10.10.2016

Tässä 10.10.2016 Salon kaupunginvaltuuston kyselytunnin kysymyksiä ja vastauksia:

Salon kaupunki Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirja 6/2016 Dnro 187/00.02.00.01/2016

Aika 10.10.2016, klo 19.47 – 20.01

Paikka Salon kaupungintalo, valtuustosali Tammi § 27

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja avasi kaupunginvaltuuston kyselytunnin.

§ 28 Marjatta Halkilahden kysymys Hyperloop-aiesopimuksesta

Marjatta Halkilahti teki 5.9.2016 pidetyllä kyselytunnilla seuraavan kysymyksen: ”Helsingin Sanomat uutisoi 1.7.2016, että Salo on sopinut aiesopimuksen Hyperloop One –yhtiön kanssa liikennöintiputken rakentamisesta Salon ja Turun välille.

Kuka on antanut luvan aiesopimuksen tekemiseen/hyväksymiseen ja millä valtuuksilla? Onko tähän käytetty kaupungin rahaa? Jos on, niin kuinka paljon ja miltä talousarvion momentilta?

Marjatta Halkilahti valtuutettu”

Kaupunginjohtaja vastasi, että rakentamista koskevaa sopimusta ei ole tehty vaan kyse on ollut suunnittelusta. Muilta osin kysymykseen vastataan seuraavalla kyselytunnilla.

Kaupunginjohtajan vastaus:

Kaupunginjohtajan viranhaltijapäätöksellä 12.5.2016 § 2 kaupunki osallistuu PSSselvityksen (Preliminary Scoping Study) kustannuksiin osana alueellista rahoituskokonaisuutta 5000 euron summalla. Kustannukset katetaan elinkeinokehityksen kustannuspaikalta 1816 5205 8703. Selvityksen laatija on suomalainen FS Links Ab.

Kaupunki on avustanut yksittäisten Salossa järjestettyjen tilaisuuksien järjestelyissä ja esim. antanut tilojaan niissä käytettäväksi. Muulta osin hyperloop-työhön osallistumisen kustannukset ovat muodostuneet vain työajan käytöstä ja matkustuskustannuksista.

§ 29 Matti Varajärven kysymys varhaiskasvatuksen aikarajauskäytännöistä

Matti Varajärvi esitti kaupunginjohtajalle seuraavan kysymyksen: ”Salossa otettiin käyttöön varhaiskasvatuksen aikarajaus, jos toinen vanhempi on kotona. Nyt päätös on käytännössä, mutta eripuolilla kaupungin päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissä on eri säännöt. Joissain paikoissa ollaan ehdottomia, että hoitoaika on esim. Ma-ti 8-16 ja ke 8-12 Toisissa paikoissa ollaan taas valmiita joustamaan ma ti ja se on keskiviikosta pois.

Kysymys. Miten voi olla, että tässä asiassa ei ole yhtenäisiä käytäntöjä ja asuinpaikka ratkaisee joustavuuden? Odotan vastausta huomiseen kokoukseen, koska asia on todella tärkeä, niille joita asia koskettaa.

Matti Varajärvi” Kaupunginjohtajan vastaus:

Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on järjestettävä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Kunta on velvollinen tarjoamaan kaksi vaihtoehtoista tapaa osallistua varhaiskasvatukseen joko osapäiväisesti 4h/päivä tai osaviikkoisesti 2-2,5 päivää/viikko. Vanhemmat/huoltajat valitsevat näistä vaihtoehdoista heille sopivimman.

Perusopetuslain mukainen esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Lapsen osallistuessa esiopetukseen 4 tuntia/päivä, oikeus subjektiiviseen varhaiskasvatukseen täyttyy. Esiopetuksen toiminta-ajat määritellään erikseen lukuvuosittain.

Varhaiskasvatuslain mukaan kunta päättää lapsikohtaisesti tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat.

Salossa 20h varhaiskasvatuksen toiminta-ajat ovat:

20h viitenä päivänä viikossa aamupäivisin klo 8-12.00 20h viitenä päivänä viikossa iltapäivisin klo 11.30–15.30.

20h kolmena päivänä viikossa ma 8h (8-16.00), ti 8h (8-16), ke 4h (8-12.00)

20h kolmena päivänä viikossa ke 4h (11.30–15.30), to 8 h (8-16.00), pe 8h( (8- 16.00).

20h kahtena päivänä viikossa ma ja ti siten ettei 20h ylity.

20h kahtena päivänä viikossa to ja pe, siten ettei 20h ylity.

Edellä mainitut kuntakohtaiset 20 tunnin varhaiskasvatuksen toiminta-ajat on yhdessä sovittu varhaiskasvatusyksiköiden esimiesten kanssa. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden 20 t/vko piirissä olevien lasten huoltajat valitsevat hoidon järjestämistavan. Toiminta-ajan/-päivät päättää varhaiskasvatusyksikön esimies huomioiden yksikön tehokkaan hoitopaikkojen täytön jolloin kaksi 20 tuntista lasta voi käyttää samaa hoitopaikkaa.

Vastauksena kysymykseesi subjektiivisen varhaiskasvatuksen järjestämistavoista -ajoista eri puolilla kaupunkia: Edellä kuvatun mukaiset yhtenäiset käytännöt on laadittu yhdessä yksiköiden esimiesten kanssa ja niitä noudatetaan koko kaupungissa. Kaupungin päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on samat säännöt liittyen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntia viikossa järjestämiseen. Huomioitavaa on lain sallima perheen mahdollisuus valita kahden eri vaihtoehdon väliltä joko joka päivä 4 h tai 2-2,5 päivää viikossa.

Mikäli perhe valitsee 4h/päivä –vaihtoehdon, päättää yksikön esimies vapaiden hoitopaikkojen perusteella järjestetäänkö hoito klo 8-12 tai 11.30–15.30 (perhepäivähoidossa klo 8-12 tai klo 12–16, koska lapsiluku ei saa ylittyä)

Perheen valitessa vaihtoehdon 2-2,5 päivää viikossa. Yksikön esimies määrittelee toimintapäivät ma-ke tai ke – pe. Kyseisistä päivistä perhe voi halutessaan käyttää myös ma-ti tai to-pe jolloin hoitoaika on 10 tuntia /päivä. Päivien ollessa ma-ti-kesk. tai kesk.-to-pe. Hoitoaika ma-ti/to-pe on 8 tuntia/päivä ja keskiviikko on klo 8-12 tai 11.30-15.30.

Hoitopaikkojen täytössä esimiehen on huomioitava asetuksen mukaiset henkilöstön ja lasten väliset suhdeluvut.

§ 30 Marjatta Halkilahden kysymys kaupunginjohtajalle ympärivuorokautisen hoidon laatua ja saatavuutta koskevien perusteiden päättämisestä

Marjatta Halkilahti teki kaupunginjohtajalle seuraavan kysymyksen: ”Milloin päätetään?

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2015 oli tällainen kohta:

Valtuuston tulee päivittää säännöllisesti vanhusten ympärivuorokautisen hoidon laatua ja saatavuutta koskevat perusteet (s.11).

Odotin, että tässä kohtaa olisi kerrottu, milloin päivitys tehdään. Kun tätä tietoa ei nyt tarkastuslautakunnalle annetuissa vastineissa ollut, niin kysyn, milloin valtuusto saa mahdollisuuden em. asiasta päättää.”

Kaupunginjohtajan vastaus

Vanhuspalveluiden kehittämissuunnitelma on hyväksytty valtuustossa kuluvalle valtuustokaudelle. Lautakunta päättää vuosittain hoidon laatua ja saatavuutta koskevista perusteista.

Tarvittaessa valtuutetulle voidaan toimittaa lautakunnan päättämät perusteet, joita ei ole tarkoituksenmukaista lähteä kyselytunnilla lukemaan.

§ 31 Marjatta Halkilahden kysymys kaupunginjohtajalle tyhjillään olevista tiloista ja vuokratiloista neliöineen sekä kuluineen

Marjatta Halkilahti kysyi kaupunginjohtajalta seuraavan kysymyksen: ”Tyhjät ja vuokratut

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2015 oli tällainen kohta:

Palveluverkkoa karsittaessa ja kiinteistöjen jäädessä tyhjilleen, tulee suunnitella kiinteistöjen muu käyttö. Jos omaa käyttöä ei ole osoitettavissa, tulee pyrkiä vuokraamaan tai myymään kiinteistö pois. Yli kolme vuotta tyhjillään olleiden kiinteistön arvonalentumiset tulee huomioida kirjanpidossa (s.15).

Vuoden 2015 tilinpäätöksessä on mainittu tyhjien ja vajaakäytössä olevien kiinteistöjen neliömäärät, kulut, tuotot ja vuosikorjaukset.

Onko mahdollista saada päivitetty luettelo ja neliömäärät tällä hetkellä tyhjänä olevista tiloista? Mitkä ovat kunkin kohteen kunnossapito- ym. kustannukset (vuositason tieto)?

Monessako paikassa kaupunki on vuokralla? Päivitetty luettelo kohteista. Mitkä ovat kunkin kohteen neliömäärät, vuokrat ym. kulut (vuosi- tai kk -tason tieto)?

Kaupunginjohtajan vastaus:

Päivitetyt listat liitetään talousarvioehdotuksen materiaaliin.

§ 32 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja päätti kyselytunnin.

Salossa 18. lokakuuta 2016

Jorma Elovaara, puheenjohtaja

Irma Nieminen, pöytäkirjanpitäjä