Tapio Äyräväinen nostaa tänään Salon Seudun Sanomissa tätä mieltä -palstalla esille vanhustenhoitoa. Hän kertoo myös tästä kaupungin nettisivustoilta löytyvästä tiedotteesta:
Haluaisitko osallistua Salon vanhuspalveluiden asiakasraatiin?
Salon vanhuspalveluille ollaan kokoamassa asiakasraatia, joka kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Raatiin haetaan vanhuspalveluiden asiakkaita, omaisia ja ikääntyneitä, jotka ovat kiinnostuneita asiakasraadin toiminnasta. Lisäksi mukana on Salon kaupungin vanhuspalveluiden ammattilaisia. Asiakasraadin tarkoituksena on tuoda esiin asiakkaiden näkemyksiä vanhuspalveluiden järjestämisestä, toteuttamisesta ja osallisuudesta. Asiakasraadin kautta on myös mahdollista tuoda kehittämisajatuksia palveluihin.
Infotilaisuus asiakasraadista järjestetään Salon kaupungintalolla valtuustosali Tammessa (Tehdaskatu 2, Salo) tiistaina 12.11.2019 klo 14-16. Osallistuminen infotilaisuuteen ei sido vielä mihinkään, joten tervetuloa kuulemaan lisää asiakasraadista kaikki asiasta kiinnostuneet! Tilaisuudessa on kahvitarjoilu, jonka vuoksi pyydämme ilmoittautumisia 8.11. mennessä.
Ilmoituksen huomasin minäkin, kun se ilmestyi. Vähän jäin ihmettelemään, että mikä, mikä, mikä se tämmönen juttu on, onhan meillä jo Vanhusneuvosto!Minun mielestäni sen porukan, jos jonkun nyt ainakin pitää/pitäisi olla kaiken aikaa valppaana ja seurata vanhustemme puolesta kaupungin toimintoja ja palveluja. Neuvostolaiset seuraavat mm. eri lautakuntien esityslistoja olisko niissä jotain, johon pitäisi vanhusten puolesta tässä kaupungissa tarrata, ottaa kantaa, antaa lausuntoa tm. Viimeisin pöytäkirja löytyy tämän linkin takaa.
Toivottavasti tämä tuleva raati ei ole mikään "mainos", jolla halutaan vaan näyttää muulle maalle, että kyllä meillä vanhusten asiat hienosti hoidetaan. Toivottavasti raadin ajatuksia (jos he esim. parannusehdotuksia esiin nostavat) kuullaan, mutta ennenkaikkea kuunnellaan ja jotain toteutetaankin.
Nooh, se on sit näytön paikka. Saattaa kyllä tulla päällekkäisyyttä Vanhusneuvoston toiminnan kanssa. Mutta onnea toivotan. Aika näyttää, mitä raati aikaiseksi saa.
Olisin voinut otsakkeeksi laittaa ”Kirkkonummelaista vanhustenhoitoa”, mutta en laita, sillä samoja tilanteita on koettu ja koetaan muuallakin. Se, mikä minua tässä uutisessa harmittaa, vähän kiukuttaakin, on se, että taas vaan selitellään. Ja kinataankin. ”Emme jätä koskaan ihmisiä pulaan” -lauseita ei toiminnasta vastaavien virkamiesten kannattaisi suustaan päästää, jos ja kun tämäntapaista kuin mitä Kirkkonummella nyt tapahtunut on.
Emme jätä pulaan. Emme koskaan. No nyt on kuitenkin jätetty! Ja kun on jätetty, niin tapahtuneesta pitäisi olla enemmän kuin pahoillaan, mutta saman tien miettiä keinoja, miten toimia, ettei tällaiset toistu. Kirkkonummen kotihoidon tilanteesta todetaan, että siellä painitaan samojen valtakunnallisten ongelmien kanssa kuin muuallakin. Vakituisesta työvoimasta on pulaa. Selitys se tuokin. Hallituskin selittelee, on sitä mieltä, että kun hoitajia vaan saadaan lisää, niin jo paranee vanhustenhoito. Hoitajamitoituksen nosto on hallituksen mielestä sitä jotain. Sitten kuitenkin parutaan, että ei sellaiseen ole rahaa.
Miten olisi, jos tarpeita miettisi maalaisjärjellä?
Ei kaikkien vanhusten hoitoon osallistuvien hoitaja -koulutuksen saaneita tarvitse olla. Ei minun mielestäni. Hoitajan työpariksi sopii ihan hyvin hoitoapulainen. Jonkun sortin henkilöstömitoitusta tarvitaan kotihoitoonkin, mutta siellä voisivat työskennellä kodinhoitajat ja kotiavustajat. Heitähän ei enää ole. Moni kysyy, jotta miksei?
En tiedä, mitä ylimmille vanhustyötä tekeville, siis pomovirkamiehille ja hoitoon pääsystä päättäville SAS -ryhmäläisille pitäisi tehdä, mutta ehkä vähintään kuukauden työtinki vakituisen työntekijän työparina avaisi silmiä ja selkeyttäisi sitä kuvaa, mitä vanhustyö sekä laitoksissa että kotihoidossa tänä päivänä ihan oikeasti on. Olen tämän tyyppistä varmaan joskus aikoja sitten myös hallituksessa istuville tyrkyttänyt. Jospa siinä sivussa, kun vanhusten live -elämää näkee, esim. kotihoidosta hoivakotiin pääsyn kriteeritkin saisivat uutta linjausta ja ehkä se selkeyttäisi myös sitä, millaista koulutuspohjaa työntekijöille missäkin vanhustyön kohteessa tarvitaan ja mikä on se lukumäärä, joka riittää, ts. on sopiva päivän tehtävistä suoriutumiseen. Että hoitoa tarvitseva vanhus voi hyvin. Sehän se pääasia!
KIRKKONUMMELAINEN yrittäjä Minna Granqvist kertoo, että hänen 84-vuotiaan isoäitinsä hoidosta muodostui ”väsytystaistelu”, joka päättyi kuolemaan.
Granqvist yritti kertomansa mukaan varmistaa huonokuntoiselle isoäidilleen riittävää hoitoa kunnallisten hoivapalveluiden, kuntoutuksen, sairaanhoidon ja kunnan palveluasumisen kautta kahden vuoden ajan siinä onnistumatta.
Tänä aikana Granqvist kertoo käyneensä toistuvia keskusteluja lisähoidon tarpeesta lääkärien, hoitajien ja kunnan virkamiesten kanssa tuloksetta. Saman ajanjakson aikana vanhus oli useita kertoja sairaalahoidossa akuuttien sairaskohtausten ja tapaturmien takia. Tilapäisesti hoitoa lisättiin, mutta se nopeasti aina myös karsittiin.
Granqvist jatkoi paperisotaa, ja lopulta kirjeitse saapuneessa päätöksessä todettiin, että asiasta on keskusteltu ”SAS-ryhmän” kokouksessa, ja ettei tilanteessa ”katsottu olevan lain tarkoittamaa erityistä syytä hoivapaikalle tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoshoidossa”. HS on nähnyt kyseisen päätösasiakirjan.
Samana päivänä kun viimeinen päätös tehtiin, monisairas isoäiti kuoli Suursuon sairaalassa Helsingissä.
Isoäidin kuolinpäivä oli 19. syyskuuta.
GRANQVISTIN mukaan isoäidillä ei ollut edellytyksiä asua kotonaan yksin. Isoäiti muun muassa kaatuili kotonaan, ei pystynyt tekemään itselleen ruokaa, ei aina nousemaan sängystä eikä käymään vessassa. Yhden maaliskuisen kaatumisen yhteydessä isoäidiltä murtui reisiluun kaula.
Välillä Granqvistin mukaan isoäiti joutui odottamaan resurssipulassa taistelevia kotihoitajia tuntien ajan vaipat täynnä sängyssään. Isoäiti oli kotonaan siinä tilassa, että esimerkiksi hänen ravinnonsaantiaan olisi pitänyt tarkkailla aktiivisesti. Tätä kotihoitajat eivät Granqvistin mukaan ehtineet tehdä.
”Kotihoito oli järkyttävää”, Granqvist sanoo.
Granqvist ei kuitenkaan halua syyttää yksittäisiä hoitajia tai virkamiehiä. Vika on hänen mukaansa syvemmällä yhteiskunnassa.
KIRKKONUMMEN ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen johtaja Gun-Lis Wollsten kertoo HS:lle, että jokaisen vanhuksen kohdalla suoritetaan kokonaisharkintaa, jonka perusteella päätöksiä ympärivuorokautisesta hoivasta tehdään. Myös vanhuksen oma tahto painaa ratkaisuja tehdessä.
”Emme jätä koskaan ihmisiä pulaan”, Wollsten sanoo.
Kun Wollstenille kuvailee Granqvistin kertomaa tarinaa, hän korostaa, että päätöksiin vaikuttaa moni seikka. Kaikki faktat pitää tietää, jotta voi tehdä johtopäätöksiä. Palveluntarpeeseen vaikuttaa asumisolosuhteet, toimintakyky ja terveydentila.
Granqvistin isoäidillä oli lääkärintodistus, jossa todettiin, ettei tämä pystynyt hoitamaan omia asioitaan monisairauden ja 1,5 vuoden aikana heikentyneen toimintakyvyn takia. HS on nähnyt lääkärintodistuksen.
”Vähän ihmeelliseltä kuulostaa”, Wollsten toteaa. Wollstenin mukaan kertomus kuulostaa siltä, että sellaisenaan se täyttäisi ympärivuorokautisen hoivan kriteerit.
Kirkkonummen kotihoidon tilanteesta Wollsten toteaa, että Kirkkonummella painitaan samojen valtakunnallisten ongelmien kanssa kuin muuallakin. Vakituisesta työvoimasta on pulaa, ja tilalle on jouduttu palkkaamaan vuokratyövoimaa.
”Se on sanottava, että usein vakinainen työvoima on tasalaatuisempaa kuin vuokratyövoima.”
KOSKA Granqvist ei pystynyt itse käymään jatkuvasti auttamassa isoäitiään eikä kunnallista hoitopaikkaa myönnetty, oli päädyttävä muihin ratkaisuihin. Pitkään jatkunut epätietoisuus kuormitti Granqvistin perhettä ”jumalattomasti”.
Granqvist ja isoäiti päättivät myydä isoäidin kodin, ja hankkia näillä rahoilla yksityisen hoitopaikan Helsingin Pakilan Folkhälsanista. Isoäiti ehti olla hoitokodissa yhden kuukauden ja kaksi viikkoa, ennen kuin joutui sairaalaan ja kuoli.
”Se oli ihana paikka, vaikka hän ei siellä kauan ehtinytkään olla.”
Asunnon myyntiprosessi ei kuitenkaan ehtinyt loppuun asti, kun isoäiti oli jo kuollut.
GRANQVIST kertoo puhuvansa asiasta avoimesti sen vuoksi, että vanhustenhoidon tilanteeseen suhtauduttaisiin vakavammin.
”Pelottaa, surettaa ja suututtaa. Mitä Suomessa oikeasti tapahtuu?” Granqvist sanoo.
Granqvistin mukaan ihmiset ja päättäjät eivät ymmmärrä sitä tilannetta, joka suomalaisessa kotihoidossa ja vanhustenhoidossa vallitsee. Resursseja ei ole riittävästi, eikä hoidon taso yllä aina inhimilliselle tasolle.
”Kaikki me olemme joissain vaiheessa siinä tilanteessa, että olemme vanhoja. En ymmärrä, miksei ihmisiä kiinnosta.”
Granqvist sanoo, että hänen isoäitinsä oli monella tapaa onnellisessa tilanteessa. Isoäidillä oli koti, joka pystyttiin laittamaan myyntiin ja läheisiä, jotka auttoivat byrokratian ja arjen pyörittämisessä.
Monilla muilla Suomen vanhuksilla tilanne ei ole yhtä onnekas.
Hallitus laittaa vanhusten hoitajamitoituksen voimaan asteittain: Ensi vuoden budjetissa rahaa varattuna vain viisi miljoonaa euroa
Pöytäkirjaan merkittiin, että jäsen Jerina Wallius saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo 17.30.
Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi yksimielisesti talousarvioehdotuksen seuraavin muutoksin: Liikennepalvelujen palvelujen ostoista vähennetään 500 000 €, ilta- ja viikonloppuvuorojen hankinta, määrärahaksi jää 220 000 €.
Investointisuunnitelma
• 9422 Helenansilta siirretään vuoteen 2024
• 9424 Vuohensaarentie siirretään 2024
• 9423 Lumenkaatopaikka siirretään vuoteen 2024
Jos kaupunginjohtaja on eri mieltä tai kaupunginhallitus, niin ne esitykset tulevat sit valtuustolle. Ei siinä sen kummallisempaa. Valtuusto viimeisen sanan sanoo.
Helenansilta. Rolla -kämppäni (se, johon muutan, kun en enää maalla pärjää) on Kivan vieressä. Mitään siltaa "tois pual jokke" en kuitenkaan siinä kohtaa kaipaa, en, en, vaikka siitä sitten muutamalla potkaisulla pääsisinkin rollaattorilla joen toiselle puolelle. Kyllä nykyiset sillat riittävät!
Ja Vuohensaarentie. Sinne en muuta kaipaa kuin että siitä pidetään vähintään samalla tavalla hyvää huolta kuin esim. tätä tietä (yksityistie), jonka varrella asun. Tienhoitoon meiltä maksut kerätään, mutta eivät ne suurensuuret ole. Tie on ympäri vuoden paremmassa kunnossa kuin esim. läheinen Kistolantie, joka on yleinen tie. Vuohensaarentien kuopat ja krotitkin on hoidettavissa. Mun mielestä santanen tie Vuohensaareen on toistaiseksi ihan ok. Tärkeämpiä korjaustarpeita/rahareikiä löytyy varmaan muualta, vaikkapa entisistä alueen kunnista, nykyisistä Salon kaupunginosista.
Lumenkaatopaikasta en mitään erityistä sano. Jos ei nykytilanne laitonta ole, niin anti olla niinkuin ollut on.
Suomeen on perustettu uusi yhdistys, joka on tarkoitettu nykyisille ja entisille kaupunginjohtajille.
Mayors International Association in Finland ry:n (MIAF) perustajajäseniin ja hallitukseen kuuluvat Salon entinen kaupunginjohtaja Antti Rantakokko ja nykyinen johtaja Lauri Inna . Rantakokko toimii puheenjohtajana ja Inna on varapuheenjohtaja.
Mukana ovat myös kaupunginjohtajat Jukka Moilanen Ulvilasta, Kimmo Jarva Lappeenrannasta, Jari Heiniluoma Parkanosta, Jari Kesäniemi Forssasta, Atso Vainio Uudestakaupungista, Tero Nissinen Kemistä ja Johanna Luukkonen Laitilasta.
MIAF-yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa ”edistää suomalaisten ja ulkomaalaisten kaupunkien, alueiden, kaupunkien teknologiapuistojen sekä yhteisöjen kulttuuria, koulutusta, yritysyhteistyötä ja toimintaa, matkailua sekä kaupallisia suhteita.”
”Tavoitteena on tuoda kansainvälistä näkökulmaa ja sen tuomia mahdollisuuksia suomalaisille kaupungeille sekä verkostoitua eri kaupunkien ja toimijoiden kanssa, kansainvälisen toiminnan edistämiseksi sekä kumppanuuden turvaamiseksi”, sanotaan yhdistyksen Facebook-sivulla.
Yhdistyksen jäsenyys maksaa virassa oleville kaupunginjohtajille 700 euroa vuodelta ja entisille kaupunginjohtajille 300 euroa.
Lauri Inna on tehnyt viranhaltijapäätöksen, jonka mukaan Salo liittyy Mayors International Association in Finland ry:n jäseneksi. 700 euron jäsenmaksu maksetaan kaupunginhallituksen varoista.
Onko Salon nykyisessä taloustilanteessa hyvää harkintaa, että yhdistyksen jäsenyys maksetaan kaupungin varoista?
– Toivoisin, ettei tätä katsottaisi ollenkaan tämän kautta. Hyöty verkostosta on huomattavasti suurempi kuin maksu, ja muut kaupungit menevät tähän mukaan ihan samalla logiikalla, Inna korostaa.
Hänen mukaansa keskikokoisille seutukaupungeille on selvää hyötyä omasta verkostosta. Salon kannalta kiinnostavaa on, että mukana on akkuklusterin kannaltakin kiinnostavia kaupunkeja.
– Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) on nostanut seutukaupunkien roolia elinkeinoelämässä. Tässä on kyse myös Salolle tärkeän koulutusviennin edistämisestä. Antti [Rantakokko] on aktiivisena henkilönä mukana monissa verkostoissa, ja näen tämän hänen kädenojennuksenaan vanhalle kaupungilleen, Inna perustelee.
Lauri Inna huomauttaa, että hän on aktiivisesti mukana myös Salon säästötalkoissa. Kaupunginjohtaja on perunut loppuvuodeksi suunniteltuja matkojaan, ja hän pitää esimerkiksi viikon talkoovapaita.
– Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että tämä raha on omilla toimillani säästetty jo moninkertaisesti.
Marjatta Halkilahti (kd.) esitti, ettei hallintosäännön muutosta hyväksytä.
Salon kaupunginvaltuustossa ihmeteltiin maanantaina hallintosäännön muutosta, jolla tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajien määrä pudotettiin kahdesta yhteen
Kyllä tiistaiaamulla meinas aamukaffee mennä väärään kurkkuun, kun Salon Seudun Sanomia availin ja omaan kuvaani törmäsin. Kuvaaja on ollut kytiksellä, kun olen puhujapöntöstä poistunut. Naamani on ihan plätteläs. Mutta nou hätä. Jos joku nyt ajattelee, että meikämammalle annetaan ilmaista mainosta - seuraavista kuntavaaleistakin kun jo tohkakaan - niin omalta osaltani voin todeta, että minä en niissä enää ehdokkaana keiku.
Ikää minulla on vaikka kahdelle jakais. Voi olla, että pää ehkä vielä jotain kuntapolitiikan osalta kestäisikin, mutta mun perskinkut ja polvet sanovat ei. Kävely on ok, mutta istumisesta seisomaan siirtyminen on välillä ollut aika tuskaista.
Helpotusta ja apua olen sentäs hakenut ja saanut. Kortisonipiikkejäkin. Eilen viimeks olin parituntisen kalevalaisen jäsenkorjaajan käsittelyssä. Se oli toinen kerta. Jos kysyt, jotta mikä on kokemus, auttaako mitään, niin voin sanoa, että juu, kyllä auttaa. Suosittelen. Ja kyllä minulta jäsenkorjaajan yhteystiedot saa.
Tiistaina 8.10.2019 istui kaupunkikehityslautakunta, mutta siellä ollaan "turvassa". Ei näy toimittajia, eikä valokuvaajia, eikä lautakunnan jäsenten sanomisia videoida. Joskus kyl tulee olo, että voisis olla hyvä, jos vaikka videoitaisiinkin. Ja myös muita lautakuntia. Siitä olisi se hyöty, että äänestäjät näkisivät, onko omalla suosikilla omia ajatuksia, onko sanomista, mietteitä esityslistan asioihin vai hyväksyykö purematta niellen kaiken sen, mitä virkamiehet ovat esitelleet. Ennen vaaleja monella, todella monella on vaikka mitä mielipiteitä kaupungin asioista, mutta kun vaalit on ohi, niin aika moni luottamushenkilö istuu vaan jakkarallaan, eikä suutansa avaa.
Tarttis varmaan saada uusi lomaviikko, jotta voisi toipua edellisen lomailun jälkeisestä kotiinpaluusta, paluusta arkeen. Koko ajan on ollut jotain ja ehdin jo saada muutamalta ystävältä (jotka tiesivät, että kotoa pois olen ollut) ihmettelyn, että vieläkö olen reissun päällä, kun tänne kotosivuille ei ole mitään juttua ilmestynyt!
No nyt ilmestyi. Tyrkyllä on kuviakin. On wc ja yhdet siivouskärryt sekä "salolainen tuuliviiri".
Wc on kaupungista nimeltä Kruja ja sellainen city löytyy maasta nimeltä Albania. Tuon wc -kuvan esille nostaminen ei tarkoita sitä, että kaikki albanialaiset wc:t olisivat tuollaisia, eivät todellakaan. Kyllä tuo oli ainut, jonka minä näin ja jota käytinkin, mutta kun tuollaisia ei enää ihmeemmin näe, niin pakkohan se on tähän historiatiedoksi ylös nostaa, vähän niinkuin muistiin kirjata. Siistikin se oli. Todella siisti. Niissä tavallisissa vessoissa, esim. ruokapaikkojen, niissä kyl olisi ollut toivomisen varaa.
Toivomisen varaa taitaa olla myös maan jätehuollossa. Suomen keväiset tienvarret eivät ole roskien osalta sinne päinkään sitä, mitä on tienvarsinäkymät Albaniassa. Osa roskista peittyy, uppoaa varmaan kesän aikana ruohon ja luonnonkasvien sekaan, mutta eivät nekään nyt kaikkia muovipulloja sun muuta vastaavaa pysty loputtomiin sisäänsä vetämään/kätkemään. No, se on albanialaisten murhe se, jos he sen itse miksikään murheeksi näkevät, huomaavat tai kokevat. Minä jätän moisen muistoksi vain. Kyllä siellä siivottiinkin. Tämän kärryn bongasin yhden kerran ihan ruokapöytämme vierestä. Jossain katukuppilassa istuttiin.
Melkoiseksi muistoksi jää mieliin myös maahanmeno. Kun olimme 21.9.2019 lentokoneesta laskeutuneet (Salon Matkatoimiston matka), niin puhelimeen ilmestyi "tervetuloa maahan" viesti. Mitä siinä nyt muuta kuin semmonen pienenpieni infon poikanen vain: täällä on tapahtunut maanjäristys, nou hätä. Yöllä tuli jälkijäristys ja siihen minäkin heräsin. Sänky tärisi ihan kuin olisi vieri vieressä pikkukuoppia täynnä olevalla tiellä autoa ajanut. Hetken se täristely kesti, mutta sitten jatkoin unia. Seuraavanakin yönä oli kuulemma täristellyt, mutta minua ei semmoinen tutina enää herätellyt.
Yks oikein, oikein komea ukkosmyräkkäkin oli ja kun se oli ohi, niin suunnistimme syömään. Tuli uus ukkonen ja ravintelista, jossa olimme, meni sähköt. Sekin ilmeisesti suht koht normaalia, sillä alta aikayksikön pöytiin ilmestyi kynttilät. Hyvin taas pärjättiin.
Yhtenä ehtoona naapurihotellissa joku piti juhlia tai mitä lie, mutta hienon ilotulituksen joku järjesti. Alun paukaukset kyl pelästyttivät. Että jokos taas sitä maanjäristystä pukkaa!
Mitäpä muuta? Albaniaan on mieleni tehnyt jo kauan. Edellinen visiitti oli päivän mittainen vuonna 2014. Kuvakin löytyy. Ei siellä elämä sellaista ole, mihin me esim. täällä Suomessa olemme tottuneet, ei sellaistakaan, mitä on, jos on käynyt Kroatiassa tai Montenegrossa. Mutta eteenpäin albanialaisetkin menevät ja toivon mukaan turismi tuo heille rahaa.
Teitä nyt ainakin pitäisi uusia. Ne ovat sen verran kehnossa kunnossa, että mielitekoni päästä päivän visiitille Makedoniaan ja Kosovoon tyssäsivät saman tien. Autoja ei tarvinnut moittia, päinvastoin, mutta bussikyyti olisi kestänyt kauemmin kuin lentoaika, siis pelkästään meno, ja kun jo muutoinkin parin tunnin yhtäperäinen istuminen on meikäläiselle tällä hetkellä todella, todella rankkaa, niin nuo reissut jäävät odottamaan aikaa tulevaa, aikaa parempaa.
Matkailu avartaa. Sen tässä nyt ainakin taas kerran todeta voi. Viimeistään kotiin palatessa tajuaa, että Suomi on hyvä maa. On todella. Vuodenajoista syksy on minulle se, joka välillä vähän takkuaa, mutta kyllä tämä tästä taas: vain 82 päivää ja sitten on joulu!
– Tarkoitus on tehdä elämästä ja arjesta helpompaa ja hyödyntää uuden teknologian mahdollisuuksia. Älykaupunki yhdistää kaupunkilaiset, yritykset ja kaupunkitoimijat joka tasolla.
Ihmislähtöisyys toteutuu, jos uutta teknologiaa on helppo käyttää ja ne perustuvat kaupunkilaisten tarpeisiin.
Älykaupungin edellytyksinä Lauri Inna, Salon kaupunginjohtaja pitää muun muassa perusteltua ja läpinäkyvää päätöksentekoa sekä sidosryhmien osallistamista.
Yleisökeskustelussa Salon kasvuinfra ry:n puheenjohtaja Mika Nummenpalo kysyi, pitäisikö ensin saada viisas kaupunki.
– Ongelma kaupungissa on, että ei saada vastauksia kysymyksiin, hän tarkensi.
Salon kyläasiamies Henrik Hausen epäili, että kaupunkilaisten osallisuus jää helposti galluposallisuudeksi, ei sen syvällisemmäksi.
Mitäpä tuohon kuin ISOsti huah!
Missähän ne ovat esillä olleet ne kaupunkilaisten tarpeet, ihmislähtöiset sellaiset?
Tai läpinäkyvä päätöksenteko?
Esim. toimittaja Käiväräisen tämän päiväinen kolumni on niin hyvä yhteenveto kaupunkimme koulumaailmasta, päätöksenteosta, läpinäkyvyydestäkin, lue ennemmin -näkymättömyydestä, että kopioin koko jutun tähän. Hyvää viikonloppua Ystävät.
Hermannin yläkoulussa tehtiin loppusyksystä 2017 kova ratkaisu. Salon keskustassa toimiva lähes 500 oppilaan koulu päätettiin siirtää kevätlukukaudeksi pois Torikadulta. Kiinteistössä tehtiin sisäilmaremonttia, ja rakennusmiehille haluttiin antaa työrauha. Väistötilaksi löytyi Ylhäistentiellä sijaitseva entinen ammattikorkeakoulu, jonka opetus siirtyi Salo IoT Campukselle. Viiden kuukauden väliaikaisratkaisu täyttää kohta kaksi vuotta. Samalla se symboloi hyvin, mitä Salon koulumaailmassa tapahtuu.
Salossa päätettiin syksyllä 2017 laatia kouluja koskeva oppimisympäristöselvitys. Urakka piti tehdä talven aikana, ja työn piti valmistua seuraavana keväänä. Hermannin koulun työläs muutto ja Hajalan päiväkodin sulkemisesta käyty vääntö viivyttivät selvityksen aloitusta kevääseen 2018. Selvitys valmistui loppuvuonna. Sen konkreettisimmat esitykset muun muassa Halikon lukion lakkautuksesta ammuttiin alas lennosta. Samalla selvisi, että työ jatkuu. Julkaistu esitys oli vasta ensimmäinen osa, ja toisen teko alkoi heti perään. Siihen otettiin mukaan päiväkodit ja nuorisotilat. Oppimisympäristöselvityksen toinen osa valmistuu tällä tietoa joulukuussa.
On hyvä, että kaupunki miettii kokonaisuutena päiväkotien, koulujen ja nuorisopalveluiden palveluverkkoa. Niin pitääkin tehdä, jotta päättäjät saavat oikeaa tietoa.
Hyvää ei ole, että suljettujen ovien takana tehtävä työ vie kaksi kalenterivuotta ja että sen aikana yritetään torjua ”yksittäiset ratkaisut”, koska ”kokonaisuutta tutkitaan osana oppimisympäristöselvitystä”. Näennäisen tiukasta linjasta huolimatta päätöksiä on tehty pakon edessä koko ajan: esimerkeiksi käyvät Ollikkalan uusi päiväkoti, Perniön kirkonkylän koulu ja Märynummen uusi päiväkoti ja koulu. Oppimisympäristöselvityksen takia osa Salon kouluista on jämähtänyt pysyvän väliaikaisuuden tilaan. Torikadun kalliilla korjattu koulukiinteistö seisoo tyhjillään, Uskelan koulun Kavilankadun yksikkö painuu saveen ja Hermannin yläkoulu jatkaa väistötiloissaan Ylhäistentiellä ilman liikuntasalia ja kunnon välituntipihaa. Esimerkiksi Hermannissa syksyllä 2017 aloittanut nuori ehtii kahlata läpi koko yläkoulunsa väistötiloissa rampaten Ylhäistentien, lukion ja ”vanhan Hermannin” väliä. Hyvää tässä on vain, että oppilaat saavat välitunneilla liikuntaa.
Ajatellaan hetki positiivisesti. Oletetaan, että oppimisympäristöselvityksen toinen valmistuu joulukuussa ja että se sisältää Salon palveluverkkoa koskevia linjauksia, joista päättäjien enemmistö voi olla yhtä mieltä. Mitä tapahtuu? Salon ensi vuoden talousarvio on hyväksytty kaupunginvaltuustossa joulukuun alussa. Tulevassa budjetissa ei siis ole rahaa uusien esitysten toteuttamiseen. Jos rahat koulutilojen rakentamiseen varataan vasta vuoden 2021 budjettiin, esimerkiksi Hermannin yläkoululaiset saavat odottaa uusia liikuntatilojaan ja välituntipihaansa vielä kaksi vuotta, ehkä kolme. Syksyn 2017 seiskaluokkalainen on siihen mennessä ehtinyt lähestulkoon hankkia ammatin tai valmistua ylioppilaaksi.
Vaalien jälkeen on aina kovat neuvottelut siitä, kuka minkäkin luottamustehtävän saa. Ja mihin lautakuntaan. Puolueet haluavat omilleen hyviä paikkoja, jotta saisivat käyttää, jos ei muuta niin vaikutusvaltaansa.
Salon kaupungissa tarkastuslautakunnan toiminta on tällä valtuustokaudella ollut kiikun kaakun, luottamustakin on mittautettu. Tässä kopiota toukokuun kokouksesta:
Kuulemisten pohjalta saatu selvitys tarkastuslautakunnan tilanteesta Tarkastuslautakunnan jäsenille ja varajäsenille tehtyyn sähköiseen kyselyyn vastattiin seuraavasti:
Varsinaiset jäsenet: Viisi vastaajista oli sitä mieltä, että tarkastuslautakunnassa vallitsee keskinäinen luottamus. Neljä vastasi kysymykseen kieltävästi.
Kuusi vastaajista oli sitä mieltä, että tarkastuslautakunta on toimintakykyinen. Kaksi vastasi kieltävästi ja yksi vastasi tyhjää.
Varajäsenet: Kaksi vastaajista oli sitä mieltä, että tarkastuslautakunnassa ei vallitse keskinäistä luottamusta. Viisi varajäsenistä vastasi tyhjää.
Yksi varajäsenistä oli sitä mieltä, että tarkastuslautakunta ei ole toimintakykyinen. Kuusi vastasi tyhjää.
Seuraavassa on suoritettuihin kuulemisiin perustuva tilapäisen valiokunnan yhteenveto tarkastuslautakunnan tilanteesta:
Tarkastuslautakunnan ensimmäisen vuoden toimintaa haittasi useampien henkilöiden esteellisyydet osallistua tarkastustoimintaan. Esteellisyydet koskivat puheenjohtajaa, toista varapuheenjohtajaa ja yhtä jäsentä ja johtuivat siitä, että he tai heidän läheisensä oli toiminut tarkastuksen kohteena olevassa toimielimessä tai sen alaisuudessa. Lautakunnan alkuvaiheen toimintaan vaikutti sekin, että osa jäsenistä oli uusia ja yhteistyötä vasta käynnistettiin.
Kuulemisissa tuli esille, että valtuuston päätösten täytäntöönpanon seurantaan ei ollut kiinnitetty huomiota.
Kaupunginhallituksen tarkastusvastuu oli koko lautakunnalla yhteisesti, jolloin se ei ollut erityisesti kenenkään vastuulla. Edellisen tarkastuslautakunnan toiminnassa oli koettu positiiviseksi puheenjohtajiston yhteistyö erityisesti kaupunginhallituksen ja konsernin tarkastamisessa. Nykyisen tarkastuslautakunnan puheenjohtajisto ei tehnyt yhteistyötä kuten edellisessä lautakunnassa oli tehty. Tähän on voinut vaikuttaa puheenjohtajan esteellisyys osallistua kaupunginhallituksen tarkastukseen. Lisäksi vaikutusta on ollut puheenjohtajan kokemattomuudella tarkastuslautakunnan työstä Osin kysymys lienee myös lautakuntatyössä tapahtuneista muutoksista verrattuna aiempiin kausiin. Muutoksina mainittiin mm. se, että puheenjohtajat eivät kokoontuneet yhdessä käsittelemään arviointikertomusta parityöskentelyn ja lautakuntakäsittelyn välillä. Puheenjohtajan toimintaan on oltu joissakin yksittäisissä tilanteissa tyytymättömiä, mutta vaikuttaa siltä, että asiaa ei ole otettu lautakunnassa kuitenkaan avoimesti puheeksi. Kuulemisissa olituotu esille kokousta edeltävä tilanne, jossa puheenjohtajan käytös varajäsentä kohtaan oli koettu loukkaavaksi. Tämä oli johtanut varajäsenen aikomukseen erota lautakunnasta.
Tarkastustyön vastuut jaettiin jäsenille ja työtä tehtiin parityökentelynä. Lautakunnan jäsenten tehtävänä on itse tuottaa tekstit arviointikertomukseen. Lautakunnan jäsenten kokeneisuus ja osaaminen poikkesivat toisistaan, ja tämä johti osaltaan työn epätasaiseen jakautumiseen.
Lautakunnan toiminnan alkuvaikeuksia kuvastaa se, että varapuheenjohtajilla oli ollut aikomuksia jättää eroanomuksensa lautakuntatyöstä. Kuulemisissa eroaikeet eivät vaikuttaneet olevan ajankohtaisia.
Useat kuultavana olleet ovat tuoneet esille lautakunnan tilanteeseen vaikuuttaneena tekijänä jäsen Martti Halmeen Facebook-kirjoituksen syksyllä 2018. Halme julkisti kokouksen jälkeen lautakunnan tarkastamattomaan pöytäkirjaan kirjatun lausuman, joka koski viranhaltijan peruutusta tulla kuultavaksi valmistelussa olevasta oppimisympäristöselvityksestä. Lautakunnan muut jäsenet olivat kokeneet, että lausuma oli ollut luottamuksellista, eikä tarkastuslautakunnan päätöksistä olisi tullut keskustella julkisuudessa. Kirjoitus koettiin tietovuotona, joka heikensi lautakunnan keskinäistä luottamusta ja siten vaikeutti toimintaa.
Tilapäinen valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että tarkastuslautakunnan jäsenistä Elina Seitz ei ole vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan, koska hän on kaupungin palveluksessa. Hän on jättäytynyt tästä syystä pois lautakunnnan toiminnasta, mutta ei ole jättänyt eroilmoitustaan, eikä uutta jäsentä siten ole voitu valita tilalle. Hänen tehtäviään hoitaa varajäsen, joka ei kuitenkaan valiokunnan saaman käsityksen mukaan ole osallistunut kaikilta osin lautakunnan arviointityöhön. Tämä on vaikuttanut lautakunnan toimintaedellytyksiin ja tarkastustyön jakautumiseen epätasaisesti.
Tarkastuslautakunnan työ on vaativaa ja työlästä. Lautakunnan jäsenet osallistuvat itse valmisteluun ja tuottavat tekstiä arviointikertomukseen. Useimmat kuultavat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että lautakunnan työtä avustavat ammatilliset resurssit eivät ole työmäärään verrattuna määrältään mitenkään riittävät.
Tarkastuslautakunta on osallistunut koulutuksiin ja vahvistanut siten osaamistaan. Lautakunta on kehittänyt toimintatapojaan alkuvaiheen jälkeen. Puheenjohtajisto on sopinut yhteisistä kokouksista, joissa analysoidaan arviointikertomusta. Esteellisyydet osallistua tarkastustoimintaan ovat vähentyneet. Lautakunnassa käydään keskustelua ja jäsenillä on ollut tilaisuus esittää mielipiteitään.
Tilapäisen valiokunnan johtopäätökset Tilapäinen valiokunta katsoo kuulemisten johdosta saadun selvityksen perusteella, että tarkastuslautakunnan työskentelyssä ja keskinäisessä luottamuksessa on ilmennyt kehittämisen tarvetta. Alkukauden toimintaa haittasi edellä mainitut jääviydet. Puheenjohtajan kokemattomuudella tarkastuslautakunnan toimintaan oli niin ikään alkuvaiheessa vaikutusta. Jäsen Martti Halmeen Facebook-kirjoitus ei ollut hyvän hallintotavan mukaista ja lautakunnan tilanne kärjistyikin tämän tietovuodon johdosta. Elina Seitzin pidättäytyminen lautakuntatyöstä vaalikelpoisuuden puuttumisen johdosta johti osaltaan siihen, että lautakunnan muutoinkin suuri työkuorma jakaantuu epätasaisesti.
Tilapäinen valiokunta katsoo, että pääosin kysymys ei ole ollut niin vakavasta toimintakyvyn heikkenemisestä tai luottamuspulasta, että olisi aihetta tarkastuslautakunnan tai sen puheenjohtajiston erottamiseen näillä perusteilla. Tarkastuslautakunnan toiminnassa on tapahtunut kehitystä tilapäisen valiokunnan toiminnan aikana, minkä myös kuultavat toivat esille. Osaamista on hankittu koulutusten ja kokemuksen lisääntymisen kautta. Esteellisyydet eivät enää haittaa tarkastustyötä. Puheenjohtajiston yhteistyötä on lisätty. Kuulemisten perusteella lautakunnalla on edellytykset suorittaa tehtävänsä ja kehittää keskinäistä luottamusta ja toimintakykyään.
Tilapäinen valiokunta katsoo, että tarkastuslautakunnan tulee kiinnittää eriyistä huomiota kaupunginhallituksen ja konsernin arviointiin ja kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanon ja tavoitteiden toteutumisen seurantaan, joka ei ole ollut riittävällä tasolla. Puheenjohtajiston yhteistyötä ja lautakunnan toimintatapoja tulee edelleen kehittää.
Tilapäinen valiokunta näkee tarkastuslautakunnan työn merkittävän arvokkaana ja haasteellisena. Lautakunnan työskentelyolosuhteet tulee turvata. Lautakunta tarvitsee työnsä tueksi lisää ammatillista henkilöresurssia.
Lautakunnan toimintakyvyn ja yhteistyön edelleen kehittämiseksi saattaisi olla eduksi, että lautakunta keskustelisi toimintatavoistaan ja harkintansa mukaan hyödyntäisi ulkopuolista työnohjaustyyppistä asiantuntijatukea.
Tilapäinen valiokunta kiinnittää valtuuston huomiota siihen, että Elina Seitzin tulee jättää eroanomus tarkastuslautakunnan jäsenyydestä, koska hän ei kaupungin palveluksessa olevana ole vaalikelpoinen lautakuntaan. Lautakunnan toimintaedellytyksiä heikentää se, että lautakunnan kokoonpanosta puuttuu yksi henkilö.
Tilapäinen valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että tarkastuslautakunta on toimintakykyinen ja lautakunnassa vallitsee sisäistä luottamusta ja tähän perustuen lautakunta nauttii kaupunginvaltuuston luottamusta ja sillä on riittävät edellytykset jatkaa toimintaansa.
Mikäli kaupunginvaltuusto kuitenkin katsoo, että tarkastuslautakunta tai sen puheenjohtajisto ei nauti kaupunginvaltuuston luottamusta, tulee kaupunginvaltuuston erottaa lautakunta tai sen puheenjohtajisto ja suorittaa uuden lautakunnan tai puheenjohtajiston vaali. Nykyinen tarkastuslautakunta jatkaa toiminnassaan siihen saakka, kunnes uusi on valittu. Uusi lautakunta valitaan valmistellun ehdotuksen pohjalta tarvittaessa seuraavassa valtuuston kokouksessa.
Tarkastuslautakunnalle tehdyn kyselyn tulokset sekä yhteenvedot kuulemisista ovat oheismateriaalina.
.. ja kaupunginvaltuusto päätti, että näillä mennään: luottamusta löytyy!
Kaupunginvaltuusto 06.05.2019 § 62 Tilapäinen valiokunta ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää, että tarkastuslautakunta nauttii kaupunginvaltuuston luottamusta ja sillä on edellytykset jatkaa toimintaansa.
--
Luottamusta tuli toukokuussa valtuustosalin täydeltä, mutta kun tuli kesäkuun valtuuston kokous, niin kuinka kävikään? Kävi näin: Tuli ilmoitukset kahdelta lautakuntaan kuuluvalta. Varapuheenjohtajia molemmat!
Nyt saisivat Salossa kaikki puolueet mennä peilin eteen ja kysyä, näinkö on oikein toimia! Tätä on tulossa:
Ulla Huittinen ehdotti, että kaupunginhallitukselle valmistellaan esitys hallintosäännön muuttamisesta siten, että tarkastuslautakunnalla olisi kahden varapuheenjohtajan sijasta yksi varapuheenjohtaja. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti lähettää asian valmisteluun.
353 Hallintosäännön muutos tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajien määrän osalta
Jos on kautta linjan vaalien jälkeen päätetty siitä, millaisella kokoonpanolla lautakunnat työskentelevät, montako puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa on, niin kyllä siitä sitten tulee pitää kiinni.
Ei kesken valtuustokauden ruveta muuttamaan hallintosääntöä jonkun lautakunnan puheenjohtajamääristä, jos ykskas huomataan, että ei olekaan lautakuntapaikkaa vastaanottavaa, ei ole tulijaa jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi. Siitä tässä ilmiselvästi on kysynys.
Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettu ja näyttää siltä, että keskustan sakki ei ole joukostaan läytänyt paikalle lähtevää. Kun ei löydy, niin mitäs tuosta, muutetaan hallintosääntöä.
Kyllä on noloa toimintaa. Todella noloa.
Muistan kyllä miten esim. Elina Seitzin tilanteesta motkotettiin. Että on sitä muutkin kesken toimikauden tilalle jäsenen löytäneet. Sitäkin pidettiin esillä, että Elina oli vaalikelvoton ja hänen toimintansa oli yksi haitoista tarkastuslautakunnan toiminnalle. Tuskin oli, sillä hän oli esteellinen vain sosiaali- ja terveystoimen asioitten arviointiin.
Oliko tuo sen kummallisempaa kuin, että Elina Suonio-Peltosalo istui edellisellä valtuustokaudella tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan jakkaralla ja samaan aikaan teknisen toimen puheenjohtajana? Esteellinen oli hänkin, kun teknisen toimen asioita arvioitiin.
Siitäkin on ollut pientä kinaa, kuka on vaalikelpoinen tai -kelvoton. Kesäkuun kokouksessa muistutin, mitä minulle oli asiasta viestitetty, oli mm. tätä: jos joku on tullut vaalikelvottomana valituksi johonkin, eikä siitä ole kukaan valittanut, niin päätös on laillinen, ts. esim. Elinan tilanteessa hän oli tarkastuslautakuntaan ok jäsen kaikissa muissa, mutta ei soten asioissa.
Ja kenen tehtävä viime kädessä olikaan tässä kaupungissa tsekata nuo vaalikelpoisuudet ja -kelvottomuudet? Minun tietääkseni se on kaupungin hallintojohtajan hommia se.
Jos nyt meinataan hallintosääntöä muuttaa, jotta yksi puolueista voi em. syistä (ei löydy henkilöä) jättää varapuheenjohtaja -paikan, niin ei sitä minun mielestäni noin pidä hoitaa.
Jos ei omista löydy ko. paikkaan ehdokasta, niin eikö paikka kuuluisi antaa jollekin muulle puolueelle?
Jos tässä nyt toimitaan niinkuin ehdotettu on, niin mitähän seuraavaks? Tässä on valtuustokautta vielä jäljellä ja luottamushenkilövaihdoksia tulee milloin mistäkin syystä. Jos ei löydy tilalle menijöitä, niin muutetaanko taas hallintosääntöä?
Tarkastuslautakunta on tärkeä lautakunta. Nyt keskusta meinaa sen ambutoida! Ei hyvä! Ei!
Tämä Salon Seudun Sanomissa 1.2.2019 julkaistu tätä mieltä -juttuni taitaa sopia valitettavan hyvin tähän päivään.
Vanhustenhuolto puhuttaa salolaisia päättäjiä (SSS 31.1.2019). Noloa olisi, ellei puhuttasi. Ja vaalitkin on tulossa.
Olen jo niin monet vaalit nähnyt kuullut ja kokenut, että tiedän mitä tapahtuu, kun vaalit on ohi. Pääsäänto on ollut, että kun ne on ohi, niin vanhukset, joiden eteen on luvattu vaikka mitä, heidät unohdetaan melkein saman tien.
Ensimmäiseksi hallitus alkaa, ainakin parit edelliset, taistella Alkon tuotteista, mitä niitä on, mistä niitä saa, minkä vahvuiset viinat, viinit, kaljat ja siiderit voivat olla tai saako niitä lainkaan.
Vähän voidaan hallituskauden aikana ottaa esille, ainakin kinastella siitä, millaisia vanhusten hoitopaikkoja pitää olla, onko hoitajamitoitusta ja jos on, niin kuinka vähän. Näin se tähän saakka ollut on, että on kitkuteltu juuri sillä vähimmällä määrällä, jos ylipäätään on mitään mitoitusta edes aikaan saatu.
Olen vanhustenhoidosta kirjoittanut tälle palstalle monia, monia juttuja. Mitä voin menneestä todeta?
Voin todeta ainakin sen, että yksittäinen kunta ja sen virkamiehet ja päättäjät toimivat samalla kaavalla kuin mitä toimitaan valtakunnan tasolla.
On se täällä Salossakin jo nähty. Meillä virkamiesten ja -naisten vanhustenhoitoa koskevat esitykset ja ehdotukset, heppoisetkin, ovat tässä vuosien varrella, alkaen vuodesta 2009 runtattu läpi, jos ei muulla perusteella niin tällä: ”meidän tulee ottaa huomioon valtakunnan tason suositukset”.
Heikennyksiä on läpi ajettu, eikä olla sen tarkemmin haluttu edes katsoa tulevaisuuteen tätä meidän omaa paikallista tarvetta. Muutaman ihmisen vastaan hankaaminen ei ole auttanut yhtään mitään.
Sitten kun huomataan, ettei tämä nyt ihan putkeen tainnut mennäkään, sitten alkaa rutina ja sanominen. Sitä on nyt ilmassa sekä valtakunnan tasolla että täällä meillä.
Tottakai vanhusten asiat pitää olla kunnossa, mutta en usko, että ne tästä Esperi -kohauksesta kovin paljon kohentuvat. Siinä vaiheessa kun vaalien tuloksia luetaan, niin osa on jo unohtanut Esperit ja niissä asukkaina olevat Matit ja Maijat.
Noin helmikuussa 2019. Täkäläistä, mutta valtakunnallistakin. Kyllä vanhukset unohdetaan. Tänään se on taas kerran koettu. ”Ei ole rahaa hoitajiin, ei tällä vaalikaudella”, on pääministerimme todennut Kuntamarkkinoilla.
Mitä meille keväällä ennen vaaleja luvattiin? Eikös se mennyt jotenkin näin: hoitajamitoitus saadaan yhdellä lauseella ja kuukaudessa kuntoon!
Nooh, ei taidettu kertoa, jotta minkä vuoden kuukaudesta kohennusten stratti alkaisi. Kun tulee seuraavat vaalit ja vaalikausi, niin ehkä tuo silloin täsmentyy!
Salon kaupungin talousjohtaja on keskustellut Qvalia Oy:n kanssa toimeksiannosta, jonka tarkoituksena on tarkastaa kaupungin arvonlisäverokirjausten ja ostolaskujen oikeellisuutta sekä muita toimenpiteitä, jotka koskevat toimeksiantajan kirjanpitoa ja jotka palauttavat varoja toimeksiantajalle. Tarjottu palvelu pitää sisällään seuraavat asiat:
Väärinkäsitellyn tai -veloitetun suomalaisen/ulkomaisen arvonlisäveron oikaisun ja virheellisesti kirjatun, raportoidun tai väärin jaksotetun arvonlisäveron, virheellisen toimittajahinnoittelun, kaksi kertaa maksetun, ylisuoritetun maksun tai saamattoman hyvityksen tai muun virheellisyyden korjaamisen koskien toimeksiantajan kirjanpitoa valituilta tilikausilta.
Tarkastuksen on tarkoitus tuottaa kaupungille lisätuloa ja taloudellista hyötyä. Qvalia suorittaa toimeksiantajan kirjanpitomateriaalin läpikäynnin ja tekee sen perusteella yhteenvedon löydöksistä. Qvalia avustaa toimeksiantajaa mahdollisimman pikaisen varojen takaisinhaun suorittamiseksi.
Qvalia Oy:lle maksetaan palvelusta 50 %:n palkkio, joka perustuu kaupungin saamaan tuloon. Tulo todennetaan toimeksiannon perusteella kaupungin verotilille tuloutettujen varojen perusteella sekä mahdollisten muiden kaupungin tilille suoritettujen palautusten perusteella. Toimeksianto koskee vain Salon kaupunkia ja vuosia 2017-2019.
Hankinnan arvon arvioidaan jäävän alle kansallisen kynnysarvon. Hankinta toteutetaan suorahankintana, sillä tehdyn kartoituksen perusteella ei ole tiedossa vastaavin ehdoin palvelua tuottavaa toimijaa. Lisäksi toimeksiannon arvioidaan tuovan kaupungille enemmän tuloja kuin menoja
Päätöksen peruste Hallintosääntö 44 §, Salon kaupungin hankintaohjeet, Kaupunginhallituksen päätös hankintavaltuuksista 31.3.2014 § 170
Päätös Päätän hankkia ostolaskujen laadunvarmistuspalvelut suorahankintana Qvalia Oy:ltä edellä mainituin perustein.
Korhonen Anna-Kristiina Talousjohtaja
Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu.
Toimeksianto koskee vain Salon kaupunkia ja vuosia 2017-2019.
..
Kopioin kaiken yllä olevan eri kappaleina ihan niinkuin päätöksessä on, vaan eipä tullut kappalejakoa tähän! Sorry!
Sulkavan ravitsemispäällikkö Minna Hakulinen on työskennellyt Sulkavan keskuskeittiöllä lähes päivälleen 30 vuotta. Hiljattain Hakulisen vastuulle tuli myös Rantasalmen keittiö, sillä niitä pyörittää kuntien yhteinen Järvi-Saimaan Palvelut -niminen yhtiö.
Kiivaana vellovaa keskustelua kotimaisen elintarvikkeen ja lähiruoan roolista Hakulinen kommentoi hieman savolaisittain kierrellen.
– Kun aloitin 30 vuotta sitten, lähiruoka oli itsestään selvyys ja sitä käytettiin paljon. Välillä se lähes katosi kilpailutuksen huumassa, tai siitä ei uskaltanut ainakaan puhua, Hakulinen muistelee.
Viime aikoina sulkavalais-rantasalmelaiskeittiöiden tavasta voi taas puhua avoimesti.
– Paikallisia tavarantoimittajia voi käyttää, jos vain viitseliäisyyttä riittää, Hakulinen täräyttää.
Esimerkiksi lähiseudun leipomoita voidaan käyttää asettamalla laatukriteeriksi sen, että leipää pitää pystyä toimittamaan kuutena päivänä viikossa. Isot saattavat tarjota vain kolmena päivänä.
Hankintalaki uudistui muutama vuosi sitten, ja etenkin kynnysarvot nousivat silloin. Uudistuksen jälkeen laki velvoittaa kilpailuttamaan julkisesti esimerkiksi tavarat ja palvelut jos tilauksen arvo ylittää 60 000 euroa.
– Se on mielestäni huomattava, eikä siitä paikalliset hankinnat jää kiinni, Hakulinen sanoo.
Pienet ja paikalliset tavarantoimittajat ovat pitkään valitelleet kankeaa kilpailutusmenettelyä. Ne jäävät helposti suurten jalkoihin hintakilpailussa, eivätkä aina pysty toimittamaan vaadittavia tavaramääriä.
Lahjana saadut viinimarjat keitettiin mehuksi
Minna Hakulisen kokemus on, että lähiruoan käyttäminen ei ole hintakysymys. Annos pystytään toimittamaan annettujen raaka-aineille asetettujen hintaraamien puitteissa.
Rantasalmella lähielintarvikkeiden kulutus ja tarjonta ovat korkeimmillaan juuri syksyllä. Kesän sato kypsyy sekä pelloille että metsässä.
– Ostamme kaikki marjat mitä ihmisiltä jää yli oman tarpeen. Hiljattain saimme yli sata kiloa viinimarjoja lahjoituksena. Keitimme ne mehuksi ja voimme käyttää niitä pitkälle talveen.
Myös lähellä olevat Saimaan vedet tarjoavat mahdollisuuden järvikalan käyttöön. Sekin vaatii yhteistyötä paikallisten ammatti- ja harrastajakalastajien kanssa.
– Yhtenä päivänä kaveri soitti ja sanoi, että nyt tuli kymmenkiloinen hauki katiskasta, otatko. Mehän otimme.
– Sulkavalla kalastaja Partasen Ari soittaa joskus aamulla, että nyt tuli paljon muikkua, kelpaako. Meille kelpaa, Minna Hakulinen jatkaa.
Keittiölle ostettavien metsän ja järven antimien määrä vaihtelee vuosittain marjasadosta riippuen.
– Summa on kymmenen tuhannen nurkilla, Hakulinen sanoo.
Suurkeittiöt ostavat harvemmin pieniä määriä, sillä valmistettavia annoksia esimerkiksi kaupungeissa voi olla tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia.
– Kyllä suurkeittiötkin voisivat ostaa pienempiäkin eriä. Aina ne johonkin saa käytettyä. Se on vähän asennekysymys ja vaatii tietysti työtä, kun joutuu laskuja pyörittelemään, mutta se on tulevaisuutta. Toivottavasti.
Takaovelle tuotujen marjojen ja kalojen valmistaminen tuo aina hieman lisätyötä, mutta siihen on Rantasalmella löytynyt ratkaisu.
– Muikut saadaan päättöminä ja aika monet kalastajat tuovat iso hauetkin fileoituna.
Raja menee ulko-ovella
Monimutkaiset elintarvikesäännöksetkään eivät estä asioimista satunnaisten tavarantoimittajien kanssa.
– Raja menee tuossa ulko-ovella. Sen ulkopuolelta voimme ostaa, mutta sisäpuolelle he eivät saa niitä tuoda, Hakulinen sanoo.
Rantasalmen ja Sulkavan keskuskeittiöissä tehdään yhteensä tuhatkunta ateriaa päivässä.
Sulkavalla ruokaa menee vanhusten palvelutaloihin ja kouluihin. Rantasalmella sapuskaa toimitetaan vanhusten palvelutaloihin ja terveyskeskuksen vuodeosastolle.
Elintarvikkeiden hankintojen osalta Rantasalmi ja Sulkava kuuluvat Savonlinnan seudun hankintarenkaaseen, jonka kautta raaka-aineet pääosin tulevat. Puitesopimuksen sisällä kunnat voivat päättää hankinnoistaan varsin itsenäisesti.
– Meillä esimerkiksi lihan kotimaisuus on ihan ehdoton juttu. Jos Atrialla ei ole sitä joskus tarjolla, he soittavat ja kysyvät mitä laitetaan tilalle, Minna Hakulinen kertoo.
Viime keskiviikon jälkeen ilmennyttä vatsatautiepidemiaa tutkitaan edelleen Salossa.
Salon kaupunki on saanut 94 ilmoitusta vatsaoireista. Ne jakaantuvat kaikkiaan 27 eri kouluun ja päiväkotiin.
Kolmessa toimipaikassa oireita saaneita oli huomattavasti enemmän kuin muualla. Nämä toimipaikat ovat Salon lukio, Mustamäen koulu ja Metsärinteen päiväkoti.
– Tämä on aika vaikea kuvio. Valtavasti on myös niitä paikkoja, joista on tullut vain yksi ilmoitus, sanoo Salon kaupungin ympäristöterveyshuollon päällikkö Riitta Suutari.
Oireiden syyksi epäillään ruokamyrkytyksiä. Keskiviikkona päiväkotien ja koulujen ruokana oli savukalapastasalaattia, josta oli tarjolla myös kasvisversio ilman kalaa.
– Myös kasvisruokailijoilta on tullut ilmoituksia, sanoo Suutari.
Kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavasta ruoasta otetaan aina näytteet pakkaseen, jotta niitä voidaan tarvittaessa tutkia. Keskiviikkoisten ruokien näytteet ovat parhaillaan tutkittavana helsinkiläisessä laboratoriossa, ja tuloksia on odotettavissa aikaisintaan tämän viikon lopulla.
Savukalan ja pastasalaatin lisäksi myös annokseen kuulunut tilli tutkitaan.
– Tilli oli ulkomaista alkuperää, sanoo Suutari.
Myös ulostenäytteitä on tutkittu, mutta ainakaan toistaiseksi niistä ei ole löytynyt merkkejä virusperäisistä taudinaiheuttajista kuten noroviruksesta.
--
--
Mitäs minä yks päivä täällä sivuillani motkotin?
Motkotin mm., että yks ISO keittiö on aina haavoittuvainen. Sitä ei ole kuntaliitosSalossa varmaan koskaan erityisemmin ajateltu. Tuollahan tuo esim. tämän vuoden talousarviossa tyrkyllä on, että vain keskuskeittiö on jotain (taitaa tausta tälle olla tässä). Rahaa tarvittaisiin vuonna 2022 ainakin 5 miljoonaa.
Minä en keskuskeittiön kokonaan uusimisesta tykkää. Ennemmin palauttaisin kaikki ne kohteet, joissa valmistuskeittiö ollut on, takaisin käyttöönsä. Valmistetaan ruoat siellä, missä ovat ruokailijatkin! Kyllä niitä puuroja ja keittoja ja makkarasooseja ja makaroonilaatikoita osaavat koulujen ja päiväkotien keittiöläiset ihan itsekin valmistaa. Säästyisi rahaa kuljetuksista ja pysyisivät mahdolliset pöpötkin omien seinien sisällä!
Vaikka ei olisi taudin aiheuttajakaan, niin tämä tieto ei ole hyvä tieto: "Tilli oli ulkomaista alkuperää". Onks tosikaan? Miksei kotimaista käytetä?
mm. tällaista infoa: Salon ravitsemispalvelut on sitoutunut edistämään toiminnassaan kestävää kehitystä sekä käyttämään luomutuotteita säännöllisesti, Salo on luomuportaalla yksi.
Arviolta sata Salon kaupungin ruokapaikoissa keskiviikkona syönyttä on ilmoittanut vatsaoireista. Pääosa tapauksista on tullut ilmi torstaina ja eilen.
Sairastuneita on neljästä koulusta ja yhtä monesta päiväkodista. Salon kaupungin terveysvalvonta selvittää onko kyseessä ruuan välityksellä levinnyt vatsatauti.
– Selvitys on vasta alkuvaiheessaan. Sairastuneiden oireet ovat olleet pääosin lieviä, mutta suhtaudumme asiaan ruokamyrkytysepäilynä, Salon kaupungin ympäristöterveyshuollon päällikkö Riitta Suutari toteaa.
Tiedossa olevien sairastuneiden ruoka on valmistettu pääosin kaupungin keskuskeittiössä, mutta sairastumisia esiintyi myös yhden koulun valmistamaa ruokaa syöneillä. Salon keskuskeittiö tekee jokaisena arkipäivänä noin 6 500 annosta.
– Tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa, mistä mahdollinen epidemia on saanut alkunsa. Yksi mahdollisuus on salaatin raaka-aineena käytetty kuumentamaton elintarvike, Suutari kertoo.
”SELVITYS ON VASTA ALKUVAIHEESSAAN. SAIRASTUNEIDEN OIREET OVAT OLLEET PÄÄOSIN LIEVIÄ, MUTTA SUHTAUDUMME ASIAAN RUOKAMYRKYTYSEPÄILYNÄ.”
Niin sairastuneista henkilöistä kuin myös ruuista ja raaka-aineista on otettu näytteitä.
– Ruoka- ja raaka-ainenäytteitä on pakastettu. Ne lähetetään alkuviikolla tutkittavaksi ja tuloksia on lupa odottaa loppuviikosta, Suutari sanoo.
Sairastuneilta on otettu ulostenäytteitä. Suutari kertoo, että yksinkertaisinta olisi, jos pakastetuista näytteistä ja ulostenäytteistä löydettäisiin yhteinen tekijä.
– Jos löytyy sama bakteeri tai virus, työmme helpottuu olennaisesti.
Keskiviikkona kaupungin ruokailupaikoissa ruokailleita ja sen jälkeen sairastuneita pyydetään täyttämään sähköinen ruokamyrkytysepäilykysely. Linkki kyselyyn löytyy Salon kaupungin verkkosivuilta (www.salo.fi).
Kaupungin toimesta muistutetaan, että vatsataudin leviämisen ehkäisemiseksi on erityisen tärkeää huolehtia hyvästä käsihygeniasta.
--
Käsihygienia! No joo! Kyllä minua huolestuttaa enemmänkin nyt tämä:
Tiedossa olevien sairastuneiden ruoka on valmistettu pääosin kaupungin keskuskeittiössä!
Sairastuneita on ollut neljässä koulussa ja neljässä päiväkodissa!
Jos "tautipallo" on lähtenyt yhden ihmisen vatsataudista, niin huhhuh. Jos syy on jonkun ruokatarvikkeen raaka-aineessa, niin eipä sillekään hurraata huudella voi.
Nyt viimeistään pitäisi tajuta myös semmonen juttu, että yks ISO keittiö on aina haavoittuvainen. Sitä ei ole kuntaliitosSalossa varmaan koskaan erityisemmin ajateltu. Tuollahan tuo esim. tämän vuoden talousarviossa tyrkyllä on, että vain keskuskeittiö on jotain (taitaa tausta tälle olla tässä). Rahaa tarvittaisiin vuonna 2022 ainakin 5 miljoonaa.
Minä en keskuskeittiön kokonaan uusimisesta tykkää. Ennemmin palauttaisin kaikki ne kohteet, joissa valmistuskeittiö ollut on, takaisin käyttöönsä. Valmistetaan ruoat siellä, missä ovat ruokailijatkin! Kyllä niitä puuroja ja keittoja ja makkarasooseja ja makaroonilaatikoita osaavat koulujen ja päiväkotien keittiöläiset ihan itsekin valmistaa. Säästyisi rahaa kuljetuksista ja pysyisivät mahdolliset pöpötkin omien seinien sisällä!
Osalla Salon kaupungin ruokailupaikoissa keskiviikkona 28.8. ruokailleista on esiintynyt vatsaoireita keskiviikkoillasta alkaen. Tyypillisimmät oireet ovat olleet ripuli, pahoinvointi ja vatsakipu. Salon kaupungin terveysvalvonta selvittää onko kyseessä mahdollisesti ruuan välityksellä levinnyt vatsatauti.
Sairastuneista henkilöistä ja ruuista on otettu näytteitä. Keskiviikkona kaupungin ruokailupaikoissa ruokailleita ja sen jälkeen sairastuneita pyydetään täyttämään sähköinen ruokamyrkytysepäilykysely. Linkki kyselyyn löytyy Salon kaupungin verkkosivuilta (www.salo.fi) kohdasta Asuminen ja ympäristö/Ympäristöterveydenhuolto/Elintarvikevalvonta/Ruokamyrkytys- ja vesiepidemiat. Sähköinen kysely löytyy siniseltä pohjalta sivun alalaidasta.
Salon terveyspalvelujen käyttämä Lifecare-potilastietojärjestelmä jumiutui tiistaina, mutta vika korjattiin nopeasti. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo.
Salon terveyspalvelujen käyttämä Lifecare-potilastietojärjestelmä jumiutui pahasti tiistaina iltapäivällä. Salon kaupungin tietohallintopäällikkö Marko Tanska kertoo, että Lifecare oireili jo viime viikolla.
– Ongelma on nyt korjattu ja järjestelmä toimii normaalisti. Jumiutumisen juurisyy ei ole selvillä, mutta palvelun toimittaja selvittää asiaa, hän toteaa.
Tanska sanoo, että Lifecaren jumiutuminen johtui viestipiikistä, johon tulvi täysin turhia laboratoriolähetteitä ja -tuloksia. Viestipiikki on ohjelman osio, johon ilmoitus saapuneesta laboratoriotuloksesta normaalistikin tulee. Kun viestit tukkivat sen, koko järjestelmä lakkasi toimimasta.
– Viestien poisto-operaatio suoritettiin heti tiistaina, mutta tilannetta seurataan edelleen aktiivisesti, Tanska vakuuttaa.
Lifecare otettiin käyttöön Salossa toissavuoden loppupuolella. Tanskan mukaan haasteita ja ongelmia on esiintynyt, mutta ei mitään näin suurta.
Lifecare on käytännössä entisen potilastietojärjestelmän Effican uusi ohjelmistoversio. Järjestelmän nimi muutettiin suuren päivityspaketin yhteydessä.
Salon terveyspalvelujen johtajan mukaan jumista ei aiheutunut käytännön terveysasematyölle juurikaan haittaa. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo.
Salon terveyspalvelujen johtaja ja vastaava lääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamala kertoo, ettei järjestelmäjumista aiheutunut terveysasemien käytännön toiminnalle juurikaan haittaa.
– Jumi tapahtui noin kello kahdelta iltapäivällä, jolloin vastaanotoilla oli enää niukasti potilaita. Aamuaikaan jumi olisi aiheuttanut paljon enemmän ongelmia.
Nissinen-Paatsamala laati vian ilmettyä haittailmoituksen, minkä takia jumia ryhdyttiin korjaamaan nopeasti. Hän kuitenkin huomauttaa, että Lifecaren viestipiikki ei vielä operoi halutulla tavalla.
– Keskiviikkona järjestelmä toimi normaalilla nopeudella, mutta ennen jumiutumista se oli hitaanpuoleinen. Mitään haittaa käytännön työskentelylle hitaudesta ei koitunut, tosin työntekijöiden hermot olivat välillä kireällä, Nissinen-Paatsamala tietää.
Mopokortin luvalla ajettava menopeli nimeltä kevytauto oli edellisen hallituksen ajatuksia ja päätöksiä vai pitääkö todeta, jotta unelmia. Nyt ajoneuvon tulevaisuus on paukahtamassa pakkivaihteelle, kun kerrotaan, että ulkoministerimme on saanut EU:n komissiolta postia. Ei mitä tahansa postia, vaan moitteita.
EU tulkitsee, että ei kevytauto mikään traktori ole, eikä sitä voi ajaa, ei traktori-, eikä mopokortilla. EU muistuttaa myös, että ei Suomi noin vaan saa omin nokkinensa muuttaa ajokorttiluokituksia!
Saa nähdä kuinka vakavasti Rinteen hallitus EU -moitteisiin nyt suhtautuu. Jos kurtturuusun kanssa meinataan toimia EU:n tahdon mukaan, niin eikö sitä sitten pitäisi niin toimia kevytautojenkin kanssa? Vai onko kevytauto vaarattomampi kuin kurtturuusu?
– Ydinasia on, että poliittisten päättäjien pitäisi vihdoin ottaa vastuu Salon kaupungista ja tehdä rakenteellisia muutoksia, joista on puhuttu jo vuodesta 2010 lähtien. Kaikki muu on näpertelyä, Marjo Ekman sanoo.
.. mutku, mutku = mutta kun: ensin tarttis jonkun tahon tehdä ne ehdotukset. Että mitä meinataan tehdä! Ja kukako ne semmoset jutut tekee? No meitin virkamiehet ja - naiset! Heille asioitten valmistelu kuuluu!
Luottamushenkilöt kyllä päättävät, jos on jotain päätettävää.
Opetuslautakunta ei ole päättänyt Kaivolan päiväkodin lakkautuksesta, vaan kyse on kuluvan toimintakauden tilajärjestelyistä. Olosuhteiden muuttuessa ja tiloissa ilmenevistä puutteista johtuen palvelun järjestäjän on reagoitava asiaan nopeasti, jotta voidaan taata lasten ja henkilöstön turvallisuus. Liipolantiellä sijaitsevassa kiinteistössä on alun perin toiminut ympärivuorokautinen päiväkoti. Tilat on hyväksytty sen mukaan 28:lle lapselle. Ilmanvaihto ei ole riittävä kahdelle lapsiryhmälle eikä myöskään wc-tilat ole riittävät. Tästä johtuen lapsimäärää oli vähennettävä, jotta voidaan taata riittävä sisäilma.
Oppimisympäristöselvitystyö on meneillään ja lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkoasiat on tarkoitus käsitellä sen yhteydessä
jne.
Työ on meneillään. Kui se onkin meneillään? Ainvaa? Nyt ei suoralta kädeltä passais luottamushenkilöitä sormella osoitella! Selvitystyö on kestänyt jo ikuisuuden!
--
Ja mites se meni vanhustenhoidon puolella? Kuinka kauan tätäkin asiaa on veivattu?
Vanhuspalveluiden kehittämisohjelman laadinta on aloitettu huhtikuussa 2019. Kehittämisohjelman käsittelyn yhteydessä voidaan ottaa kantaa ympärivuorokautisen hoidon palveluiden järjestämistapaan sekä laajuuteen. Kehittämisohjelma valmistuu vuoden 2019 aikana. Ehdotuksena on, että vanhuspalvelut varaa vuoden 2020 talousarvioon 50 000 euroa suunnittelurahaa uuden kaupungin oman yksikön perustamisen selvittämistä varten
Totean uudemman kerran, että ei nyt passais luottamushenkilöitä sormella osoitella!
Salon pääluottamusmiesten mitta täyttyi jokavuotisiin leikkauslistoihin
Salon kaupungin pääluottamusmiehet ovat täynnä vuodesta toiseen jatkuvia säästökierroksia ja henkilöstöön kohdistuvaa juustohöyläystä.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n pääluottamusmies Marjo Ekman , Julkisalan koulutettujen JUKO:n Riina Virtanen ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn Marja Lampainen edustavat yhdessä lähes 2 500 kaupungin työntekijää. Heillä on Salon päättäjille yhteinen toive.
– Ydinasia on, että poliittisten päättäjien pitäisi vihdoin ottaa vastuu Salon kaupungista ja tehdä rakenteellisia muutoksia, joista on puhuttu jo vuodesta 2010 lähtien. Kaikki muu on näpertelyä, Marjo Ekman sanoo.
Pääluottamusmiesten mielestä Salon palveluverkko pitäisi sopeuttaa pitkäjänteisesti tasolle, johon kaupungilla on varaa. Se tarkoittaa käytännössä yksiköiden karsimista, työntekijöiden vähentämistä ja henkilöstökulujen pienenemistä.
Työntekijöiden vähentäminen kuulostaa erikoiselta, kun sen kuulee pääluottamusmiesten suusta. Marjo Ekman muistuttaa kuitenkin, että Salolla on lähes 3 000 vakinaista työntekijää. Isossa massassa on myös suuri vaihtuvuus eläköitymisen ja työpaikkojen vaihdon takia.
– Uskon, että muutos voitaisiin tehdä hyvällä suunnittelulla ja fiksusti vaihtuvuutta hyödyntäen niin, ettei irtisanomisia tarvittaisi.
Oikein mitoitettu palveluverkko toisi pääluottamusmiesten mukaan toimintaan pitkäjänteisyyttä ja mahdollisuuksia kehittämiseen. Henkilöstön motivaatiokin todennäköisesti paranisi.
Salo on ollut taloudellisesti tiukoilla Nokia-vuosista asti. Tiukimpina vuosina 2012 ja 2013 henkilöstöä lomautettiin. Erilaisia sopeutusohjelmia ja palveluverkkoselvityksiä on tehty useita. Tälläkin hetkellä tekeillä on kouluja, päiväkoteja ja nuorisotiloja koskeva oppimisympäristöselvitys.
Pääluottamusmiehet saivat viime vuonna kaupungin johdolta hyviä uutisia. Heille kerrottiin, että tiukkojen vuosien jälkeen on palattu normaaliaikaan. Iloa kesti puoli vuotta, kunnes viime keväänä käynnistettiin uusi kolmen miljoonan euron säästöohjelma.
Syksy poiki uudet, entistä karummat ennusteet kaupungin taloudesta. Nyt alijäämäksi ennustetaan 14 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä patistellaan pitämään vuosilomia ja talkoovapaita. Säästöjä pitäisi löytyä miljoonien eurojen edestä.
– Tilanne on ristiriitainen. Palvelualueilla on kädet täynnä töitä, ja samaan aikaan pitäisi pitää vapaita, Marja Lampainen ihmettelee.
– Esimiehetkin ovat puun ja kuoren välissä töiden järjestelyssä, vaikka henkilöstöllä olisi halua ottaa lomaa, Riina Virtanen lisää.
Pääluottamusmiesten mielestä miljoonien eurojen puuttuminen henkilöstömenoista kertoo selkeästä alibudjetoinnista.
– Budjetti on ollut joka syksy realistinen, kun esitykset ovat tulleet hallintokunnilta. Sitten sitä on leikattu, ja seuraavana syksynä pyydetään lisämäärärahoja, Marja Lampainen perustelee.
Pääluottamusmiehet ovat huolissaan myös Salon työnantajamaineesta. Kunnissa on vaikea saada työntekijöitä moniin tehtäviin. Salo on toistaiseksi saanut henkilöstöä, mutta:
– Ei se ainakaan hyvää tee, jos edes mainitaan sana lomautus säästökeinoista puhuttaessa. Yhtä huonosti lomautuspuheet sopivat yhteen Toimiva työyhteisö -kärkihankkeen kanssa, Marja Lampainen huomauttaa.
Salon johto on esittänyt yhdeksi säästökohteeksi henkilöstön sairauslomien vähentämisen. Pääluottamusmiesten näkökulmasta tavoite on erikoinen.
– Se, että meillä on paljon sairauspoissaoloja, kertoo työn määrästä ja kuormittavuudesta. Mukana on paljon myös mielenterveyden ongelmia, mikä kertoo, että töitä on tehty jo pitkään jaksamisen äärirajoilla, Marja Lampainen muistuttaa.
Pääluottamusmiehet toivovat, että virkamiesjohto ja päättäjät harkitsisivat kokonaisuuksia, kun kaupunki miettii leikkauskohteita. Esimerkiksi peruspalveluista leikkaaminen nykyisen hoitotakuun aikana johtaa helposti siihen, että asiakas ohjataan hoitoon yksityiselle palveluntuottajalle erikoissairaanhoitoon. Molemmissa tapauksissa lasku kiertää takaisin kaupungille.
Joroisten yhtenäiskoulun ruokalassa syö päivittäin yli 400 oppilasta ja ruoka tekee kauppansa. Viimeisimmän Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tekemän terveyskyselyn mukaan Joroisten yläkoululaisista 90 prosenttia syö kouluruokaa päivittäin. Oppilaiden keskuudessa koululounaan nauttimista pidetään itsestäänselvyytenä.
Biojätettä ei Joroisissa synny, sillä linjastoon jäävä ruoka tarjoillaan iltapäivisin ilmaiseksi nuorisotilassa. Joroisissa asiaa on mietitty niin pitkälle, että edes ruoan pakkaamisesta annospurkkeihin ei synny kuluja.
– Keittiössä henkilökunta ottaa talteen margariinirasiat ja pesee ne koneessa. Minä käytän näitä rasioita pakastukseen ja annosten säilyttämiseen, Sari Paavonsalo kertoo.
Hyvät on systeemit, mutta jos tuota tähän kaupunkiin ehdottaisi, niin tuskin läpi menisi. Ei varmasti sekään, jos ehdottaisi pikkusen yksinkertaisempaa ruokalistaa. Se, mitä minä olen koululaisia kuullut/kuunnellut, niin eivät he mitään hienouksia listalle kaipaa, vaan ihan tavallista kotiruokaa.
Googletin esiin Joroisten listan ja sitten täkäläisen. Onhan noissa eroa. Minulle maistuis Joroisten sapuskat. Maistuis varmaan Sullekin:
Tänään oli paikallislehdessä tämä "tätä mieltä!". Salon Seudun Sanomien toimitus oli keksinyt otsakkeen. Hyvän olikin: "Pidetään palvelut lähellä ihmisiä". Kiitos.
Edellinen mielipide oli tämä Valmistuskeittiö Perniön kouluun ja olen nyt kuullut, että kyllä tulevan uuden koulun koululaisten ruoat pystyttäisiin ihan hyvin Yhteiskoulussa valmistamaan.
Saas nähdä, millaisen selvityksen kaupunkikehityspalvelut kaupunginhallituksen päätökselleKaupunginhallitus päätti lähettää asian uudelleen valmisteltavaksi sen selvittämiseksi, riittääkö yhteiskoulun kapasiteetti valmistamaan koko Perniön ruuan. antaa.
Toinen mielenkiintoinen selvitys tulee olemaan tämän asian kohdalla: Selvityspyyntö Angelniemen paloaseman ostotarjouksesta, jossa kaupunginhallituksen päätökseksi kirjattiin tällaista tekstiä: Johanna Riski esitti asiaa uudelleen valmisteltavaksi sillä perusteella, että selvitettäisiin vielä mahdollisuutta kiinteistön myyntiin kohtuullisella hinnalla ja koska Salon kaupunki ja aluepelastuslaitos eivät sopimusten mukaan vastaa vapaapalokunnan käytössä olevan kiinteistön toiminnallisuudesta. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti lähettää asian uudelleen valmisteltavaksi Johanna Riskin ehdottamin perustein.
Kyllä paloasema - asia huonosti valmisteltu oli. Esim. lause "Kokkilan paloaseman kuntoa ei erikseen ole selvitetty kaupungin taholta" on asian valmistelun osalta jo suorastaan moka. ISO sellainen.
Vähemmällä edestakaisin veivaamiselta säästyttäisiin, jos jo kaupunginjohtaja työntaisi eteensä tulevat ilmi selvästi kehnot, olemattomat tai asian vierestä tohkaavat selvitykset ja valmistelut uudelleen valmisteluun. Uudelleen vaan asiaa hoitaneen virkamiehen tai -naisen eteen ja saatteeksi, että "koitas tehdä parempaa jälkeä!"
Valmistelija: yhdyskuntatekniikan kaupungininsinööri Petri Virtanen, puh. (02) 778 5201, tilapalvelujen kaupungininsinööri Janne Lehto, puh. (02) 778 5116, janne.lehto@salo.fi, johtava liikennepalveluasiantuntija Tanja Ahola, puh. (02) 778 7714, tanja.ahola@salo.fi, ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö Anu Sorvari-Happonen, puh. (02) 778 5900, anu.sorvari-happonen@salo.fi, hankintapäällikkö Päivi Kohvakka, puh. (02) 778 5011, paivi.kohvakka@salo.fi, kaupungingeodeetti Ari Vainio, puh. (02) 778 5400, ari.vainio@salo.fi.
Listalla mm. tätä:
Kaupunkikehityspalvelujen talousarvion 2019 toteutumista on tarkasteltu ja arvioitu heinäkuun toteuman perusteella. Sen ja ennusteen mukaan määrärahat tulevat ylittymään menojen osalta noin 820.000 euroa. Tulot sen sijaan näyttäisivät ylittyvän hieman. Tulojen toteumaa on kuitenkin vaikea ennustaa tässä vaiheessa. Toteuman ja ennusteen perusteella arvioidaan, että henkilöstökulut eivät tulisi ylittymään vuoden 2019 osalta. Kaupunkikehityspalvelujen talouden toteuma sekä lautakunnan että vastuualueiden osalta ajalta 1-7/2019 on esityslistan liitteenä (ulkoiset ja sisäiset sekä erikseen ulkoiset).
Teknisen toimen hallinnon, kiinteistö- ja mittauspalvelujen sekä kaupunkisuunnittelun talousarviot tulevat toteutumaan arvioidun mukaisesti ja osin alittumaan menojen osalta
Yleisten alueiden kehittäminen ja ylläpito -vastuualueella liikenneväylien määrärahat tulevat ylittymään 300 000 eurolla. Kulunut alkuvuosi oli sääolosuhteiltaan poikkeuksellinen. Lunta oli nelikertainen määrä normaaliin talveen verrattuna. Liikenneväylien talousarvio on laadittu normaalin lumitalven mukaisesti. Lisämäärärahan tarve ulkoisiin menoihin on 300 000 euroa kustannuspaikalle 5214 Liikenneväylät, tili 4390 rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut.
Tilapalvelujen käyttötalouden osalta talousarvion käyttömenot ylittyvät ennusteen mukaan ulkoisten menojen osalta noin 470.000 eurolla. Ulkoiset tulot ovat ennusteen mukaan ylittymässä noin 40 000 eurolla. Käyttötalouteen on kirjattu noin 30 000 eurolla investointeihin kuuluvia menoja, jotka tullaan oikaisemaan elokuun toteutumaan. Ulkoisten menojen ja tulojen nettovaikutuksen osalta vuoden 2019 talousarvio ylittyy noin 400.000 eurolla. Ylitys johtuu edelleen suurelta osin lämmityksen, sähkön sekä rakennusten ja alueiden kunnossapidon arvioitua suuremmista kuluista. Viime talvi oli kunnossapidon näkökulmasta työläs, aurausta ja hiekoitusta tarvittiin runsaasti. Koko vuoden toteutuma riippuu pitkälti loppuvuoden sääolosuhteista.
Vaikka keväällä on tehty säästötoimenpiteitä, niin niiden vaikutus ei vielä näy toteutumassa. Jotta lisämäärärahaa ei tarvittaisi, tulisi koko loppu vuoden osalla tehdä vain kaikista akuuteimmat kunnostustoimet ja rajoittaa ilmastoinnin käyntiaikoja entisestään.
Koska tulevan syksyn arviointi säiden suhteen on vaikeaa, niin tulisi varautua hieman edellä esitettyä lukua suurempaan lisämäärärahan tarpeeseen. Loppuvuoden osalta pyritään kuitenkin minimoimaan hankintoja, joten lisämäärärahan tarve on kustannuspaikan 5313 tilille 4390 170 000 euroa, tilille 4568 Lämmitys 120 000 euroa ja tilille 4569 sähkö 110 000 euroa.
Ravitsemispalvelujen sisäiset tulot tulevat alittumaan yhteensä noin 300 000 eurolla. Sisäiset tulot arvioitiin talousarvion laatimisvaiheessa suuremmiksi, kuin mitä ne tulevat toteutumaan vuonna 2019. Myös talousarvioon tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet sisäisiin tuloihin. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen osalta myös menot tulevat ylittymään noin 600 000 eurolla. Ylitys johtuu pääosin henkilöstökuluista sekä palvelujen ja materiaalin ostoista. Erityisesti elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet kuluvan vuoden aikana (mm. kuivan kesän 2018 vaikutukset).
Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen henkilöstökulujen kate löytyy pääosin muilta vastuualueilta. Muiden menojen ylitys johtuu edellä mainitusta elintarvikkeiden hinnan nousuista ja yksiköiden lisäyksistä (esim. Kukonkallion hoivakodin ravitsemispalveluiden palautus kaupungille 1.1.2019 alkaen) lisäten positiivisesti myös aikaansaatua ateriapalvelua eli suoritteita ja tietenkin tehokkuutta. Välttämättömät koneiden ja laitteiden täydennysostot sekä huolto- ja korjauskustannukset ovat myös nousseet. Ravitsemispalvelujen talousarvioon esitetään edellä mainittuun perustuen 200 000 euron lisämäärärahaa ulkoisten menojen osalta, mikä jakautuu kustannuspaikoille 5412 ja 5413, tilille 4520 elintarvikkeet. Lisämäärärahan tarve sisäisten tulojen alitukselle on kustannuspaikoille 5412 200 000 euroa ja 5413 100 000 euroa tilille 3140 muut myyntituotot
Liikennepalveluiden käyttötalouden osalta talousarvioon varatut määrärahat menojen osalta tulevat ennusteen mukaan ylittymään noin 500 000 eurolla. Määrärahaylityksen taustalla on ostoliikenteen organisoinnin merkittävä muutos, joka ajoittuu tilikauden keskelle uuden sopimuskauden vaihtuessa elokuussa. Vuoden 2019 talousarviota laadittaessa ei ostoliikennettä ollut vielä kilpailutettu uudessa laajuudessaan. Kustannusten nousuun oltiin talousarviota laadittaessa varauduttu, mutta vasta kuljetuspalveluhankintojen jälkeen saatiin varmuus todellisista kuljetuskustannuksista. Tämä ostoliikenteen muutos ei näy liitteenä olevassa vuoden 2019 tilinpäätösennusteessa, koska se on alkanut elokuusta 2019 lukien.
Vaikka hankinnan arvo vastasi suuruusluokaltaan etukäteen arvioitua ja kustannuksia saatiin pienemmiksi hankkimalla osa liikenteessä yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa, tulevat talousarvioon varatut määrärahat ylittymään. Osa ostoliikenteen kustannuspaikan (6110) määrärahaylityksestä katetaan koulukuljetuskustannuspaikalle (6111) koululaislippuihin varatuilla määrärahoilla. Lisäksi talousarviota laadittaessa uudesta joukkoliikenteestä saatavat lipputulot arvioitiin hyvin maltillisesti. Tätä ennustetta on liikenteen käynnistymisen jälkeisen matkustustiedon perusteella tarkennettu ylöspäin edelleen varovaisuuden periaatetta noudattaen. Arvioitu lisätulo lipputuloista vuodelle 2019 on 100 000 euroa. Edelliset huomioiden lisämäärärahan tarve ulkoisten menojen osalta on 500 000 euroa kustannuspaikalle 6110 tili 4420 matkustus- ja kuljetuspalvelut. Lisämääräraha ulkoisten tulojen osalta on 100 000 euroa kustannuspaikalle 6110, tili 3040 joukkoliikenteen myyntituotot.
Yhteenveto, käyttötalous Kaupunkikehityslautakunnan talousarvio tulee ylittymään vuoden 2019 osalta. Osa vastuualueista alittaa, mutta suuri osa ylittää nille varatun talousarvion. Kaupunkikehityslautakunnan osalta esitetään seuraavaa lisätalousarviota ja lisämäärärahoja. Esityksessä on otettu huomioon, että osa edellä esitetyistä menojen ylityksistä voidaan kattaa vastuualueiden sisällä.
Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 200.000 euroa kustannuspaikalle 5214, tilille 4390.
Tilapalvelut, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 400.000 euroa kustannuspaikalle 5313 tilille 4390 170 000 euroa, tilille 4568 lämmitys 120 000 euroa ja tilille 4569 sähkö 110 000 euroa. Lisämääräraha ulkoisten tulojen lisäyksen osalta on 40 000 euroa, kustannuspaikalle 5313, tilille 3530 muut tuotot.
Ravitsemispalvelut, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 200.000 euroa, jaettuna puoliksi kustannuspaikoille 5412 ja 5413 tilille 4520 elintarvikkeet. Lisämääräraha sisäisten tulojen alitukselle on yhteensä 300 000 euroa, kustannuspaikoille 5412 200 000 euroa ja 5413 100 000 euroa tilille 3140 muut myyntituotot.
Liikennepalvelut, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 500 000 euroa kustannuspaikka 6110 tili 4420 matkustus- ja kuljetuspalvelut. Lisämääräraha ulkoisten tulojen lisäyksen osalta 100 000 euroa, kustannuspaikalle 6110 tilille 3040 joukkoliikenteen myyntituotot.
Lisämäärärahan tarve koko kaupunkikehityslautakunnan ulkoisten menojen osalta on yhteensä 1 300 000 euroa. Lisäksi ulkoisia tuloja lisätään yhteensä 140 000 eurolla. Sisäisiä tuloja vähennetään yhteensä 300 000 euroa. Nettovaikutus kaupunkikehityslautakunnan talousarvion toimintakatteen osalta on yhteensä 1 460 000 euroa (ulkoiset ja sisäiset). Nettovaikutus kaupunkikehityslautakunnan ulkoiseen toimintakatteeseen on 1.160.000 euroa.
Henkilöstökulujen osalta ei esitetä lisämäärärahaa vuoden 2019 talousarvioon. Tämänhetkisen ennusteen mukaan henkilöstömäärärahat näyttävät riittävän. Henkilöstömäärärahoissa on mukana noin 144.000 euroa työllistämistukipalkkoja, jonka määräraha ja sitä kautta kate on työllistämispalvelujen talousarviossa
Investoinnit Projektin 9208 Sisäilmakorjaukset määräraha 800 000 euroa loppuu tänä vuonna kesken. Projektin määräraha tulee käytetyksi jo kesäkuun loppuun mennessä. Heinäkuun jälkeen määrärahaylitys on 134 000 euroa. Suurena menoeränä ovat olleet Armfeltin ja Perniön yhteiskoulun alapohjien tyhjennys- ja puhdistustyöt, jotka ovat vieneet määrärahasta noin puolet. Lisäksi isompia kustannuksia ovat tuoneet Ylhäistentie 2:n kuitusiivous ja Pääterveysaseman tiivistys- ja ilmanvaihtoon liittyvät korjaukset. Loppukesän ja syksyn aikana erilaisia toimenpiteitä tehdään vielä ainakin Perniön Yhteiskoululla, Armfeltin koululla, Vaskion koululla, Ylhäistentie 2:ssa, Paukkulakodissa, Torikadun päiväkodissa ja Muurlan koululla.
Kaupunkikehityslautakunnan projekteilta voidaan tehdä määrärahasiirtoja projektille 9208 sisäilmakorjaukset yhteensä 500.000 euron edestä.
Siirtoja voidaan tehdä seuraavasti: Projektilta 9218 Veturitallin vesikaton korjaus 40 000 euroa, projektilta 9222 Särkisalon koulun vesikaton korjaus 100 000 euroa, projektilta 9225 Karjalankatu 2-6 korjaukset 80 000 euroa, projektilta 9180 Uskelan koulun perustusten korjaus 20 000 euroa, projektilta 9204 energiansäästökorjaukset 50 000 euroa, projektilta 9205 kiinteistöjen hälytysjärjestelmät 60 000 euroa, projektilta 9159 Moision koulun korjaukset 70 000 euroa ja projektilta 9224 lämmitystapamuutokset 80 000 euroa. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Edellä mainitut projektit kuuluvat kaikki ryhmään 111 KI (Korvausinvestoinnit), rakennukset, jonka sisällä määrärahasiirrot esitetään tehtäväksi ilman, että yhteissumma muuttuu. Määrärahat voidaan siirtää lautakunnan päätöksellä projektilta toiselle sitovuustason sisällä,sillä valtuustoon nähden sitova määräraha on ko. ryhmässä rakennukset yhteensä.
Kaupunkikehitysjohtaja:
Kaupunkikehityslautakunta päättää siirtää projektilta 9218 Veturitallin vesikaton korjaus 40 000 euroa, projektilta 9222 Särkisalon koulun vesikaton korjaus 100 000 euroa, projektilta 9225 Karjalankatu 2-6 korjaukset 80 000 euroa, projektilta 9180 Uskelan koulun perustusten korjaus 20 000 euroa, projektilta 9204 energiansäästökorjaukset 50.000 euroa, projektilta 9205 kiinteistöjen hälytysjärjestelmät 60.000 euroa, projektilta 9159 Moision koulun korjaukset 70.000 euroa ja projektilta 9224 lämmitystapamuutokset 80.000 euroa projektille 9208 sisäilmakorjaukset.
Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä edellä yhteenvedossa esitetyn mukaisen menojen ja tulojen lisämäärärahaesityksen kaupunkikehityslautakunnan osalta ja esittää sitä edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.
Päätös:
Ensi viikon kokouksen esityslista on kokonaisuudessaan tässä:
Esityslista PDF-muodossa
