. Kaupunki olisi halunnut Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle vuokraamastaan ja Halikon VPK:n käyttämästä paloasemasta yli 30 000 euroa.
– Olisimme tehneet paloasemalle sen vaatiman täydellisen remontin. Nyt asemalla ei ole edes lavuaaria suihkutiloista puhumattakaan. Miehet joutuvat lähtemään pelastus- ja sammutustöistä likaisina ja savulta haisevina koteihinsa, Halikon VPK:n päällikkö Kai Laihosanoo.
Palokuntalaiset ihmettelevät, että toteutuuko tasavertaisuus aina Salon kaupungin tilojen myynneissä tai vuokrauksissa yhdistyksille.
– Yhdistyksiä on monenlaisia ja niillä on erilaisia tarpeita, Laiho sanoo.
Pienen paloaseman ostamisesta aiotaan joka tapauksessa jatkaa neuvotteluja, mutta kalliin remontin takia Halikon VPK:lla ei ole resursseja eikä haluja maksaa siitä kymmeniä tuhansia euroja.
Laihon mukaan VPK on sitoutunut remontoimaan tilat – joista VPK:n käytössä on nyt yhden paloauton autotalli, jossa on uutta valua vaativa lattia, liian ahtaat ovet ja ei sosiaalitiloja – vähitellen vastaamaan tämän päivän paloasemalle asetettavia standardeja.
Kokkilan paloasemaa käyttää Laihon mukaan kymmenkunta vapaaehtoista ja hälytyksiä on vuodessa 30–40. Nykyään palomiehet säilyttävät varusteitaan autotallissa ja joutuvat pesetyttämään ne keikkojen jälkeen Märynummen paloasemalla.
Omistuksen siirtyminen Halikon VPK:lle olisi Laihon mukaan sopinut myös Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle, joka olisi jatkanut tilan vuokrausta pelastustoimintaa varten uudelta omistajalta.
.. kuin tähän, mitä kaupunkehitysjohtaja kaupunginhallitukselle "runoilee".
Kesäkuisen valtuuston kokouksen jälkeen on ollut reippaasti päiviä, jonka aikana joku kaupunkikehityspalveluista, mielellään kaupunkikehitysjohtaja itse, olisi voinut mennä paikan päälle katsastamaan mm. kohteen kuntoa, olisi voinut keskustella palomiesten kanssa, mikä tilanne todellisuudessa on ym. Mutku EI.
Mikä se tämmönenkin lause on?Kokkilan paloaseman kuntoa ei erikseen ole selvitetty kaupungin taholta.
Minun mielestäni, jos luottamushenkilö jotain kaupungin toiminnoista ja/tai palveluista kysyy ja selvityspyyntöjä tekee (tässä tapauksessa näitä oli samasta tapauksesta kaksi), niin kyllä vastaamiseen pitää vähän kunnioittavammin suhtautua kuin mitä kaupunkikehitysjohtaja nyt on suhtautunut. Voisi kuunnella videolta vaikkapa kaupunginjohtajan minulle antaman vastauksen!
Uudemman kerran: En tykkää Johanna Riskille annetusta vastauksesta, en! Jos minä istuisin kaupunginhallituksessa, niin esittäisin asian uudelleen valmisteluun!
Esityslista PDF-muodossa
