tuppaa maalasinTiistai 4.9.2012 klo 23.24 Olipa päivä. Ihan muuta piti tehdä mitä sit loppujen lopuks tuli tehdyksi. Nooh, on tässä vielä aikaa siihenkin mitä alunperin piti tekemäni. Uusin kuva kertoo semmosta, josta Perikuntani, kun kuvan näkevät, voivat repiä pelipaitansa. Pidin nimittäin maalauspäivän. Ei mun Perikuntani siitä hermostu, jos mää vähän maalaan, mutta siitä ne ei oikein enää hurraata huuda, kun meikämamma täällä ihan yksikseen tikkailla touhuaa ja keikkuu. Vaan enpäs tippunut, en lipsunut, eikä tippunut maaliämpärikään. Tikkaiden hilaaminen kyl oli pikkusen takkusta touhua. Tuntui, että siirrettäessä ne oli aina jossain puskassa kiinni. Mutta siin se nyt on: http://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/1347835 On se nyt vähän siistimmän näköinen mitä se oli. Sade tuli maalaamisesta tunnin päästä. Ja sit tuli jo pimeyskin. Toivottavasti huomenna ei paukahda eteen uusintakierrosta. Kumma juttu, minulla ei ole nyt edes käsi kipee. Keväällä kun navetan ikkunoita maalasin, niin joka paikassa tuntui. Olin kuin mankelin läpi vedetty. Olenkohan mää jotenkin notkistunu kesän aikana??
.. Tässä yölukemista: http://merjamakisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115990-laadukkaat-vanhuspalvelut-vaativat-kahta-asiaa-riittavaa-ja-osaavaa-henkilostoa "Hyvin resursoidussa hoitoyhteisössä voi olla huonolaatuista ja laitostavaa hoitoa ja huonommin resursoidussa hoitoyhteisössä laadukasta kuntouttavaa hoitoa. Kysymys on resurssien lisäksi henkilökunnan asenteista, ammattitaidosta ja johtamisesta." Se on just noin.
Ei näitäkään vielä roskikseen heitetä: Hyvää yötä! |
Marjatta Halkilahti