miten Salo suhtautuu?

Salo nousi viime vuoden väestönotkelmasta -otsikko ( SSS 21.7.2010) kertoo, että kaupunkiin muuttaminen on plussan puolella. Muuttajista ollaan iloisia, mutta voi sitä vielä surukin tulla kaupungin päättäjien puseroon.

Ensi vuoden alusta tulee muuttamiseen lakimuutos. Ensi vuonna saavat myös mummot ja vaarit vapauden liikkua tässä maassa, saavat vapauden valita asuinpaikkansa, kotikuntansa. Ja on ihan se ja sama onko kyseessä omin avuin liikkuva, rollalla köpöttelevä, onko muistava vai muistamaton ja ihan sama onko sängynpohjassa toisten autettavana.

Matkalaukku kädessä muuttavaa kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ei heti edes huomaa, mutta laitoshoitoisen muuttavan kohdalla voi sormi mennä suuhun jo yhdestä uudesta tapauksesta.

Edellinen kotikunta on muuton jälkeen vastuussa hoito- ja hoivapalvelujen kustannuksista, mutta ei siinä eurot auta, jos ei ole hoitopaikkaa tarjolla, jos sitä ei ole annettavana edes omalle kantaväelle.

Mitenkähän Salon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on ajatellut ohjeistaa tämän iäkkäiden muuttomahdollisuuden, eihän kaupungilla ole vielä edes ajantasaista vanhuspalveluiden kehittämisohjelmaa?

Maaliskuisessa sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa kehittämisohjelmasta kirjattiin mm. näin:

"Vanhuspalveluiden perustehtävänä on järjestää asiakaslähtöisiä palveluja hyvään ja turvalliseen vanhuuteen. Palveluajatuksena on tarjota alueen vanhuksille toimivia ja monipuolisia palveluita, jotka edistävät asiakkaiden toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Parhaillaan vanhuspalveluissa tehdään nykytilan kartoitusta mm. kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakas/asukasmääristä, resursseista, henkilöstön jakautumisesta ja koulutusrakenteesta.”

Mitähän nyt elokuussa kirjataan? Talousarviokin pitäisi saada johonkin pisteeseen. Sen teko-ohjeet on annettu jo kesäkuussa.

Ihmettelen miten valtuusto pystyy päättämään ja raamittamaan kaupunkimme vanhusväen asioita vuodelle 2011, kun perussuunnitelmatkin makaavat aina vaan jossain. Julkisuudessa esillä olleet vanhainkotien hävittämiset tai niiden nimenmuutot palvelutaloiksi eivät poista sitä tosiasiaa, että 24 -tuntisestikin apua tarvitsevia ikäihmisiä kaupungissamme on ja lisää tulee.

Valtuutettujen olisi hyvä tietää mitä yksi hoitopäivä yhden vanhuksen osalta vanhainkodissa maksaa ja mitä maksaa se, kun kotiapu ja kauppakassit ja ruokataksit suhaavat edestakaisin vanhukselta toiselle.

Avusta kotiin on pikkusen noloa puhua kotipalveluna, kun se kuuluu käytännössä olevan ”onks asukas hengissä” -kurkkaamista ovelta. Ovatkohan päättäjät tietoisia mitä nk. kotihoito oikeasti kaupungille maksaa? Kannattaisi varmaan kysellä!

Marjatta Halkilahti

tarkastuslautakunnan jäsen ( kok) Salo