Hän on tehtävässä avoimen viran hoitaja. Vakituinen ja esim. kaupunginhallituksen valitsema hän ei ole ollut!
Ja vielä.
Milloin ja kuka on Niemelälle viimeisimmän virkamääräyksen em. tehtävään ajalle 1.1-31.3.2020 antanut? Edellinen määräys, sen, jonka minä löysin, se päättyi 31.12.2019!
Pidetäänköhän tässä itsessään selvyytenä, että Jari Niemelä tehtävän saa, kun mitään alkamispäivääkään ei ole esitetty?
Virka täytetään ehdollisena, että hakija esittää terveydentilastaan hyväksyttävän lääkärintodistuksen. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
Mitähän meidän naisemme hallituksessa asiasta ajattelevat? Kuullaanko tänäänkin ehtoon uutisissa vain ”emme ole vielä valmiuslaki -tilanteessa” ym. seliseliä?
Esim. Virossa on vähemmän koronatartuntoja kuin mitä Suomessa, mutta siellä meinataan pistää rajat kiinni. Tanska on jo sulkenut. Ja Norja sulkee lentokentät ja satamansa. Miksei meilläkin?
Minä pysyttelen edelleen kotona, enkä kutsu ketään edes kyläilemään. Kauppaankan ei ole tarvis mennä. Olen siis omatoimisessa karanteenissa. Aika ei pitkäksi pääse, sillä tekemättömiä töitä minulla riittää ihan kyllästymiseen asti!
Voi kun ylioppilaskirjoitukset sentään saataisiin läpi vietyä! Peukut pystyyn kaikkien kirjoittavien puolesta.
--
Koronavirus kartalla alkaa olla aika hurjan näköinen:
"Hallitus suosittelee muiden kuin välttämättömien työmatkojen perumista ja lomamatkojen siirtämistä.”
Läheltä liippas!
Just kävin Tallinnassa. Jos olisi menopaluu nyt tulevana viikonloppuna, niin enpä taitais enää lähteä.
Tallinnassa 9.3.2020 satamaan mennessä en huomannut, missä mahdollinen kuumeen tunnistava laite oli, en takaisin päin tullessakaan. Käsidesiä kyllä oli tarjolla. Sitä oli Tallinnan päässä terminaalin ala-aulassa. Kätevän oloinen laite tiputteli ainetta käsille, eikä tarvinnut koskea mihinkään purkkiin tai pulloon.
Käsidesi on tosi tuhtia ainetta. Kotiin tullessa kädet olivat aika ”korppuiset”, mutta se on pieni paha, jos tällä selviää, eikä korona käy kimppuun. Onneks minulla ei ole lähiviikoille suunnitelmia mihinkään erityiseen kotoa poistumiseen. Nekin vähät menemiset-tulemiset mitä on, ne voin siirtää tai kokonaan peruuttaa.
Merkittiin, että kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi oli kokouksen alussa selostamassa viranhaltijapäätöstä 3 § / 28.1.2020 “Osallistumispäätös, valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2021, Salon seudun lisäotos”, joka oli jäänyt pöydälle 3.2.2020 pidetyssä kokouksessa. Mikko Lundén esitti Simo Vesan kannattamana. että kaupunginhallitus käyttää otto-oikeutta em. päätökseen. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
mutta
kaupunginhallitus oli 2.3.2010 toista mieltä! Tutkimusta ei tilata!
Hyvä päätös. Onhan tuo vastaajien määrä ollut todella, todella vähäinen. En tiedä, mitä tutkimus vuonna 2016 maksoi, mutta tämä uusin olisi maksanut 57370 rahaa. Sille summalle löytynee ihan muuta käyttöä. Esim. Helsingintieltä ja Turuntieltä, lähinnä tuossa keskusta-alueella, voisi muutaman pahan autoja haittaavan krotin paikata.
Salon keskustan ilme puhuttaa säännöllisesti kaupunkilaisia. Voisiko rapistuville julkisivuille tehdä jotain? Onko jokiranta arvoisessaan kukoistuksessa?
Toisaalta monilla on myös suosikkipaikkansa keskustassa. Torista puhutaan ylpeydellä, mutta mistä löytyvät keskustan muut helmet?
Kerro meille, mitä mieltä olet Salon keskustasta. SSS:n toimitus hakee vastaukset lukijoita askarruttaviin kysymyksiin ja kokoaa aiheesta jutun.
--
No juu. Kyl mää vastasi. Sain oikke kuittaukse: Kiitos osallistumisesta!
Vähän oli semmoset kysymykset, että ei oikein tiennyt, miten vastaisi, miten sanansa asettaisi. Voi olla, että osin meni asian vierestäkin, mutta menkööt. Tällaistä tekstiä lähti meikäläiseltä:
Tätä ihmettelen Salon keskustassa:
Näittenkö suunnitelmien pohjalta tässä kaupungissa edetään?
Yhtäällä parutaan rahan puutetta, mutta toisaalla voidaan noin vaan käyttää 300 000 rahaa, joka sekään ei vielä em. toteutukseen tule riittämään. Ennemmin uutta asfalttia Turuntielle ja Helsingintielle. Muutamat kohdat autojen ajoväylällä ovat todella pahassa kunnossa!
Tätä ihastelen Salon keskustassa:
Ihan keskustassa ei nyt niin ihmeemmin ihasteltavaa ole. Torin ympäristö on ei -toripäivinä ankea. Tykkipuisto on kesällä kaunis, mutta Mariankatua reunustavat isot kukkaruukut (turvallisuus tai miksikä esteeksi ne nyt tarkoitettu on) ovat todella rumat. Ne ovat väärän malliset (ovat terävän kulmikkaat, todella kolhot, olisivat edes neliskanttiset). Fengshuista ei ole tietoakaan!
Asioita, joita toivoisin lisää Salon keskustaan:
Esim. torille käsi- ym. tuotteitaan myyville myyntikojuja vuokrattavaksi. Voisivat olla vaikkapa käytössä olleiden vaalimökkien näköisiä. Jos sellaisia olisi ja ne nätisti torin johonkin kolkkaan vierekkäin sijoitettaisiin, niin ne toisivat piristystä torin muutoin nuhruiseen ilmeeseen.
Jokiristeilyjä olen jo joskus toivonutkin. Keskustasta pääsisi Vuohensaareen ja takaisin ja pidemmällekin. Vastaavia turistipyydyksiä on muualla päin Suomea, siellä missä järvi, joki tai meri paikkakunnan kylkiäisenä on. On se nyt kumma, miksei sellainen Salossa toimisi.
--
Salo.fi -sivustoilla lupaillaan mm. tällaista: "Yhdessä kehittämällä viihtyisyyttä Salon kaupunkikeskustaan".
Ovatko nämäkin jääneet vain lauseiksi cityn sivustoille?
"Moneen keskustan viihtyisyyteen vaikuttavaan tekijään kaupunki pystyy vaikuttamaan vain välillisesti mahdollistamalla toimenpiteitä. Nuorisovaltuusto on luvannut muun muassa ottaa koppia Steissin ilmeen kohentamisesta. Syksyllä käynnistyy oppilaitosyhteistyö uuden tarinallisen kävelyreitin rakentamisesta Salon keskustan vanhojen rakennusten ympärille. Tavoitteena on tuoda rakennusten historiaa houkuttelevasti esille niin asukkaille, vierailijoille kuin ryhmämatkailijoille. Ideat joen varren tai kävelykadun aktiviteeteista, mm. sup-lautavuokraamo, vesibussi Vuohensaareen tai popup-kävelykatu, kaipaavat aktiivisia toimijoita, yrittäjiä tai yhteistyötä."
Salon keskustan ilme puhuttaa säännöllisesti kaupunkilaisia. Voisiko rapistuville julkisivuille tehdä jotain? Onko jokiranta arvoisessaan kukoistuksessa?
Toisaalta monilla on myös suosikkipaikkansa keskustassa. Torista puhutaan ylpeydellä, mutta mistä löytyvät keskustan muut helmet?
Kerro meille, mitä mieltä olet Salon keskustasta. SSS:n toimitus hakee vastaukset lukijoita askarruttaviin kysymyksiin ja kokoaa aiheesta jutun.
Nyt kun tuo korona maailmalla leviää ja sitä uutisoidaan kuten tässä tänään Pääministerin mukaan hallituksella ei ole tällä hetkellä sellaista tietoa, että koronavirustilanne olisi erityisen vakava juuri Suomessa , niin nostanpa tähän esille yhden linkin, josta löytyy myös tietoa:
Linkki johtaa terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustoille! Tuonne päivitetään tuoreimmat tiedot taudin esiintymisestä sekä ohjeita tartuntojen torjumiseksi.
Salon kaupungin vanhuspalveluissa on tarjolla monenlaista vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoisena voi toimia vanhainkodissa, palvelutaloissa, ikäkeskustoiminnassa tai asiakkaan kotona ja toiminnan voi aloittaa milloin vain, myös keskellä vuotta. Auttaa voi monella tavalla - kerran kuukaudessa, kerran viikossa tai silloin tällöin.
Vapaaehtoisena voit toimia esimerkiksi:
ystävänä
juttukaverina
asiointiapuna
saattajana
ulkoiluseurana
lukuapuna
atk-apuna
säestäjänä
tapahtumien järjestäjänä
harrastusryhmien ohjaajana
avustajana esim. kahvinkeitossa tai ruokailussa
Salon kaupunki huolehtii vapaaehtoistoimijansa vakuuttamisesta.
Kyllä, kyllä, mutta miten on mahdollista, että tässä ei puhuta mitään siitä, millainen tausta-, koulutustaso auttajalla pitäisi olla. Ei välttämättä mitään, mutta miksi koko kuntaliitosSalon ajan vanhustenhoidon henkilöstöstä on tohkattu, että Vanhuspalveluissa on linjauksena ollut vakanssien muuttaminen kelpoisuusehdoiltaan yhä koulutetumpaan suuntaan.
Jos nyt esimerkiksi ilmoittautuisi vapaaehtoisena saattajaksi ja ulkoiluttajaksi, niin onhan se melkoinen juttu ja ISO vastuu. Kuka määrittelee, että tällainen on erilainen tilanne tai helpompi homma kuin että koulutettu hoitaja taluttaa vanhusta ruokasaliin ja takaisiin, wc - käynneille ja takaisin huoneeseen, ym.?
Ja vaitiolovelvollisuus! Mites siitä huolehditaan?
--
Nooh, tuli vaan mieleen tuollaisetkin! Ilost loppupäivää Ystävät!
Kyllä oli melkoista menoa ja kummallista kuunneltavaa niiltä, jotka eivät kylistämme ja niiden kouluista tykänneet! Tässä linkki 24.2.2020 pidettyyn valtuuston kokoukseen:
Odottaisin edes sitä, että kertovat, millä konstein tätä cityä muualla asuvien tietoisuuteen nostetaan ja markkinoidaan. Että tänne muutettaisiin. Että täällä pysyttäisiin. Tunnin junasta siihen ei ole!
Tässä täkäläisten maaseutukoulujen rehtoreiden mietteitä:
Salon maaseutukoulujen rehtorit: Sulkemispuheet näivettävät kouluja ja kyliä
Saurun koulun rehtori Anssi Örling kiroilee. 30 vuotta Perniön maaseutukoululla työskennelleen miehen tunnelmat ovat matalalla, kun Salon kaupunginvaltuusto päätti maanantaina sulkea hänen työpaikkansa vuoden 2023 kevään jälkeen.
– On naurettavaa, miten lopputulokseen tultiin ja miten sitä perusteltiin. Poliitikkoja on viety kuin pässiä narussa, ja Saurun koulua on käsitelty epäoikeudenmukaisesti. Kouluja ei ylipäänsä ole kohdeltu tasapuolisesti: poliitikot ovat puolustaneet omien kyliensä kouluja. Niistä kylistä, joista on eniten möykätty koulujen puolesta on tullut kaupungille vetovoimatekijöitä; muut on lakaistu syrjään.
Örling sanoo kuunnelleensa koulujen sulkemisperusteluja typertyneenä. Hän korostaa lapsimäärän muutosten olevan marginaalisia lukuvuoteen 2025–2026. Ennusteissa Saurun koulun oppilasmäärä on silloin laskenut viidellä nykyisestä.
– Saurun koulu on toiminut hyvin ja Perniön yläkoulusta on saatu hyvää palautetta sinne siirtyneistä oppilaistamme. Meillä on 1950-luvulla rakennettu ja 1980-luvulla peruskorjattu terve koulu, jonka kiinteistökulut ovat olemattomat. Tänne mahtuisi yksi opetusryhmä lisää, mutta on helppoa perustella, että kaikki siirretään kirkonkylään, kun sinne rakennetaan uusi koulu.
Saurun koulun rehtori Anssi Örling pitää Salon kyläkoulujen lakkauttamisperusteita naurettavina.
Örling huomauttaa, että Saurun koulua oltiin sulkemassa jo puolitoista vuotta sitten. Hän epäilee, että taistelu sen puolesta koetaan kylillä turhana.
– Porukka on ehtinyt väsähtää kokemaansa epävarmuuteen ja tilanne ruokkii itse itseään. Koulun lopettamisesta puhuminen näivettää sen toimintaa: vanhemmat ovat jo alkaneet ilmoittaa lapsiaan ensimmäiselle luokalle muihin kouluihin.
Örling arvelee, ettei Saurun koulua pelasta enää kuin Perniön kirkonkylään nousevan koulurakennuksen uppoaminen saveen.
– Katsotaan sitten vuonna 2023, tarvitaanko väistötiloja… Saurun koulu on Salon kuntaliitoksen jälkeen kolmas, joka suljetaan Perniöstä, hän huomauttaa.
Saurun kolmeopettajaisessa koulussa on tällä hetkellä 50 oppilasta, joita tulee Kotaladosta, Tuohitusta, Korvenkylästä ja Lehmijärven suunnalta. Saurun koululta on Perniön kirkonkylälle viisi–kuusi kilometriä.
Teijon koululla ollaan helpottuneita valtuuston ratkaisusta säilyttää perniöläinen kyläkoulu, mutta tulevaisuuteen on silti vaikeaa luottaa.
– Raskasta on ollut, eikä se tähän lopu. Sama juttu on edessä taas vuoden tai parin päästä. Olen työskennellyt Teijon koulussa 30 vuotta ja ehtinyt kokea toistakymmentä lopetuskeskustelua, rehtori Mikko Linna toteaa.
– 1990-luvun lamaan asti valtion takasi koulujen säilymisen, mutta sitten muuttuivat laki ja rahoitus niin, että kunnat saivat päättää kouluista. Teijon koulun ensimmäinen lopetusyritys oli heti 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Kaksiopettajaisessa Teijon koulussa on parhaillaan 33 oppilasta. Linna sanoo muuttoliikettä olevan molempiin suuntiin.
– Kuluvan lukuvuoden aikana Teijolle on muuttanut viisi perhettä ja koulu saanut kuusi uutta oppilasta. Tämän hetken asukastilanne ei ennusta sitä, paljonko kylässä voi ensi vuonna asua väkeä, hän huomauttaa.
Linnan mielestä onkin älytöntä perustella koulujen tulevaisuutta parin oppilaan tilastomuutoksilla. Hän toteaa, että kylän maineelle keskustelu koulun lakkauttamisesta eivät tee hyvää.
– Se on oivallinen tapa karkottaa mahdollisia tulijoita; itseään toteuttava systeemi.
Linnalla on itsellään opetettavana 20 oppilaan luokka nelos-, vitos- ja kutosluokkalaisia.
– Kaupungista ei löydy monta opettajaa, joka haluaisi minun työni tehdä, hän uumoilee.
Teijon koululta on 16 kilometrin matka Perniön kirkonkylän koululle.
Hajalan koulun rehtori Kimmo Ansamaa sanoo henkilökunnan tunnelmien olleen sekavat loppusyksystä tammikuuhun, kun pelko irtisanomisista ja huoli uuden työpaikan löytämisestä alkoi rassata. Hän toteaa kaupunginvaltuuston maanantaisen päätöksen olleen helpotus, mutta muistuttaa, ettei se takaa tulevaisuutta.
– Todennäköisesti olemme jossain vaiheessa taas lopetusuhan alla. Tämä oli neljäs kerta minun aikanani, kun koulu on haluttu lakkauttaa, Ansamaa kertoo.
– Henkilökunta on päättänyt keskittyä omaan työhönsä: on helpompi elää tätä hetkeä kuin miettiä kahden vuoden päähän.
Ansamaa osoittaa sympatiansa Hajalan kyläläisille, joilta koulu on saanut tukea ja apua aina sitä tarvitessaan.
– Tulin tänne kymmenen vuotta sitten työskenneltyäni siihen asti isoissa kouluissa. Tämä toimii aivan eri tyyppisesti, hän korostaa ja pitää tärkeänä pienten koulujen säilymistä maaseudulla.
– Kyläkoulujen toiminta on arvokasta. Tietenkin jonkinlaiset kipurajat on oltava, ja tämän ajan ilmiöhän on yhdistää kaikki pieni johonkin suureen. Päättäjät tekevät arvovalintoja.
Hajalan koulussa Halikossa on parhaillaan 47 oppilasta. Määrä on vaihdellut 30 viime vuoden ajan 40–58 oppilaassa. Ansamaa toteaa oppilasmäärien vähenevän kyläkouluissa, jos kaupungistumisen trendi jatkuu eikä maaseudulle tule lisää väkeä. Hajalan puolella on kuitenkin sen sijainti:
– Täältä on puolen tunnin ajomatka Turkuun ja vartti Salon keskustaan.
Hajalan koulussa työskentelee kolme luokanopettajaa ja kaksi koulunkäynninohjaajaa. Erityisopettaja käy kahdesti viikossa.
Oppimisympäristöselvityksessä Hajalan koululaiset oli ajateltu siirtää Armfeltin koululle Halikon keskustaan. Sinne on Hajalasta matkaa kymmenisen kilometriä.
Pisti silmään Marja Sannikka ja hänen juttunsa: Suomalainen koulu on sekaisin. Kuria ja järjestystä vai ilmiöitä ja uudistuksia? Miten koulua tulisi kehittää?
Niinpä. Kun meikäläisen ikäinen aloitti koulunkäynnin, niin kirkonkylässä oli alakoulu ja yläkoulu. Opettajat oli ylhäällä ja alhaalla ja oli keittäjä. Oli jonkun verran oppilaitakin, sillä sodan jälkeistä aikaa elettiin ja lapsia syntyi. Nyt meitä silloin syntyneitä on niin, niin paljon, että kun nykymotkotusta kuuntelee, niin meitähän on ihan liian kanssa.
Ennen vanhaan ei ollut äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata, ei hoitovapaata, eikä päivähoitopaikkoja. Nyt on vaikka mitä, mutta eivät nekään vaan houkuttele lasten tekoon.
Toinen ihmeteltävä asia on, että millä rahoilla tässä maassa ja pikkukunnissa ”ennen vanhaan” mahdettiin pärjätä, kun nyt tuntuu siltä, että kunta kuin kunta on palvelujen ja toimintojen säästämis- ja sopeuttamiskuurilla.
Ja sitten nuo koulut! Kyllä joku todella saisi selvittää, kuka nykytoiminnan, nuo hienot teemat kuin inkluusio, itseohjautuvuus, yhteisopettajuus ja luokattomuus, on koulumaailmaan keksinyt. Mitä niillä meinataan saavuttaa?
Minä olen sitä mieltä, että opettajan tulee saada olla opettaja, joka opettaa, ei mitään ylimääräistä. Ei opettajalle kuulu esim. lasten ja nuorten käyttäytymis- ym. tavoille opettaminen. Ne asiat kuuluvat vanhemmille!
Ja sitten kouluhuone. En nyt niin hirveästi kaikkea sitä, mitä ennen vanhaan oli, ihannoi, mutta kyllä kouluhuone saisi minun mielestäni edelleen olla huone, jossa on pulpetit tai pöydät ja tuolit. Muuntojoustava oppimisympäristö on olevinaan jotain hienoa, mutta kyllä sitä joustavuutta ja muunneltavutta pöytien ja tuolien siirtelyllä iältään vanhassakin koulussa aikaiseksi saa, jos esim. ryhmätöitä tehdään. Kotona löhöillään, jos tarvis, ei koulussa. Koulun pitää olla paikka, jossa opitaan!
Toinen, minkä menneestä ajasta palauttaisin, olisi kuri ja järjestyksen pito.
Toivon, että toimittaja Käiväräinen ei tykkää kyttyrää, kun taas kopioin koko hänen juttunsa, hänen kolumninsa 16.2.2020 tänne kotisivuilleni https://www.sss.fi/2020/02/viesti-ei-kulje-ilman-viejaa/. Osa lukijoistani ei ole salolaisia, joten miten he muuten näitä tällaisiä näkisivät?
Just näin se menee: viesti ei kulje ilman viejää. Mutta milläs tämä kaikki iskostetaan kaupunkimme viestintään ja markkinointiin?
Kaupunginjohtaja ja hallituskin voisivat varmaan jotain asian eteen tehdä!!
Täällä olevinas mennään eteenpäin, mutta ollaan kuitenkin jämähdetty tähän tilanteeseen:
Osana kuntaliitosvalmisteluja Salon kaupungille suunniteltiin visuaalinen ilme vuoden 2008 syksyllä. Visuaalisen ilmeen suunnitteli DesignIlmoValtonen Oy.
Yhtenäinen ja hallittu visuaalinen ilme luo Salosta kuvaa viihtyisänä, luonnonläheisenä ja helposti lähestyttävänä kaupunkina.
Se myös helpottaa asukkaita tunnistamaan kaupunkiin liittyvät asiat ja mieltämään kaupungin eri toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tunnus eli logo
Salon lehtimäinen moniulotteinen tunnus viestii uudistumisesta ja luovuudesta dynaamisen liikekielensä kautta. Tunnus on samaan aikaan sekä luonnonläheinen että tekninen.Tunnuksen muotoilu huomioi ekologian, lehden, joka on kasvava, kehittyvä, joustava ja moderni.
Lehden kietoutuminen S-kirjaimen muotoon symboloi yhteenliittymistä. Lehti on osin läpikuultava ja kuvaa avoimuutta. Lehden kasvu on vastuullisuutta, joka edellyttää huolehtimista kaupungin ja sen asukkaiden tarpeista
Ilme-elementti
Salolle on suunniteltu ilme-elementti ("viuhka"), joka profiloi kaupunkia sekä lisää ilmeen tunnistettavuutta erilaisissa käyttöympäristöissä.
Ilme-elementti koostuu useista säikeistä, jotka muodostavat yhdessä eheän ja moniarvoisen kokonaisuuden kuten Salo itse. Säikeet edustavat erilaisia elämän aloja, jotka risteävät matkalla ja kohtaavat lopulta yhteisessä tavoitteessa muodostaen elinvoimaisen kudelman. Osa säikeistä heijastelee S-kirjaimen muotoa.
Ihan viime aikoina en ole seurannut, mitä esim. twitteriin työnnetään, mutta joskus olen nähnyt, että kun valtuuston kokous on, niin yksi ihminen on naputellut esityslistan asioita ja kertonut, mitä minkäkin asiakohdan kohdalla päätettiin.
Voi pyhä jysäys!
Keille ne viestit on tarkoitettu? Ja vielä siihen klo -aikaan? Esim. työssäkäyvät vanhemmat tuskin kerkeevät klo 18.00 ja siitä eteenpäin noin vaan nettiä seuraamaan ja huonosti niitä älyvempaimia on esim. ikäihmisillä. Valtuuston kokoukset videoidaan (paitsi aina ei tallennusonnistu, vaikka äly -kaupungissa eletään), mutta ei niissäkään mitään mieletöntä kaupunkilaisten joukkoa netin ääressä taida istua. Minun ystäväpiiristäni osa ei edes tiedä, että sellaistakin ”TV” ohjelmaa kuin valtuuston kokous, olisi noin kerran kuussa tarjolla.
Sosiaalisessa mediassa oleminen on nykyään melkein must -juttu, mutta kyllä pikkuisen tarttis miettiä, mitä kaupunki kaupunkina kertoo ja tiedottaa, mikä on sellaista tosi tosi tärkeää kertomista, mikä ei, ja miettiä sitäkin, kuinka paljon noilla melkein koko ajan esillä olevilla viestimisillä ja twiittauksilla on vaikutusta, ylipäätään kiinnostaako ne nyt esim. ei -salolaisia. Niitten perusteella tänne ei ainakaan mitään muuttoruuhkaa synny. En usko, en.
Se on aivan totta, mitä toimittaja Käiväräinen esille nostaa eli tänne muuttaneet kehuvat palveluita, pienen kaupungin näppäryyttä ja luontoa. Ja juu, jatkan toimittajan listaa: meillä saa parkkeerata melkein mihin vaan, eikä tuulilasiin ilmesty sakkolappua.
Sensijaan kaupungissa pitkään asuneet ja varsinkin ne, jotka muistavat kuntaliitos Salon entisia kuntia, tietävät, että nykyhallinto ja pikkukuntien hallinto ja päätöksenteko ovat kuin yö ja päivä. Salossa mennä poukkoillaan lyhytnäköisesti ja jääräpäisesti vanhan Salon hallintokulttuuri -mallilla! Ei sitä myönnetä, mutta näin se on.
Ja jos joku vaikkapa aloitteilla yrittää parannuksia aikaansaada, niin muutamat virkamiehet (eivät kaikki) käyttävät kaiken energiansa siihen, että ne vaan saataisiin tyrmätyksi. Useimmissa on kuitenkin kyse asioista, joita virkamiesten itsensä kuuluisi nostaa esille vaikkapa lautakunta -tasolla parantaakseen kaupungin toimintoja ja palveluja!
Jos kaupungin tarkastuslautakunta yrittää vuosittaisissa arvioinneissaan nostaa esille ”korjattavaa ja paikattavaa”, niin yleensä vastineet muutamien virkamiesten (ei kaikkien) osalta ovat joko asian vierestä tai ei vastata lainkaan tai jos vastataan, niin vastataan paskamaisesti.
Paska -sanaa saa nykyään käyttää, kiitos ministeri Anderssonin.
Jätepolttolalla ja tunnin junalla tätä cityä ei eteenpäin viedä, eikä jatkuvalla somessa keikkumisella. Asukkaiden käyttämiin palveluihin huomiota kiinnittää täytyy ja siihen, että asukkaita niiden valmistelussa aidosti kuullaan ja kuunnellaan. Valtuutetut edustavat kaupunkilaisia, joten olkoot tässä muistutusta heillekin.
Muutamilla virkamiehillä (taas totean, että ei kaikilla) on ilmeisesti sellainen ajatus, että kun tarpeeks kauan sekoillaan, esim. vanhuspalveluiden kehittäminen (edellinen kehittämisohjelma on vuodelta 2012, siis tämä, joka kerran valtuustokaudessa tehdä ja hyväksyä pitäisi), niin loppupäässä hallitus, eikä valtuustokaan kunnolla tiedä, mitä ja mistä ihan oikeasti päättää pitäisi. Esimakua tuli viime hallituksen kokouksesta. Ja missä se onkaan se kaupunginjohtajan vastuu? http://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20194208-4
..
Tässä alla Käiväräisen juttu.
Viesti ei kulje ilman viejää
Tekijä
Vesa Käiväräinen
-
Salon Seudun Sanomat julkaisi 9. helmikuuta ison juttukokonaisuuden, jossa verrattiin Saloa Porvooseen ja Raumaan. Juttujen teossa esille nousi kaksi asiaa, joissa Salo eroaa selvästi kahdesta verrokistaan: rahankäyttö ja panostus viestintään ja markkinointiin. Porvoo on käyttänyt kolmessa vuodessa 120 miljoonaa euroa kouluihin ja päiväkoteihin päästäkseen eroon sisäilmaongelmista. Rauma osti liki 20 miljoonalla eurolla telakan ja loi alueelle meriteollisuuspuiston. Elinkeinoelämän edellytyksiä on parannettu yhteensä yli 80 miljoonalla eurolla. Näihin lukuihin verrattuna Salo pelasi lähinnä kolikoilla, kun se sijoitti 4,5 miljoonaa euroa Nokian tehdaskiinteistön ostaneeseen kiinteistöyhtiöön – joka sekin on ollut menestys.
Alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro sanoi SSS:n jutussa, että kaupunkien kilpailu asukkaista, yrityksistä ja työpaikoista kiihtyy. Mieli- ja mainekuvien merkitys korostuu. Nykyaikaiset kaupungit tekevät aktiivista markkinointia ja viestivät ulospäin positiivista sanomaa: tule meille töihin ja asumaan, meillä kelpaa. Porvoo käy esimerkiksi. Kaupungin palkkalistoilla on 11 viestinnän ja markkinoinnin työntekijää. Määrä on kasvanut parilla ihmisellä viime vuosina. Rauman kaupungilla on neljä kokopäiväistä viestinnän ammattilaista. Markkinointia tekee viisi ihmistä oman toimensa ohella. Salo on kolmikon suurin kaupunki. Sen viestinnässä työskentelee yhteensä viisi ihmistä, joista yksi on määräaikainen. Kaupungin elinkeinoyhtiö Yrityssalossa ei ole yhtään päätoimista viestintä- ja markkinointi-ihmistä, eikä kaupungilla ole esimerkiksi erillistä matkailuorganisaatiota tai -yhtiötä.
Salon markkinointi oli hyvinä aikoina ”ulkoistettu” Nokialle. Kaupunki tunnettiin Nokiasta, ja yhtiö kasvatti Saloa. Oma mainostaminen oli tarpeetonta.
Kymmenen viime vuoden ajan Salon uutisointia ovat hallinneet rakennemuutos, rahapula, säästöt ja saneeraaminen. Ulkoiseen viestintään ei ole ollut paukkuja. On selvää, etteivät ikävät asiat muutu iloisiksi hyvällä viestinnällä ja markkinoinnilla. Yhtä selvää on, ettei Salo ole pelkkää kurjuutta ja lakkautettavia kouluja. Esimerkiksi Saloon muuttavat ihmiset, joita on toistatuhatta vuosittain, kehuvat palveluita, pienen kaupungin näppäryyttä ja lähellä olevaa luontoa. Missä heidän tarinansa ovat?
Päättäjät ja kaupunkilaiset vaativat aika ajoin, että Salon on ryhdyttävä nostamaan markkinoinnissaan esille kaikkea hyvää, jota kaupungista löytyy. Olen samaa mieltä. Ainakin päättäjille pitäisi olla selvää, että viestinnän ja markkinoinnin lisääminen tarkoittaa ihmisten palkkaamista ja rahanmenoa. Viesti ei kulje itsekseen, eikä kaupungin markkinointi ole talkoohommaa. Se on ammattilaisten työtä. Ammattilaiset osaavat nostaa esiin ja levittää maailmalle esimerkiksi uusien salolaisten kehuja. Voiko uskottavampaa mainosmiestä kaupungille toivoa?
>> Kun olin nuorempi, painoin >> muutaman kilon vähemmän. >> Minun ei koskaan tarvinnut >> vetää vatsaani sisään kun >> pidin päälläni tiukkaa >> mekkoa. >> >> Mutta nyt kun olen vanhempi >> kehoni on vapautunut. >> Vyötäröni kohdalla on >> elastista mukavuutta. >> Italialaisten kenkien koko on >> oltava ainakin kaksi kokoa >> isommat, jotta jalat >> ylipäätänsäkään mahtuvat sisään ja >> sukkahousujen haaraosa jää >> usein polvien korkeudelle. >> >> Mutta, olen myös oppinut, että >> ei ole mitään väliä mitä >> tapahtuu, miten mustalta kaikki tänään >> vaikuttaakin; elämä jatkaa >> kulkuaan ja huominen on jo >> parempi päivä. >> >> Olen oppinut, että >> tapa, jolla henkilö käsittelee seuraavat >> kolme asiaa kertoo hänestä >> paljon; sateinen päivä, eksyneet >> matkatavarat ja sotkuun >> joutuneet joulukoristeet. >> >> Olen oppinut, että oli >> suhteesi vanhempiisi >> mikä tahansa, tulet kaipaamaan >> heitä kun heitä ei enää ole. >> >> Olen oppinut, että se, että >> hankkii rahaa ja tavaroita, ei >> ole sama asia kun >> hankkia itselleen elämä. >> >> Olen oppinut, että elämä >> joskus antaa minulle >> toisenkin mahdollisuuden. >> >> Olen oppinut ettei elämän >> läpi voi kävellä räpylä kummassakin >> kädessä, joskus on tilanteita >> jolloin pallo on heitettävä >> takaisin. >> >> Olen oppinut, että vaikka >> itselläni olisi surua ja >> tuskaa, minun ei >> tarvitse aiheuttaa >> sitä muille. >> >> Olen oppinut, että joka päivä >> pitäisi ojentaa kätensä >> jollekin toiselle henkilölle. >> >> Olen oppinut, että kaikki >> tarvitsevat lämpimän ajatuksen >> ja ystävällisen taputuksen >> olkapäälle. >> >> Olen oppinut, että minulla on >> vielä paljon opittavaa. >> >> Olen oppinut, että ihmiset >> tulevat unohtamaan mitä >> et sanonut tai tehnyt, mutta he eivät >> tule ikinä unohtamaan mitä >> sait heidät tuntemaan.
..
Noin! Kyllä tämä varmaan miehillekin sopii! Mitä nyt sukkahousujen kanssa voi tehdä vähän tiukkaa!
(toki hyvä, että pidetään) niin nykykohinassa, kun vähän kaikkea esitetään lakkautettavaksi, kannattais virkamiesten ja päättäjien lukea läpi nämä lupaukset:
2.3. Palvelujen kehittämistavoitteet
Uuden kunnan palvelujen kehittämistavoitteena on:
1. Järjestää lähipalvelut kuntalaisten lähellä taajamissa ja kylissä vahvistamalla sillä tavoin näiden alueiden elinvoimaisuutta ja asumisviihtyvyyttä. Lähipalveluissa korostuvat erityisesti lasten päivähoito, perusopetus (1-6 lk.), lähikirjastot, lähiliikuntapaikat, terveyspalvelut, palveluliikenne, kotipalvelut, vanhusten kotihoito ja vanhusten palveluasuminen.
2. Järjestää keskitettävät hallintopalvelut ja suurta väestöpohjaa vaativat palvelut monipuolisesti ja laadukkaasti.
3. Vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluita, jotta kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden kustannukset olisivat hyvässä suhteessa keskenään
--
Kylät ja taajamat. Jaa-a.
Noista eivät muutamat virkamiehemme taida kovin paljon välittää. Ovatko edes kaikissa osissa tätä isoa kaupunkiamme käyneet?
Joku tietysti toteaa nyt, että ei yli 10 vuoden takaisesta sopimuksesta tarvitse enää välittää tai että säästöjä on löydettävä, jos ei muutoin, niin palveluja vähentämällä, mutta-mutta: kyllä tätä vähentämislinjaa on vedetty koko ajan ihan kuntaliitoksen alusta lähtien.
Ainakin vanhustenhoitoa seuranneet tietävät, missä ja mitä palvelua enää jäljellä on! Jossain vaiheessa kaupunginhallitus merkkasi tuloskorttiinsa, olisko ollut vuosi 2014, että laitospaikkojemmemäärä on alle maan keskiarvon. Keskiarvoa halutaan jatkossa alittaa vielä tuostakin, jos paikallislehden julkistamat tulevaisuuskuvat toteutetaan: Kukonkallio ja Hintta valmistaudutaan sulkemaan.
Ei hyvältä näytä ei! Tarttis varmaan ehdottaa, että osa tästä suurSalosta vetäis brexitit! Muurla, Pertteli, Suomusjärvi ja Kiikala voisivat ihan hyvin olla oma kokonaisuutensa!
Porvoo, Salo ja Rauma – miksi joku menestyy ja toinen taantuu?
Iskulauseet lupaavat hyvää ja kaunista. Unelmien Porvoo. Kun maailma ei riitä, valitse Rauma. Salo – joka päivä parempi. Höttöä vai totta? Mitä kuuluu kolmelle keskikokoiselle rannikkokaupungille, joilla on kaikilla iso naapuri. Salon Seudun Sanomat pyysi Porvoon, Rauman ja Salon kaupunginjohtajat matkaoppaaksi. Heille annettiin tehtäväksi esitellä kaupunkejaan kiertoajelulla.
Tulihan nuo luetuksi! Pehmeä Porvoo, Reipas Rauma ja Sitkeä Salo.
Mitä jäi mieleen?
No ainakin Rauma! Siellä valtuusto ajattelee Rauman etua ja mielipiteitä pyydetään myös asukkailta.
Tais minulla olla tänään vähän känkkäränkkä -ehtoo! Tämmöstä tekstiä lähti äsken julkisuuteen. Uuteen Suomeen meni.
Suudelmia maakuntamallille
Marjatta Halkilahti
”Kokoomusedustajien mukaan hallituksen maakuntamalli tulee olemaan ”kuoleman suudelma” monille lähipalveluille.”
Nyt en muuta voi sanoa kuin että samaa mieltä olen. Melkein samaa mieltä. Ja pitänee täydentää, korjata, paikata otsaketta. Ei mitään hempeää pusuttamista! Kuoleman suudelmia minäkin tässä tarkoitan.
Isoset päättäjät ovat todellakin milloin mistäkin syystä lopettaneet kunnissa monia palvelujaan. Ikäihmisille tuputetaan kotona asumista, mutta jos liikkuminen on kehnoa, niin silloin on myös asioitten hoito. Maakuntamalli tuskin palauttaa kylille posteja ja pankkeja, sillä eivät sellaiset minun mielestäni edes kuulu maakuntien päätäntävaltaan, mutta peruspalvelut, niistä kyllä pitäisi pitää huolta. Ja tarkasti sittenkin.
Esim. Salossa (kuntaliitos v. 2009 / 10 kuntaa yhteen), isossa ja laajalla alueella olevassa kaupungissa, on palveluja entisistä kunnista, nykyisistä kaupunginosista lopetettu, muutettu tai siirretty. Jos ei muuta syytä löydy, niin sisäilmaongelma, sen esiin nostaminen on jo jotain. Ei voi olla oikein sekään, että maalaismaisemissa asuvaa iäkästä ihmistä melkein patistetaan muuttamaan kaupungin keskustaan, jos ja kun palvelujen antaminen ja järjestäminen hänen kotiinsa koetaan hankalaksi järjestää.
Minä en näe mitään hyvää maakuntamallissa. En usko, että ihmisten hoitoon pääsy ja hoitaminen silloin, kun tarvis on, saataisiin koko maahan yhdenvertaisesti toimivaksi. En usko, en.
Kyläkoulun opettaja puhuu suunsa puhtaaksi!Vai niin, sanon minä. Paikallislehden tätä mieltä -palstalle tänään tupsahtanut kirjoitus on saanut uutisjulkisuutta ihan jo lehden kolmossivulla.
Piti oikein googlettaa, jotta löytää nämä ohjeet: Ihan viimeisenä lukee tämmöstä:5. Yleisölle varattujen palstojen ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä tiedotusvälineiden verkkosivuilla.
Nyt ei ole kyse yksistään verkkosivusta, vaan on kyse painetusta lehdestä. Nimetön kirjoittaja ja sellaisen tätä mieltä – kirjoitus lyödään kuin faktana eteemme. Ihan kuin olisi joku ISOkin uutinen. Ei voi olla totta! Huhhuh.
Koulun pieni koko ja opetuksen laatu eivät tämän nimimerkin takaa huutelevan AsianTuntijan mielestä ole läheskään aina lapselle se paras oppimisympäristö. Nooh, on tuossa sentään käytetty sana läheskään.
Uskoisin, että se, haluavatko vanhemmat lapsilleen ison tai pienen koulun, on varmaan perheissä perusteellisesti läpi käyty ja keskusteltu jo siinä vaiheessa, kun mahdollista muuttoa paikkakunnalle on harkittu ja harkitaan. Ne, jotka haluavat lapsensa isoon kouluun, yrittävät muuttaa ison koulun lähelle ja jos eivät ison koulun lähelle pääse, valmistautuvat siihen, että jos iso koulu on heidän mielestään parempi kuin pieni ja jos bussit eivät sopivasti kulje, niin he sitten kuljettavat lapsensa ihan itse.
Olen kuullut, miksvarten joku joskus saa nimimerkillä kirjoituksensa tätä mieltä -palstalle, mutta nyt oli ja on aihe, että jos ei nimellään ole voinut kirjoittaa, niin lehden toimituksen olisi pitänyt työntää po. kirjoitus suoraan silppuriin!
Niin se kulkee Salossakin, mutta meillä se vähenee. Vähenee, vähenee, mutta ei meillä sellaiselle korvia lopsauteta. Ei meillä kaupunkiin muuttamishoukuttimia keksitä. Meillä hoetaan koulujen ja päiväkotien sulkemisten nimiin. Että siitä sitä säästöä syntyy! En usko, en.
Koko kokonaisuus tässä laskea pitäisi ja ottaa suurennuslasin alle. Mitä maksaa lopetettavien kohteiden oppilaiden kuljetukset, millaisiksi muodostuvat matka-ajat, miten järjestetään ruokailut jne.?
Miksei tiloja voisi käyttää myös monitoimitiloina? Päivällä lapset, illemmalla aikuiset. Kyläalueen vanhuksille koulu voisi olla ruokapaikka, olisi edes kouluaikoina. Ja kyllä heillekin nyt jotain yhdessä tekemis- ja kokoontumispaikkaa tulisi tarjota. Mutku ei. Ei meillä!
Omia tiloja on kova tarve hylätä ja hävittää, mutta sitten toisaalla hankitaan ja on hankittu tiloja ulkopuolisilta, esim. nuorten paikka Steissi tai vanhusten hoitopaikka Vuorela, paikkaa, jota esim. tark.ltk arvioi:
Perniöstä vapautuneisiin tiloihin on perustettu dementikoille tarkoitettu tehostetun asumispalvelun yksikkö, jolla on voitu vähentää myös palveluihin pääsyn odotusaikoja. Vuoden 2018 alkuvuodesta todettiin kuitenkin tiloissa sisäilmaongelmia, joiden vuoksi toimintoja ollaan uudelleen sijoittamassa. Tästä aiheutuu tarpeettomia kustannuksia kaupungille ja rasitusta asukkaille, jotka olisi voitu välttää tilojen etukäteen arvioinnilla
Uskelan koulun pihaa remontteerattiin. Pakko ihmetellä, jotta millä tulevaisuusennusteella tuokin toteutettiin, kun ykskaks todetaan, jotta itse koulu on käyttäkelvoton.
hallitus 29.4.2019/ 177 §: Uskelan koulun Kavilankadun yksikön tilanteesta Uskelan koulun Kavilankadun yksikön kantavien rakenteiden tarkastelu aloitettiin koulun sisäilmatutkimuksen seurauksena syksyllä 2017. Tällöin havaittiin runsaasti halkeamia rakennuksen kantavissa rakenteissa.
Tarkastuslautakunnan arviointeihin virkamiehet, eivät joka kerta päättäjätkään sen kummemmin reagoi. Hyvä, jos edes läpi lukevat.Tällaista löytyy tark.ltk:n arviointikertomuksessa vuodelta 2018:
Kaupungin tulee vastaisuudessa huomioida koulu- ja päiväkotikiinteistöjen muutostilanteissa avoin keskustelu kuntalaisten kanssa. Esimerkkinä tästä on Hajalan päiväkodin sulkemiseen liittyvä asiakokonaisuus, joka sai julkisuudessa paljon huomiota myös valtakunnallisesti.
Tulee vastaisuudessa! Niinpä niin! Avointa keskustelua, avointa kuulemista ja avointa kuuntelemista!
"Kosk mahta semmost olla ja tulla?" Nooh, jos ennustaisin: tällä loppuvaltuustokaudella sellaista ei ainakaan tule tapahtumaan!
Ei katteeks käy Salo -cityn päättäjäsakkia. Ei hallitusta eikä valtuustoa.
Uusia asukkaita toivotaan ja halutaan, mutta missä ovat ne todelliset vetovoima- ja pitovoimatekijät? Tunnin junan tohkaamisesta siihen ei ole. Se ei vedä eikä se pidä, mutta rahaa kyllä palaa.
Lapsiperheille pitäisi taata turvallinen olo siihen, että he uskaltavat tänne muuttaa. Nyt sellaista ei tarjota. Päinvastoin. Kyläkoulujen Salo olisi sitä jotain. Miksei se käy?
Jos joku perustaa yrityksen, niin eihän sekään heti mikään rahalähde ole. Menoja siinä ensalkuun on. Ei saisi tuijottaa asioita niin lyhytnäköisesti kuin mitä esim. kaupunginjohtaja nyt tekee! Nyt jos koskaan tarvitaan kunnolliset kaukolasit!
Tässä paikallislehdestä kaapattua infoa:
Näin äänet jakautuivat, kun opetuslautakunta äänesti Salon kouluista ja päiväkodeista
Salon opetuslautakunta päätti tiistai-iltaisessa kokouksessaan torpata valtaosan apulaiskaupunginjohtajan esittämistä koulujen sulkemisista.
Lisäksi lautakunta päätti, että Salon koulujen vähimmäisoppilasmääräksi asetetaan 42 esitetyn 48:n sijaan. Teijon koulun osalta päätettiin, ettei raja koske sitä.
Kokouksessa olivat läsnä: Viitanen Annika (kok.), lautakunnan puheenjohtaja, Eeva Hannu (sd.), Paukkeri Mika (kesk.), Bonn Marianne (vihr.), HaavistoSabina (ps.), Jokinen Kirsi-Maria (sd.), Laaksonen Annina (kok.), Leppähaara Marja (kesk.), Nummila Mika (vihr.), Olkinuora Antti (ps.), Raitanen Toni (sd.), Savela-Kirjonen Annikka (kesk.), Väistö Janne (kok.).
Inna esittää Salon hallitukselle kyläkoulujen lakkauttamista
Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna esittää kaupunginhallitukselle koulujen lakkautuslistaa, jonka opetuslautakunta suurimmaksi osaksi tyrmäsi tiistaina. Lautakunnan kanta ei vaikuta kaupunginjohtajan esitykseen.
– Kaupunginhallitus vastaa kunnan taloudesta, ja minä teen vastuullisen esityksen, joka antaa päättäjille mahdollisuuden korjata taloutta, sanoo Inna.
