jäteastian odottamistaPerjantai 12.1.2024 klo 14.04 Moni kiinteistö odottaa yhä biojäteastiaa Salossa – LSJH:n jäteastioilla kahden viikon toimitusaikaBiojätteen keräys on jätelain muutoksen takia pakollista Suomessa yli 10 000 asukkaan taajamille heinäkuuhun 2024 mennessä. Uutisjuttu kertoo, että Salossa on edelleen kiinteistöjä, jotka odottavat jätehuollon biojäteastiaa. Semmonen kuuluu kuulemma itse tilata. LSJH ei biojäteastiaa toimita, jos sellaista ei ole tilattu. Vastuu tyhjennyspalvelun tilaamisesta on siis kiinteistön haltijan. LSJH patistaa kiinteistön omistajia. Joku Pahan Ilman Lintu on sanonut, että kun firmalla on puutetta jätteistä (paskaakin jo poltetaan), niin jonkun ajan päästä se kyl metsästää kaikki ne, joiden jätettä kuuluu kerätä. |
miksi, miksi?Perjantai 5.1.2024 klo 18.21 "Miksi hallitus ei lunasta vaalilupauksiaan sähkön hinnan ollessa ennätyslukemissa, kysyy keskustan varapuheenjohtaja Sähkön hinta kipuaa perjantaina yli kahteen euroon kilowattitunnilta. Monessa kodissa tilanne on talouden kannalta kestämätön ja teollisuuden kilpailukyky joutuu koville, toteaa keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hilkka Kemppi tiedotteessa. Hän nostaa esiin nykyisten hallituspuolueiden vaalilupaukset sähkön hinnasta. – Kokoomus ja perusuomalaiset lupasivat ennen vaaleja, että heidän malleillaan sähkön huippuhinnat puolittuisivat. Myös perussuomalaisten Ville Tavio vaati ennen vaaleja toimia sähkön hinnan kohtuullistamiseksi ja sähkölaskujen kompensointia reaaliajassa, eikä vasta jälkikäteen, Kemppi muistuttaa. Syyskuussa 2022 silloinen oppositiopuolueen ryhmänjohtaja, nykyinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio vaati tiedotteessaan, että hallituksen pitää tukea sähkölaskujen maksamista kotitalouksille heti siten, että omavastuun ylittävä osuus laskutetaan suoraan valtiolta. KEMPPI kysyy, milloin perussuomalaiselta elinkeinoministeriltä Wille Rydmanilta tai valtiovarainministeri Riikka Purralta tulee ratkaisuja suomalaisten kohtuuttomiin sähkölaskuihin. – Milloin kokoomuslainen pääministeri (Petteri Orpo) ottaa asian puheeksi? Odotan kokoomukselta ja perussuomalaisilta vaalilupausten lunastamista. Kuinka kallis talvi tästä tulee suomalaisille, ennen kuin vaalilupaukset tulevat lunastetuksi, Kemppi kysyy. Hän muistuttaa, että sähkön hinnanmuodostuksen malli on viime kädessä politiinen päätös. – Isossa kuvassa on tärkeintä varmistaa, että tuotantoa on riittävästi. Jos saatavuus sakkaa, niin hinnat nousevat. – Kokoomuksen energialinjauksia lainaten, sähkön huippuhintoja on yksinkertaisesti leikattava. Tämä pitää tehdä kestävällä mallilla ja riittävän nopeasti, ettei tämän kaltaiset huippuhinnat pääse toistumaan." Miksi, miksi? Niin voin kysyä minäkin. Tämmöstä kirjoitin viime vuonna: Kalliit määräaikaiset sähkösopimukset ministeriön syyniin Voisi sitä jotain tehdä tänäkin vuonna.
---
Laitoin motkotuksen myös Uuteen Suomeen |
uudenvuoden toivomus 2024Perjantai 5.1.2024 klo 17.31 On sellainen hyvin, hyvin moneen kertaan näytetty elokuva kuin Yksin kotona. Minä en jouluna, enkä joulupäivänä ollut yksin kotona, mutta uudenvuodenaattona olin. Kun olin päivällä lukenut salkkarin koonnan, miten Salon alueen entiset kunnanjohtajat kokivat 1.1.2009 alkaneen kymmenen kunnan kuntaliitoksen, niin minulle, yksin kotona nököttävälle, tuli aiheesta mieleen vaikka mitä. Kirjoitinpa sit jutun https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2602772 On tuo kommenttejakin saanut: https://www.sss.fi/2024/01/mielipide-jaetaan-salo-kahdeksi-kunnaksi/ Tämän päivän lehdessä on täydennys, tarkennus, sillä vaikka netistä olin omasta mielestäni viimeisen päälle googlannut kuntaliitosten määrät Suomessa, niin olin ollut ihan väärällä sivulla. Tuli tuossa samalla poistettua kiskolaisten harmistus. Heillä on kuulemma paljon kesäasukkaita Helsingistä. Eivät Kiskossa asuvat Turkuun päin halua, vaan Helsinkiin. Nooh, siinä sitten tein uuden jaon. Kuusjoki ja Kisko vaihtoivat paikkaa. – Huom. Kyllä tuo Salon kahtia jakaminen on ja oli ihan vaan uudenvuoden toivomus. Ja kuuluu sarjaan: ei toteudu! Sniff! |
uhkaa pukkaa!Tiistai 2.1.2024 klo 19.51 Suomen Lähijunat uhkaa myydä juuri ostamansa junatSalon ja Uudenkaupungin välille on suunniteltu lähijunaliikennettä. Nyt Suomen Lähijunat etsii rahoittajia (miljoonia tarvittaisiin), mutta samaan aikaan uhkaa, että se myy ostamansa junat. Ei mihinkään liikenteeseen, vaan metallikeräykseen. Radan varren kuntien kunnanjohtajat kokoontuvat lehtitiedon mukaan kolmen viikon päästä. Johtajat haluavat tietää, paljonko hanke kunnille maksaisi. Turun kaupungin kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen toteaa, että ”Minkään kunnan hallitus tai valtuusto ei tee päätöksiä ennen kuin on selvillä, mitä tämä maksaa.” Vai niin, sanon minä. Kuinka hyvin tässä ollaan tietoisia, mitä Tunnin Juna, anteeks, se on nykyään Länsirata, tulee kunnille maksamaan. Sellaistahan tässä väläytelty on, että radan varrella olevien kuntien pitäisi osallistua kustannuksiin. Valtion osuus olisi 51 prosenttia ja kuntien 49 prosenttia. Mistä esim. Salo tarvittavat miljoonat löytää? En ymmärrä, en! |
Hyvinvointialueet keppi -linjalla!Sunnuntai 31.12.2023 klo 11.46 Kohta on käsillä vuoden 2023 viimeiset tunnit. Joulu on jouluiltu ja jos jotain, niin suihkuun mennessä ainakin vaaka pitää ohittaa tai nostaa johonkin piiloon. Viime vuonna uudenvuodenaattona harmittelin hyvinvointialueiden käynnistymistä 1.1.2023. Meillä päin alue on nimeltä Varha. Jos tässä nyt kuukausia taaksepäin kelaa, niin onko muuta todettavissa kuin että takkuistahan tuo ollut on. Tämä hyvinvointi ei ole vain vaaka, jonka voi ohittaa tai nostaa johonkin piiloon. Alkuvuoden informointi oli täällä meillä päin tätä luokkaa: Alueet ovat edenneet suunnitelmallisesti kohti hyvinvointialueita ja osoittaneet vahvaa muutoskyvykkyyttä. Alueilla ollaan tyytyväisiä siitä, että siirtymä on sujunut hyvin. Alueet kartoittivat siirtymään liittyviä riskejä ja varautuivat onnistuneesti vuodenvaihteen häiriötilanteisiin erilaisilla varajärjestelyillä ja -suunnitelmilla. Varautumisen myötä ilmenneet häiriöt on voitu paikantaa nopeasti ja tilanne on kokonaisuudessaan hallinnassa. jne Nyt ollaan ja eletään tällaisessa: Hallitus on todennut, että edellisellä hallituskaudella tehty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus oli hallinnon uudistus ja tällä hallituskaudella keskitytään palvelujen uudistamiseen. Hyvinvointialueiden tilanne on erittäin vaikea. Luvassa on myös säästöjä eli enemmän keppiä kuin porkkanaa.
Siis keppiä vaan, ei porkkanoita! Taidan viedä oman vaakani ulkovaraston takimmaiseen komeroon! Hyvää uutta vuotta! |
aivopesua vai vaikuttamista?Perjantai 29.12.2023 klo 18.51 Jos tänään pisti silmiin uutinen hevosen paskan polttamismahdollisuudesta, niin eilen pisti silmään salkkarin pääkirjoitus: Saloon on aika rakentaa jalkapallohalli Salossa on n. parituhatta jalkapallon harrastajaa (huom. koko väkiluku n. 51 000). Talvikaudella jalkapallon pelaaminen on kuulemma yhden lämmitettävän kentän varassa ja kun tulee pakkanen, niin kenttä saattaa jäätyä. Päätoimittajan mielestä Salo tarvitsee jalkapallohallin. Olikohan tuo aivopesua vai vaikuttamista? Mihis se kulttuurin ja teatterin tarve hukkui? |
meil poltetaan!Perjantai 29.12.2023 klo 18.05 Salon jätevoimala se melkoinen krematorio on. Aluehallintoviraston luvalla siellä saa ruveta polttamaan vaarallisia jätteitä (esim. kyllästetty puu), eläinten jätöksiä (virsta ja lanta sekä kuivikkeet), jätevesilietteitä ja nuohousjätteitä.Jos tykkää, että tällainen homma ei käy, niin ei se mitään auta. Mahdolliset valitukset eivät estä toiminnan aloittamista.Poltettavasta jätteestä alkaa näköjään olla pulaa. Jo kesällä Lounavoiman ja Salon Kaukolämmön toimitusjohtaja pahoitteli sitä, miten poltettavan jätteen laatu on heikentynyt. Jätteiden erilliskeräys on tehostunut ja lämpöarvoa on pudottanut mm. muovin väheneminen.Minäpä ihmettelen. Miksvarten niitä jätteitä alunperin piti ruveta lajittelemaan? Olisivat antaneet olla. Eikö yks pussukka keittiön kaapin alaosassa olisi riittänyt yksittäisen huushollin jätteiden keräykseen? Siitä olisi kerralla tullut siisti ”pikkune klapi” kerättäväksi jätevoimalan uunin pesään.Kyllä minä kierrättämisen ymmärrän (lasi, metalli), sillä siinä jäte valmistetaan vielä uudeksi tuotteeksi, mutta polttaminen. Jäte kyllä häviää, mutta syntyy kai siitä muutakin. Vai eikö tule tuhkaa ja sauhua? Mites niiden kanssa toimitaan?Uutisessa pisti silmään lauseet: ”Laitoksen savukaasut puhdistetaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla, ja päästöjä mitataan jatkuvasti. Muutoksen takia laitoksen päästöt eivät sen mukaan kasva olennaisesti.”Eivät kasva olennaisesti. Tarkoittanee sitä, että kasvavat kuitenkin. |
jouluillaanLauantai 23.12.2023 klo 21.06 Taas on menossa viimeiset tunnit kilttinä oloon. Joulupukki tulee huomenna. No ainakin Tyttären perheessä on tieto, että klo 14 Hän tulee. Sinne siis suunnistan minäkin. Ja sen jälkeen Vanhimman perheeseen jouluruokailemaan. Joulupäivänä jatketaan yhdessäoloa isolla joukolla (paitsi lontoolaiset) Mammalassa. -- Mitäpä tässä muuta kuin oikein, oikein hyvää joulun aikaa Teille kaikille, arvoisat Lukijani. |
epäjatkuvuuttaLauantai 16.12.2023 klo 23.10 Jaahas. Eikös tätä tämänpäiväistä uutista Salon Vuokratalojen isännöinti yhtiön omaksi toiminnaksi (Salon Seudun Sanomat 16.12.2023, sivu 5) löydykään netistä? En minä ainakaan löytänyt. No oli kuin oli. Jospa minä kokoan, mitä luin. Oli juttua Salon Vuokratalot Oy:sta. Hallituksen puheenjohtaja Mika Mannervesi infoaa mm., että Salon vuokratalojen isännöinti siirtyy yhtiön omaksi toiminnaksi 1.4.2024. Salon Vuokratalot Oy ja Op -Koti Lounaismaa Oy ovat neuvotelleet tällaisen liiketoimintasiirron. Nyt isännöintiä hoitaneet henkilöt jatkavat vanhoina työntekijöinä ja toimitilat pysyvät samassa paikassa, missä ne olleet on. Mannervesi hehkuttaa, jotta näin saadaan Salon Vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja- ja hallinnointikysymykset ratkaistua kaikkien osapuolien kannalta hyvällä tavalla. Nykyinen henkilöstö tuntee yhtiön kohteet, erillistä perehdyttämistä ei tarvita ja henkilöstö muodostaa osaavan kokonaisuuden tehtävien hoitamiseen. Viuhahti uutisessa Mannerveden sanomana sellaisenkin hieno sana kuin epäjatkuvuuskohta. Oli niin niin minulle vieras sana, että piti oikein googlettaa. Mitä löytyi? Löytyi tämmöstä: Epäjatkuvuuskohta liittyy käsitteenä matematiikassa funktion jatkuvuuteen. Epäjatkuvuuskohta on funktion määrittelyjoukon arvo, jonka ympäristössä funktion arvot eivät toteuta jatkuvuusehtoa. Jatkuvuusehto riippuu matematiikan haarasta ja käsiteltävästä tilanteesta. Wikipedia En nyt taaskaan tiedä, mitä sanoisi. Salon vuokratalojen kanssa on vuosikaudet pyöritelty vaikka mitä. Tällaista kirjoitin v. 2010: https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2010/08/30/618 Salo sulauttaa kokonaan omistamansa vuokrataloyhtiöt. Fuusio hyväksyttiin maanantaina kaupunginvaltuustossa yksimielisesti, vaikka asian valmistelua moitittiinkin. Salo omistaa 100-prosenttisesti 23 yhtiötä. Ajatuksena on, että 22 pienempää yhtiötä sulautetaan suurimpaan eli Salon Vuokrataloihin. Vuokrataloyhtiöiden sulautumisella uskotaan syntyvän monia etuja. Hallinto kevenee, toiminta tehostuu ja talous vahvistuu. Hankinnoissa voidaan saavuttaa säästöjä ja peruskorjausten toteuttaminen helpottuu. Esimerkiksi isännöinti aiotaan kilpailuttaa uudelleen. Salon kaupungin konserniin kuuluu kaikkiaan 30 asuinvuokrataloyhtiötä. Yhtiöillä on yhteensä noin 1 600 asuntoa. Kehtasin laittaa blogini loppuun näin: Kun näkis vaa ja kuulis kolinaa! -- On tässä vuosien varrella tainnut enemmän kolista kuin että olisi toiminta tehostunut ja talous vahvistunut. -- Poimintoja menneistä: https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2023/10/12/44961 https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2023/06/30/44349 https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2023/05/24/44075 https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2023/04/06/43759 https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2021/09/08/39069 https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2022/03/10/40833
|
Entinen KotiKatuniTorstai 7.12.2023 klo 16.02 Nyt viimeisin SSS tätä mieltä -juttuni on niin niin pientä pränttiä,eikä oikein suurennoksellaan kohene, joten laitanpa sen tähän kirjoitettuna.Lehden toimitus on päättänyt otsakkeen ja lisännyt valtuutetut Väistölle ja Nummenpalolle heidän puolueensa. Tässä niitä ei ole.Minua ei nuo puolueet niinkään kiinnosta, vaan se mitä kukakin sanoo, mm., kertooko oman mielipiteensä.Jos vähänkin politiikkaa seuraa, niin muistaa, että ennen vaaleja yksittäisillä ehdokkailla on vaikka millaisia omia mielipiteitä. Kaiken näköisiä lupauksiakin annetaan. Että "kyl mää hoidan (korjaan) tämän ja tämän (epäkohdan)"! Vaan kuinkas käy, kun vaalit on ohi? Jos on tullut valituksi, niin jatkossa ei huolta huomisesta. Puolueen ryhmäpäätöksillä eteenpäin mennään. Jos on muuta mieltä, niin saa pauhuja!
|
itsenäisyyspäivänä 2023Keskiviikko 6.12.2023 klo 10.19 Laitanpa parin vuoden takaisen itsenäisyyspäivän puheeni tänne esille. Pari vuotta sitten ei tiedetty, millaista maailman meno on tänään. On sotaa, rähinää ja uhkakuvia vähän joka puolella. Kaikesta huolimatta: hyvää itsenäisyyspäivää.
Arvoisa juhlayleisö Kun Suomi vuonna 1917 itsenäistyi, kerrotaan, että silloin ei juhlittu eikä kohotettu maljoja. Tapahtuma ei ihmeemmin edes uutiskynnystä ylittänyt. Itsenäisyyspäivän päivämääräkin oli päättämättä. Yksi ehdotus oli 16.5., mutta se ei kelvannut valtioneuvostolle, ei myöskään toinen ehdotus 15.11., joka päivä oli päivä, jolloin eduskunta oli vuonna 1917 julistanut Suomen riippumattomaksi Venäjästä. Tuo 16.5. päivämäärä oli päivä, jolloin tammikuun lopussa vuonna 1918 alkanut sisällissota hallituksen eli Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä päättyi. Osapuolista käytettiin nimiä punaiset ja valkoiset. Valtioneuvosto ei siis edellä mainittuja päivämääriä hyväksynyt, vaan halusi päiväksi puolueettoman päivän. Kompromissi löytyi monen mutkan kautta ja päivästä, että se on joulukuun kuudes, päätettiin vasta vuonna 1919. Alkuvuosina kansalaisetkaan eivät valitusta päivästä juuri piitanneet. Kerrotaan, että valkoiset juhlivat itsenäisyyttä voitonpäivänä ja vasemmisto ei pitänyt Suomen itsenäisyyttä lainkaan juhlimisen arvoisena. Historiatiedot kertovat, että Suomen hallitusmuotokin haki vielä muutaman vuoden muotoaan. Kun valkoiset voittivat, Suomeen yritettiin jopa monarkiaa ja ehdokkaita kuninkaaksikin etsittiin, mutta maaliskuussa vuonna 1919, kun tasavaltalaiset saivat eduskunnassa enemmistön, niin kuningas -haaveet hyljättiin ja valtionjohtajana toiminut marsalkka Mannerheim vahvisti Suomelle tasavaltaisen hallitusmuodon 17.7.1919.
Itsenäistymisen aikaan ei taidettu edes unta nähdä, ei Suomessa, eikä muuallakaan maailmalla tällaisesta lituskasta, jota kädessäni pitelen. Melkein kaikilla meistä tällainen on. On, vaikka ei tästä ihmeemmin tykkäisikään. Tätä kun hiplailee ja naputtelee, niin saa luettavakseen vaikka mitä. Puhelinhan se tässä. Tänne saa viestejä ja postia, voi käyttää whatsappia, voi liittyä facebookkiin ja seurata sinne liittyneiden ystävien ja tuttavien tekemisiä ja tekemättä jättämisiä tai voi seurata erilaisia ryhmiä. On remontti-, sisustus-, käsityö- , on ”ihan vaikka mitä” -ryhmiä, on kuntafoorumit ja puskaradiot. Löytyy meille muurlaisillekin omansa. Ainakin kaksi. Oma suosikkini on Muurla -ryhmien lisäksi ryhmä nimeltä ”pelastetaan vanhojen talojen naiset”. Puhelimeen, tällaiseen älymalliin saa myös pankkipalvelun, tästä voi lukea aamu-, päivä- ja iltalehdet ja voi katsoa, mitä televisiosta tulee. Ohjelmien katselukin on mahdollista. Kohta pitää kysyä, jotta mitä se on, mitä tästä ei löydy. Ja kyllä se koronakin täällä näkyy, jos on tänne passinsa ladannut, ei sitä, jota passina olemme tottuneet pitämään, vaan sen, joka koronarokotuksista annetaan. Kaikilla ei ole älylaitetta, ei tule koskaan olemaankaan. Välillä tulee itsellenikin olo, jotta pitäisikö pitää paussi. Pitäisikö sammuttaa koko toosa, laite ja työntää se jonnekin pois kuulolta ja pois silmistä. Ja televisionkin voisi pitää jonkin aikaa suljettuna. Tiedon tulva, välillä kuin tsunami, alkaa ärsyttää, ärsyttää ainakin minua, myös se, jos ja kun joutuu epäilemään, mitä uutisten virrassa on totta, mikä ei. Kun Suomi eli sotien aikaa, ei ollut televisiota, ei tietokoneita, ei kännyköitä. Radio oli. Siitä kuultiin ja kuunneltiin viihdettä ja taidetta. Monet suomalaiset viihdyttäjät saivat radiossa ja rintamakiertueilla mainetta ja jos hyviä olivat, niin myös suosiota. Jatkosodan aikana esim. sotakupletit olivat ”muotia”. Niissä herjattiin mm. vihollisen balalaikkoja, ”tsajua ja kaalimaata”. Kun sota päättyi niille tuli stoppi, sillä ne päätyivät Yleisradiossa soittokieltoon. Kyllä me sen tiedämme, mitä kielto tarkoittaa. Nyt korona-aikana esim. tansseissa käyvät ovat törmänneet siihen, että ei sitä niin vaan lavoille tai laivaristeilyille rynnätä. Mutta ei lavoille päästy talvi- eikä jatkosodan aikanakaan. Kieltoa kyllä rikottiin sen kun kerettiin. Etenkin sotavuosi 1943 on ollut salatanssien ja poliisiratsioiden aikaa. Ihmiset tanssivat, he tanssivat sakkojenkin uhalla. Jopa 15 000 suomalaista tuomittiin tanssimisesta. Monet jäivät kiinni jopa useamman kerran. Lopullisesti tanssikieltorajoitukset poistuivat vasta vuonna 1948. Sodan aikana radio oli myös armeijan käytössä. Sillä oli oma tehtävänsä, todella tärkeä, sillä se oli yksi sen ajan viestintävälineistä. Suomen radiotiedustelu oli sota-aikana maailman huipputasoa. Suomalaiset osasivat kuunnella mm. neuvostoliittolaisten partioiden viestejä ja radiolähetyksiä. Radioaaltoja käytettiin myös vastapuolen häirintään. Esim. talvisodassa venäläisiä radiomiinoja häirittiin tauotta soitetulla Säkkijärven polkalla. Ja propagandaa, vääristeltyä tietoa, sitäkin välitettiin, joten jo tuolloin ihmiset joutuivat miettimään, mikä oli totta, mikä ei.
Sotilaiden ja heidän kotiväkensä välinen yhteydenpito hoitui sodan aikana kirjeitse. Kenttäpostin merkityksestä kertoo, että vuosina 1941–45 kotirintamalta lähetettiin yli 257 miljoonaa kirjettä, 43 miljoonaa postikorttia ja 4,3 miljoonaa pakettia. Vastaavasti joukoista lähetettiin 458 miljoonaa kirjettä kotirintamalle.” Tiedot olen kaapannut Maaseudun Tulevaisuudesta maaliskuulta 2021. Jos vertaamme lukuja nykypäivään, niin viime vuonna koteihin kulkeutui noin 500 miljoonaa kirjettä, pääasiassa laskuja ja mainoksia sekä viranomaisten lähetyksiä. Ennuste on, että kymmenen vuoden kuluttua määrä on enää 100 miljoonaa lähetystä. Minä, joka olen kaikkea mahdollista vanhaa isäni ja äitini jäljiltä melkein museoksi kerännyt, en vanhempieni välistä sodan aikaista kirjeenvaihtoa ole löytänyt. Jotain yhteydenpitoa on sentään pakko ollut olla, koska he ovat menneet naimisiin elokuussa 1941 eli jossain välissä on riiattu, siis seurusteltu ja isäni on äitiäni kosinut. Ilmeisesti lomillaan ja suullisesti. Tai no, mistäs minä tiedän, miten päin tuo on edennyt.Ei minulle ole sellaista kerrottu. Enpä tainnut koskaan kysyäkään. Sodan ajoista isältäni kyllä jotain joskus kysyin, mutta enpä vastauksista juuri mitään kostunut. Jotain kirjallista isäni (syntyi 1916, kuoli 1987) jäämistöstä olen kyllä löytänyt. Löytyy mm. hänen sotilasoppi -vihkosiaan. Mustekynällä isäni on kirjoittanut muistiin asioita, joita on pidetty tärkeinä mm. taistelutilanteissa. Arvonsa niillä on edelleen. Vai mitä sanotte tästä? ”Esimiehen on kohdeltava alaisiaan oikeudenmukaisesti ja oltava itse esimerkkinä joka paikassa niin palveluksessa kuin palvelun ulkopuolella.” Sotilaspassi, lomille pääsytodistukset, ruokavälineet ja -pakki sekä termoskannu, kaikki ovat tallessa. Sodan aikaiset tapahtumat ovat tänä päivänä monelle meistä etäisiä, eikä kaikilla ole enää edes lähipiirissä henkilöitä, jotka noista ajoista jotain kertoisivat. Totesin jo, että esimerkiksi isäni ei minulle mitään ihmeempiä kertonut. Sotien aika, sodat Suomen ja Neuvostoliiton välillä, talvisota vuosina 1939-1940 ja jatkosota 1941-1944, sekä Lapin sota vuosina 1944-1945 Suomen ja Saksan välillä, nousevat mieliimme, kun niistä muistutetaan, mutta jos enemmän tietoa haluaa, niin äsken laatikon pohjalle työnnettäväksi ehdottamani älylaite on esille kaivettava ja sitten googletettava. Tai tietoa on haettava kirjoista. Kun sodat päättyivät, niin mitä sitten? Tiedämme, että alkoi mieletön jälleenrakentamisen aika. Sotavelkaakin oli, sitä oli paljon ja se oli maksettava. Neuvostoliittoon rajan yli virtasi sotakorvaustuotteina kaikkea mahdollista: laivoja, vetureita, koneita, laitteita, parakkeja ja puutaloja. Alun perin korvausten suuruus oli 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta venäläiset käyttivät toista laskutapaa. Nykyisen hintatason mukaan he saivat todellisuudessa n. 600 miljoonan dollarin arvosta tarvikkeita ja jos kaikki sotakorvaustuotteet kuormattaisiin tavaravaunuihin, niin juna (ei mikään tunnin juna) olisi kulkenut Vainikkalasta Iranin rajalle. Tavaratoimituksia oli vuoden 1952 syyskuulle saakka. Ja toimitusten talkoissa oli siis ollut koko kansa. Oli sotakorvaustalkoot, mutta oli sitä toisetkin talkoot. Sodan jälkeen nousi vauvakuume ja lapsia syntyi. Siitä oltiin silloin pelkästään kiitollisia. Nyt tämä 40 -luvulla syntyneiden joukko koetaan rasitteeksi. Joku on meitä boomereiksikin nimittänyt. Tarkoittaa mitä tarkoittaa, mutta yksi tulkinta on ollut, jotta sellaiset ovat aatteiltaan ja mielipiteiltään ajastaan jälkeen jääneitä. Sodan aikana boomereita ei tunnettu. Ei naisten eikä miesten keskuudessa. Ennen sotia suomalainen nainen oli tottunut siihen, että jos naimisissa oli, niin arki ja pyhä pyöri miehen toimeentulon varassa ja aviomiehen tahdon ja hellan välissä. Sota muutti kertaheitolla kaiken. Kun miehet lähtivät sotaan, naisten oli täytettävä heidän paikkansa. Naisia työskenteli sotateollisuuden palveluksessa, elintarvike-, jalkine- ja kutomateollisuuden tuotannossa. Koulutus oli olematon ja työpäivät pitkiä. Maatalouden töihin järjestettiin apua mm. siten, että käyttöön otettiin yleinen työvelvollisuus. Kaikki 18-55 -vuotiaat ja jatkosodan toisesta vuodesta 15-65 -vuotiaat määrättiin töihin. Varsinkin kaupunkilaisnaisten isänmaallisuus joutui koetukselle, jos he pääsivät tai monelle se oli, kun he joutuivat maalle heinäntekoon, lypsämään tai perunapelloille. Lapsettomilla työt sujuivat, mutta lapsellisilla ei ihan helppoa ollut. Tiedämme, mitä moni äiti joutui tekemään. Lapsista luovuttiin, toki ajateltiin, että he pääsisivät pois sodan jaloista ja parempiin oloihin. Vuosina 1939-1945 Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan lähetettiin n. 80 000 lasta. Lasten tilanne oli monille vanhemmille sodan päätyttyä surullinen, sillä lasten suomenkieli oli unohtunut ja osa lapsista jäi sille tielleen. Sota-aika opetti. Se opetti nöyryyteen, omatoimisuuteen ja työtä pelkäämättömyyteen. Naisia toimi, niin kuin jo totesin, kotirintamalla, mutta moni lähti myös rintamalle. Sadattuhannet naiset osallistuivat vapaaehtoisina maamme puolustamiseen. Kun sota päättyi, niin naisten urakka jatkui. Kaikki miehet eivät sodasta palanneet. Sotaleskiä jäi n. 30 000. Jos on naisten tilanne ollut sodan jälkeen rankkaa, niin ei sodan käyneillä miehilläkään helppoa ollut. Moni oli kotiin palatessa fyysisesti tai henkisesti rampautunut. Kun veteraaneille sodan jälkeen pyydettiin valtiolta rahaa mm. kuntoutukseen, niin ymmärrystä ja arvostusta ei löytynyt. Todettiin esimerkiksi, jotta mitäs menitte sinne sotaan. Tilanne muuttui vasta 1980 -luvulla, kun Mauno Koivisto presidenttinä toimiessaan nosti veteraanit esille. Vuonna 1987 käyttöön otettiin myös Kansallinen veteraanipäivä. Sitä vietetään 27 huhtikuuta. Tämän vuoden alussa veteraaneja on ollut elossa vielä noin 6 000 henkilöä, heistä sotainvalideja yli 800. Veteraanien keski- ikä on 95 vuotta. Veteraanien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä on heitäkin elossa vielä noin 14 000.
Sodan jälkeen arvostusta eivät saaneet myöskään lotat. Heidän maineensa mustattiin ja lottien järjestö jopa lakkautettiin syyskuussa vuonna 1944. Määräys oli kirjattu Moskovan välirauhasopimukseen, artiklaan 21. Sen nojalla Suomessa lakkautettiin yli 3000 yhdistystä, lottien järjestön lisäksi muun muassa Akateeminen Karjala–Seura, Suomen aseveljienliitto, Suomalais-virolainen seura ja Suojeluskunta. Tilanne oli pitkään se, että lotista vaiettiin, ikään kuin heitä ei sodan aikana olisi ollut olemassakaan. Asia oli niin paha, hankala ja surullinen, että moni lotta vaikeni sodanaikaisesta toiminnastaan. Moni hävitti kaiken, mikä tuohon aikaan liittyi, poltti jopa pukunsa. Jotkut eivät ole kertoneet lottahistoriastaan edes omille lapsilleen. Vasta vuonna 1985 tilanne muuttui. Pikkuhiljaa lottien sodan aikaista työtä, toimintaa ja uhrauksia alettiin nostaa esille. Yksi nostajista ja lottien maineen pelastajista on ollut puolustusministerikausillaan, myös sen jälkeen, Elisabeth Rehn. Ja nykyään Lotta Svärd -järjestössä sota-aikana palvelleita naisia kutsutaan heitäkin sotaveteraaneiksi. Sotien ajan lottia ja pikkulottia on elossa alle 10 000. Tänä päivänä veteraanit ovat oikeutettuja kaikkiin kunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Valtio huolehtii veteraanien ja sotainvalidien erityispalveluista sekä etuuksista. Näin sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla informoidaan. Valtio siis ilmoittaa huolehtivansa veteraaneista, mutta ei se riitä. Esimerkiksi Sotiemme Veteraanit -keräyksellä, sen tuotolla autetaan vielä mm. pienieläkkeisiä veteraaneja. Tarvetta on esim. lääkkeiden hankinnassa. Tukea annetaan myös kuljetuspalveluissa, sillä esim. kauppa-, apteekki ja lääkärikäynneille pääsy voi iäkkäälle veteraanille olla hankalaa, monelle jo jopa mahdotont . Kirkoissakin kerätään rahaa veteraaneille. Keräyspäivä on tämä itsenäisyyspäivä. Tuotto käytetään kokonaisuudessaan veteraanien, puolisoiden ja leskien hengelliseen työhön. Sitten on vielä Lotta Svärd säätiö, joka auttaa lottia ja pikkulottia. Heidän kuntouttamiseensa sekä avustamiseen käytetään rahaa noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Säätiö avustaa myös naisten koulutusta kriisitilanteissa toimimiseen. Sota ei kenellekään meistä mikään lempiaihe ole, mutta ei sitä unohduksiinkaan voi työntää. Vuosittain sekä veteraanien päivänä että itsenäisyyspäivänä meillä suomalaisilla on aihetta muistella, muistaa, arvostaa ja kiittää sodan käyneitä miehiä ja naisia sekä kotijoukkoja siitä, että meillä tässä maassa on rauha. Kiitämme kaikkia heitä, sillä ilman heitä ei olisi meitä. Hyvää itsenäisyyspäivää!
https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/talteen/2510304 |
Varha salaa, Varha aikooTiistai 5.12.2023 klo 11.03 Tämä on jo muutaman päivän takainen salkkariuutinen, mutta nostanpa esille:Varha salaa tietoja toimitilojensa kunnosta Miten nuo tilat nyt ykskaks niin huonokuntosia ovat? Varha on linjannut, että tulevaisuudessa hyvästit vilkutellaan Hintan vanhainkodille, Kukonkalliolle, Perniön Alholalle ja Alppilalle, mahdollisesti myös Paukkulakodille. Onko tässä taustana se, että kaikki SuurSalon vanhukset, he, joille 24 tuntinen hoitopaikka suodaan, sijoitetaan IoTCampukselle? Varha aikoo laajentaa rutkasti tilojaan Salo IoT Campuksella Aika kummallinen on tulevan kaupungin elivoimajohtaja Mika Mannerveden tämä näkemys: "Jos vuokralainen on tyytymätön tilojen kuntoon, asiasta voisi keskustella omistajan kanssa.” Kaupunkihan noita rakennuksia on huoltanut. Jos Varha toteaa ne kehnoiksi, niin mitä elinvoimajohtaja vastaa. Että juujuu, hyvin niitä on hoidettu ihan koko kuntaliitosSalon aikana! Koira taitaa purra omaa häntäänsä! -- Eilen pidetystä kaupunginvaltuuston talousarviokoouksesta olisi siitäkin ihmeteltävää, mutta siitä joku toinen päivä. |
huithapelia!Sunnuntai 26.11.2023 klo 17.34 Otanpa uudelleen esille tämän en peukuta! -blogin https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2023/10/31/45061#comments ja sieltä kommentin: Katsoin esityslistasta myös muita kohtia. Tulevaksi elinvoima johtajaksi halutaan henkilö, joka saa moitteita kohdassa 319 ☹️☹️ Tässä kaupungissa on kummallista päätöksentekoa ☹️☹️ Samaa mieltä kuin blogisti. Ei peukutusta. Ja toisenkin: En tiedä, mutta jokin tässä mättää. Kh:n §:n 317 esittelyä pidän huonona. Otsikossa ei kerrota, minkä viran viranhaltijan siirrosta on kysymys ja mihin virkaan. Esittelyssä ei myöskään mainita sanaakaan kaupunkikehitysjohtajan virasta, vaan sanotaan vaan Mannervesi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt pykälät 315-319 vissiin silmät puolummessa! Pykälä 317 on täydellinen riman alitus. Otsake ei tosiaankaan kerro, mistä on kysymys, mutta ykskaks esittelijä esittää näin: Mannervesi on kuultu saman lain perusteella 18.10.2023. Kuulemisessa Mannervedelle on tarjottu elinvoimajohtajan virkaa. Mannervesi ilmoitti tyytyvänsä työnantajan esitykseen ja suostuu siirtoon elinvoimajohtajan virkaan. VoiVoi. Aika huithapelia touhua! |
AivoPesua!!Keskiviikko 22.11.2023 klo 19.16
Yks päivä annettiin ymmärtää, että tunnin juna ei maksakaan sitä, mitä tähän saakka on kerrottu, vaan Tunnin juna olisi mahdollista rakentaa jopa miljardi euroa halvemmalla. Kustannussäästöjä ovat halunneet valtio ja radanvarsikunnat. Ne ovat halunneet tietää, onko ratahanketta mahdollista keventää. Nooh, Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen on säästöjä hakenut ja kas kummaa, niitä myös löytänyt. Ainakin tällaiset: 1. oikorata olisi pääosin yksiraiteinen ja 2. nopeusmitoitusta lasketaan. En kyllä ymmärrä, miksi rata on edes suunniteltu 300 kilometrin tuntinopeudelle, kun Suomen junakalusto ei sellaisiin lukemiin yllä. Junat kuulemma mennä porhaltavat vain 220 kilometria tunnissa. Saas nähdä, miten Ottavaisen säästö- ym. suunnitelmien käy, sillä Liikenne- ja viestintäministeriön entinen johtava asiantuntija Lassi Hilska näyttää olevan sitä mieltä, että saavat nuo "säästö"rakentaa mitä rakentavat, mutta ne rakentamiset eivät sitten ole TEN-T-ratoja eivätkä CEF-rahoituskelpoisia. TENnit ja CEFit selvinnevät näiden linkkien takaa: https://vayla.fi/vaylista/liikennejarjestelma/tent -- Aikamoista huuhaata näyttää olevan koko touhu! Nimenmuutostakin havitellaan. Enää ei puhuttaisi tunnin junasta vaan länsiradasta! https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009987925.html
|
tanssit tulossaPerjantai 17.11.2023 klo 21.11 Salolaismuusikko järjestää kehitysvammaisille itsenäisyyspäivän tanssithttps://www.sss.fi/2023/11/salolaismuusikko-jarjestaa-kehitysvammaisille-itsenaisyyspaivan-tanssit/ Näinhän nämä asiat yleensä käynnistyvät ja lähtevät liikkeelle. Yksittäiset ihmiset keksivät ja se on sit siinä! Siitä alkaa sitä jotain. Esim. täkäläiset kurpitsaviikot, iltatoritapahtumat ja Lasten Laulukaupunki eivät ole alunperin olleet kaupungin keksimiä juttuja, mutta kun niistä on tullut suosittuja, niin jo ollaan kaupungintalolla niin leveenä että! https://salo.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/syyskiekka-salossa/ https://visitsalo.fi/salon-tori-ja-keskusta/ Ihme ja Kumman toimintaa ihmeteltiin, kehuttiinkin, mutta siitä ei kaupunki ihmeemmin välittänyt, vaikka siitä olisi ollut malliksi muuallekin Suomeen: https://ketju-lehti.fi/aiheet/tyo/salon-paras-kahvila/ Salon omat Linnan juhlatkin järjestettiin Astrum Areenalla. https://www.sss.fi/2018/12/salossa-linnan-juhlat-pidetaan-sunnuntaina/ Nyt vuonna 2023 esille astuu uusi ihme ja kumma: Salolaismuusikko Timo Rautala! Hän aikoo järjestää Salon seutukunnassa asuville kehitysvammaisille itsenäisyyspäivän konserttitanssit Halikon nuorisoseurantalolla."Alkuun vedetään vajaan tunnin mittainen konserttiosuus. Sen jälkeen on vuorossa kahvi- ja kakkutarjoilu. Sen jälkeen jatketaan vielä tansseja 60–90 minuuttia tilanteen mukaan, Rautala kertoo.” Simmottis. Mitäs kaupungintalolla moisesta tuumataan? |
jonotetaan koronapiikkiä!Maanantai 13.11.2023 klo 16.55 Ei silmiään uskoisi, ellei uutisista lukisi: Salolaiset odottivat koronarokotusta yli tunnin ulkona ja toisen tunnin sisälläOn jonotettu yli tunti ulkona ja toinen tunti sisällä! Salossa rokotuspaikkana on Sakta, Somerolla terveyskeskusten neuvolat. Myös semmosta uutisoidaan, että somerolaiset ovat saaneet rokotteita liian vähän.
|
Ämpäreille käyttöä!Torstai 9.11.2023 klo 15.43 Salolaisravintolan toiminnasta annan kymmenen pistettä. Tuuppasin sen framille Uuden Suomen vapaavuoro -osastollekin! https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/marjattahalkilahtiblogituusisuomifi/ampareille-kayttoa/ Ämpäreille käyttöä! Ei sentään kovin suurille ämpäreille. Sellaisille vain, johon kännykät mahtuvat. https://www.sss.fi/2023/11/salolaisravintola-halusi-ihmisten-keskittyvan- Salolaisravintola lahjoi ruokailijat sulkemaan kännykätSalolaisravintola Hook on tarjonnut nyt alkuviikosta parina päivänä ruokaa 10 prosentin alennuksella. Alennuksen on saanut loppulaskuun, jos ravintolassa kävijät eivät koko aikana, kun siellä olivat, käyttäneet puhelimiaan. Idea ei ilmeisesti ole suomalainen, mutta kuulostaa hyvältä. Sitä voisi soveltaa kotioloihinkin. Mitä keksisit perusteiksi? Kelpaisiko tämä? Joutuu tiskaamaan kaikki astiat käsin (sekä ruoanvalmistuksen että tarjoilun), jos räplää kännykkäänsä ruokapöydässä. |
valtio haluaaKeskiviikko 1.11.2023 klo 11.44 On tämä kans touhua!Valtio haluaa kunnilta Tunnin junaan raiderahaahttps://www.sss.fi/2023/10/valtio-haluaa-kunnilta-tunnin-junaan-raiderahaa-Lehti kertoo, että neuvotteluja käydään niiden kuntien kanssa, jotka ovat mukana nykyisessä suunnitteluyhtiössä. Salo on tällaiseen luvannut 3,74 miljoonaa euroa. Kysynpä vaan: entäs ne kunnat, jotka eivät ole mukana suunnittelussa? Saavatko jatkossakin olla osallistumatta?
|
en peukuta!Tiistai 31.10.2023 klo 13.13 Salon kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Mika Mannerveden siirron elinvoimajohtajaksiTuo oli tänään Salon Seudun Sanomien yksi uutinen. Eilisen hallituksen kokouksen esityslista on tässä:
Hallitus esittää ja ehdottaa. Kyllä. Valtuusto hyväksyy tai hylkää. Kyllä. Mutta: Minun mielestäni kaupunginhallituksella ei ole vielä oikeutta siirtää tai päättää nykyisen kaupunkikehitysjohtajan tulevaisuudesta yhtään mitään. Minun mielestäni ensin pitäisi odottaa, mitä valtuusto hallintosääntöuudistuksesta lopullisesti päättää. Näinhän esityslistassa on kerrottu: .. Organisaatiouudistus päätetään lopullisesti hallintosääntökäsittelyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa 4.12.2023.
Lisään tähän pari juttua. Jos itse uutiset eivät näy, niin otsake ja kommentit näkyvät ja kertovat, millaisena tavalliset kaupunkilaiset kaupungin hallinnon uudistamistarpeet kokevat. Saloon tulossa elinvoimajohtaja – kulttuuripalvelutkin saavat organisaatiouudistuksessa oman päällikönMika Mannervedestä tulee Salon elinvoimajohtaja – ”Tolkun päätös”, kommentoi toimittaja Salon organisaation pilkkomisesta |
ain vaa!!Sunnuntai 29.10.2023 klo 13.56 Kellon viisareitten kanssa vekslataan aina vaan. Euroopan parlamentti äänesti tiistaina äänin 410–192, että kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan voidaan luopua vuonna 2021. Selvä äänestyksen tuloshan se tuossa, mutta missä mättää, kun em. toteuttaminen on aina vaan tekemättä. Kelloa tarvitaan joka päivä, joten kai tuollaisen asian nyt muistissa pitäisi pysyä. Työn alla olevien asioiden alimmaisena se nyt ainakin on. Kellojen siirtelyn lopettaminen on ollut alun perin Suomen aloite, mutta ilmeisesti siirtelystä luopumista ei ole käsitelty lainkaan. Suomalaismepit ovat antaneet ymmärtää (vuoden vanha tieto tuokin), että he ovat tilanteeseen pettyneitä! Saa sitä olla pettynyt, mutta kysynpä vaan, onko pakko. Eivätkö suomalaismepit uskalla vaatia tai patistaa muita jäsenmaita mielipiteensä esittämiseen. Tavallinen kansalainen alkaa pikku hiljaa miettiä, jotta onkohan niitä muitakin EU -asioita, joissa nynneröidään ja tyydytään keskeneräisyyksiin. Kesää kohti 31.10.2021! Siitä tykkään, mutta en viisarien siirtelystä! Menkääs nyt suomalaismepit EU:n ulko-ovelle, sinne rappusten ylätasanteelle ja kertokaa isoon ääneen, että tästä kellojen kanssa vekslaamisesta on tultava loppu! |
Marjatta Halkilahti
