Uusimmat kuvat

vuoden viimeinen

Torstai 13.12.2018 klo 0:19

Vuoden viimeinen valtuuston kokous:

Kaupunginvaltuusto
Esityslista 17.12.2018 klo 18:00 - 
Salon kaupungintalo, valtuustosali Tammi, os. Tehdaskatu 2, Salo

Asianro   Otsikko  Esityslista PDF-muodossa
162   Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
163   Pöytäkirjan tarkastaminen sekä tiedoksi antaminen kunnan jäsenille
164   Asioiden käsittelyjärjestys
165   Kyselytunti
166 Asemakaavan muutos Länsirannan katualue, hyväksymisvaihe
167 Myytäväksi asetettavat kiinteistöt 2019
168   Lisämäärärahaesitys sosiaali- ja terveyslautakunnan osalta vuoden 2018 talousarvioon
169 Lokakuun 2018 kuukausiraportti
170 Hallintosäännön muutoksia
171   Pöytäkirjojen sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto
172 Vuoden 2017 tarkastuslautakunnan arviointikertomusken johdosta annetut selvitykset
173   SDP:n ym. valtuustoaloite maksuttomasta saattajakortista
174   Osmo Fribergin valtuustoaloite omaishoitajien tukemisesta
175   Vihreän valtuustoryhmän ym. aloite kokoaikaisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta
176   Sanna Lundströmin ym. valtuutettujen valtuustoaloite liikuntalinjan perustamisesta yläkoululaisille
177 Vastaus Osmo Fribergin valtuustoaloitteeseen Halikon Salituntien läpikulkuliikenteen rauhoittamisesta
178   Uskelan Opintorahastosäätiön hallituksen täydentäminen
179  

Eron myöntäminen Sanna Lundströmille Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta

 

Tässä kohtaa 

177 Vastaus Osmo Fribergin valtuustoaloitteeseen Halikon Salituntien läpikulkuliikenteen rauhoittamisesta

on pientä puutteen poikasta kohdassa liitteet.

"..kaupunkikehityslautakunta päätti yksimielisesti, että päätökseen lisätään sijaintikartta sekä asemapiirros, johon lisätty katujen nimet." 

Laitoin puutteesta äsken (12.12.2018 ennen puoltayötä) sähköpostia valtuuston puheenjohtajalle. Jospa ne liitteet tuohon ilmestyisivät ennen maanantaita. Ihmettelen vaan, eikö tuota huomattu edes hallituksessa. Ja ihan alunperin tuo olisi pitänyt nousta esille jo, kun kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirjantarkastajat päätöksiä läpi kävivät. Huolimaton olen ollut minäkin, kun en tarkastusta edeltävänä viikonloppuna pöytäkirjaa läpi lukenut. Yleensä luen, kun kerta sellainen mahdollisuus on. 

Kommentoi kirjoitusta.

tietoa asukkaille

Maanantai 10.12.2018 klo 12:47

Taisin laittaa tähän väärän infon. Että olisi ollut toinen kerta, kun Kaupunkitiedotetta valtuustossa esille nostin. Kyllä nyt oli ainakin kolmas kerta. Tätä edeltävä kerta oli viime vuonna ja sitä edeltävä on ollut vuoden 2016 talousarviokokouksessa. 

No oli kuin oli, vuonna 2017 tiedotetta saatiin koteihin yhteensä yhdeksän kertaa ja jos ja kun olen ihmisten mietteitä tiedotteesta kuullut ja kuunnellut, niin tuolla määrällä pärjättäisiin. Painettu tiedote palvelee nettiä käyttämättömiä, mutta myös kaupungin alueella toimivia lukuisia yhdistyksiä ja järjestöjä. 

Salossa viestinnän tehtäväksi on kirjattu, että se tukee kaupungin perustehtävän ja vision toteutumista välittämällä tietoa kaupungin asukkaille ja muille sidosryhmille sekä edistämällä ja ylläpitämällä kaupungin hyvää mainetta ja tunnettuutta.

Netin käyttöön tottunut ei ilmeisesti osaa edes kuvitella, miten pimennossa netitön kaupunkilainen on, jos ei esim. Kaupunkitiedotetta eteensä saisi. Kaikille ei tule enää edes paikallislehteä. Kaupunkitiedote informoi edes jotain siitä, mitä palveluja meillä on saatavana ja mitä kaupungissa tapahtuu joko kaupungin tai eri yhdistysten järjestämänä. Upouudelle kaupunkilaiselle (uusia asukkaitakin sentään vielä tulee) tiedote on kuin kädestä tervehtisi: olet tervetullut Saloon, katso mitä meillä on ja mitä meillä tapahtuu!

Lehden toimittamista jotkut pitävät kalliina. Jaa-a. Menee sitä rahaa moneen sellaiseenkin, joka ei kaupunkilaista kosketa millään tavalla. Ja miten se menikään? Salon Seudun Sanomien toimittaja Käiväräinen totesi (SSS 5.12.2018), että kymmenien miljoonien menoerät menevät läpi nuijan kopautuksella, mutta kymppitonnin "taskurahoista" väännetään kättä kolme varttia. 

Jos tiedotteen määrää ei kokouksessa olisi nostettu kuudesta yhdeksään, niin oli minulla eriävä mielipidekin valmiina. Tätä en sit tarvinnut: Kuudella numerolla vuoden aikana ei pystytä toteuttamaan sitä, mitä kaupunki on määritellyt viestinnän tehtäväksi. Nettiä käyttämättömät saavat tietoa liian harvoin. Myös yhdistysten ja järjestöjen toiminta kärsii. Niiden pitäisi tietää tapahtumistaan pitkälti etukäteen ja jos eivät siihen pysty, niin ne joutuvat käyttämään paikallislehtiä. Niissä ilmoittaminen maksaa ja se voi joillekin yhdistyksille tuottaa jopa taloudellisia vaikeuksia.

Kiitos Teille, jotka valtuustossa punaista nappia painoitte (kuuden numeron kannattajat painoivat vihreää, minun ehdotukselleni punaista). 

Nyt toteutuu pienimuotoisesti jotain kaupungin arvoistakin: asiakaslähtöisyys, rohkeus, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus.

https://indd.adobe.com/view/49552cf9-10c7-4eea-8cda-28a82cd8b91c

1 kommentti .

hyvää itsenäisyyspäivää

Torstai 6.12.2018 klo 8:27


Vuosien takainen kuva https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/1156194 kertoo, että 2011 itsenäisyyspäivänä on ollut lunta maassa. 

Tänään ei ole lunta, mutta äsken oli niin hieno aamuinen taivas, että pakko tuo oli tallentaa
Eikä haittaa, vaikka ei ole lunta. Ei tänään. Tänään olen kiitollinen itsenäisestä Suomesta.
 
Hyvää itsenäisyyspäivää! 
 

Kommentoi kirjoitusta.

meil päätettii

Tiistai 4.12.2018 klo 23:27

   

Eilen istuttiin pitkää päivää. Salon kaupunginvaltuuston talousarviokokous alkoi ko 13.00 ja päättyi vähän yli puoli kymmenen. 

Jos jonkun yhteenvedon kokouksesta vetäisi, niin ehkä tämän: oli puheleva valtuusto. Jotkut valtuutetut pudottelivat suustaan välillä sellaista tekstiä, että huhhuh. Semmonen toinen toistensa arvostus oli nyt pikkusen hukassa.

Jos haluat, jos jaksat katsoa ja kuunnella, niin täältä löydät kokouksesta tallennetun videon.

--

Piti minun tähän vähän enemmänkin em. kokouksesta kirjoittaa, mutta tietsikka tilttas kesken kaiken, ja just, kun olin tekstiäni tallentamassa. Kummallisia herjoja, sivuille hyökkäämisiä tässä aina välillä eteensä saa. Onneksi on Norton!

Jatkan joku toinen kerta.

Kommentoi kirjoitusta.

kerro kerro

Perjantai 30.11.2018 klo 18:25

https://response.questback.com/isa/qbv.dll/ShowQuest?QuestID=5262149&sid=opAVPvkSYe

Kerro palautteesi Espoo–Salo -oikoradasta 

Espoo–Salo -oikorata on osa nelivaiheista Helsinki–Turku nopea junayhteys -hanketta, joka lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä tuo uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Välille Espoo–Lohja–Salo suunnitellaan noin 95 kilometriä kokonaan uutta rautatieyhteyttä.

Voit jättää palautetta hankkeesta kirjoittamalla viestisi alla olevaan tekstikenttään. Pyrimme vastaamaan palautteeseen noin viikon kuluessa.

Halutessasi voit myös liittyä hankkeen postituslistalle lisäämällä sähköpostiosoitteesi sille tarkoitettuun kenttään. Jos haluat myöhemmin poistua postituslistalta, lähetä viesti osoitteeseen: oikorata-pbm@bm.com.

Yhteystietoja käsitellään Liikenneviraston tietosuojakäytäntöjen mukaisesti. Lisätietoa tietosuojasta löydät täältä

Lisätietoa hankkeesta sekä vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löydät täältä.

..

No juu. Kerroin kyllä, siis annoin palautetta. Tämmöstä:

Salolaisten puolesta ratalinjasta päätti aikoinaan vain kaupunginhallitus. Olisi kyllä saanut olla valtuustotason asia. Moni on edelleen sitä mieltä, että YJ1 ratalinjaus olisi ollut parempi. 
Mikä on ollut Liikenneviraston ajatus? 
Oletteko edes miettineet tuota em. vaihtoehtoa ja/tai jos olette, niin vetoatteko nyt siihen, ettei enää tarvitse miettiä, eikä ajatella, kun kerta Salossa kaupunginhallitus on aikoinaan, vuosia sitten päättänyt, mistä rata kulkee. 
Maakuntaliiton kyllä tietää. Siellä vedetään niin Turkuun päin, että niitä ei - anteeks nyt vaan - niitä ei kiinnosta muu kuin päästä junalla äkkiä ohi Salon. Samaa mieltä näyttävät olevan tunnin junan puolesta puhujat. Tuskin edes muistavat, että täällä on kaupunki nimeltä Salo.
Minä yritän ymmärtää ja erottaa, mikä on tunnin  juna ja mikä tavallinen, siis Turun ja Helsingin väleillekin pysähtyvä juna. Siksi vierastan tällaista vastausta, joka esim. kaupunginjohtajamme minulle 14.5.2018 antamassa vastauksessa vilahtaa: "Näiden taajamien (tarkoitetaan Muurlaa ja Suomusjärveä) väestöpohja ei kuitenkaan nykysuunnitelmilla tule mahdollistamaan kaukojunien asemapaikkoja tai paikallisjunien liikennettä." x)
Minun mielestäni jos, siis jos Muurlassa ja Suomusjärvellä olisi asemat Salon lisäksi, niin kyllä näihin asukkaita saataisiin ja tänne uusia koteja rakennettaisiin. Niitä tulisi nopeasti. Odottamalla tarvittavan väkimäärän kasvua, po. asemia ei tule koskaan. Jos tuleva pyörii vain tunnin junassa, niin onhan tämän hankkeen eteneminen täkäläisittäin todella surullista seurattavaa!
Marjatta Halkilahti, kaupunginvaltuutettu

1 kommentti .

näkyvä vai kurkisteleva?

Perjantai 30.11.2018 klo 13:39

Uuden Suomen vapaavuoroon tuuppasin tänään tämmöstä:

http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/264970-oletko-nettinakyva-vai-kurkisteletko-vain

Oletko nettinäkyvä vai kurkisteletko vain?

"Luulitko, että kaikki ovat somessa?"

Hyvä ja pysäyttävä kysymys. Hyviä ja pysäyttäviä kirjoituksia. Kannattaa lukea. Onhan tämä nyt niin, ainakin olevinas, tätä päivää, että melkein outona pidetään, ellet ole netissä.

Facebook on joidenkin mielestä "se just", siellä nyt ainakin pitäisi olla ja mielellään monessa ryhmässä. 
Salolaisilla facebookilaisilla on mahdollisuus tirkistellä tai pitäisikö sanoa nätimmin: on mahdollisuus seurata ystävien ja tuttujen julki nostamien juttujen lisäksi sellaisia ryhmiä kuin SaloFoorum ja Salon Seudun Puskaradio.

Ryhmien nimet vihjaavat, että toinen on, ainakin yrittää olla asiallisesti cityn asioita esiin nostava ja toinen sinne päin, sillä esille nostetut jutut ovat kaikkea maan ja taivaan väliltä. Karanneet kissat ja koirat ovat melko nopeasti kiinni otetut ja siltä osin puskaradio on toimiva ja ihan hyvä, mutta jos ja kun joku hakee hyvää parturia, kampaajaa tai remonttireiskaa ym., niin kyllä siinä ollaankin jo siin ja siin -tilanteessa, ollaan rajoilla, että onko hyvä. Joku voi kerätä ja saa paljon suosituksia, mutta sitten nuo ei -suosituksia saavat, mustalle listalle ilmoitetut, mites heidän käy. 

Uskoisin, että muissakin kunnissa ja kaupungeissa on vastaavat ryhmät kuin mitä meillä.

Jos olet vastaavissa ryhmissä jäsen, niin kerro, mitä Sinä niistä tykkäät.

Oletko nettinäkyvä vai kurkisteletko vain? 

Aiheen sain tästä:

Luulitko, että kaikki ovat somessa?  

 

1 kommentti .

1 kommentti .

vastauksia

Tiistai 27.11.2018 klo 14:09

Näin luvattiin:

Kaupunkikehityslautakunta § 202 23.10.2018 Muut asiat Kaupunkikehityslautakunta § 202 Esittelijä ilmoitti, että keittiöt - ruoka - iltakoulun (28.8.2018) luvatut vastaukset toimitetaan lautakunnan jäsenille sähköpostitse. Päätös: Merkittiin tiedoksi

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183989-18

Sähköpostiin ei mitään tullut, mutta tuli uusi merkintä pöytäkirjaan: 

Kaupunkikehityslautakunta § 220 20.11.2018 Tiedoksi tulleet asiat Kaupunkikehityslautakunta § 220 Lautakunnalle tuodaan tiedoksi seuraavat asiat: Dno 2878/00.02.12.0272017 Kaupunkikehityslautakunnan iltakoulut 2018/Ravitsemispalveluilta 20180828. Marjatta Halkilahden kysymykset sekä ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö Anu Sorvari-Happosen vastaukset ja raportit on julkaistu kaupunkikehityslautakunnan sähköisessä kokouspalvelussa 29.10.2018. Ko. materiaali on talletettu asianhallintajärjestelmään asian Kaupunkikehityspalvelujen iltakoulut 2018 /dno 2879/00.02.12.02/2017 yhteyteen. Kaupunkikehitysjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183990-18

Ja mistäkö kyse?

Kyse on 28.8.2018 pidetystä kaupunkikehityspalvelujen iltakoulusta, aiheena ravitsemispalvelut. Olin lähettänyt kaikille iltakouluun osallistuville etukäteen sähköpostitse kysymyksiä. Niitä oli vino pino. Tämmöstä postia meni:

Tervehdys viestin vastaanottajille!

Tapasin eilen muutaman eläkeläisen. 

Osa toimii täkäläisissä eläkeläisjärjestöissä. 

Jutuksi tuli tämän päivän aihe eli vanhusten ruokailu. 

Sain tälle päivälle evääksi todella paljon kysyttävää.

Tässä näitä kysymyksiä/ihmettelyjä on, mutta eivät mitenkään erityisessä järjestyksessä.

Onko tehty selvitystä siitä, kuinka paljon on tullut säästöä keittiöiden sulkemisista?

Tarkoittaa koko tätä kuntaliitosSalon olemassaolon aikaa.

Montako koulun, päiväkodin ja hoivakotien keittiötä on muutettu jakelukeittiöksi?

Miten muutosten säästöt on laskettu?

Jos esim. yksi työntekijä vähenee yhdessä koulun keittiössä, niin kuinka paljon sillä palkkasummalla saa tähän kouluun ruokaa ostettuna, kun se valmistetaan muualla, se pakataan, kuljetetaan, astiat ja niiden suojat maksavat ym.

Esimerkiksi nousi Inkereen koulu, oppilaita noin 100 + eskarijoukko n. 20. Kun ruokaa vielä Inkereellä valmistettiin, niin siihen riitti kaksi työntekijää. Ruokaa valmistettiin myös Hähkänän päiväkotiin.

Paljonko nykyinen säästö on, kun ruoka tuodaankin Kuusjoelta?

Hähkänälle (koulu ja päiväkoti) ruoka tulee kuulemma keskuskeittiöstä.

Miksi jotkut vanhusten ruokailumahdollisuudet on avattu sellaisiin paikkoihin, että niihin on huonosti liikkuvan ikäihmisen vaikea päästä tai kulkea?

Esimerkiksi tähän nousi Suomusjärvi. Teoriassa asia järjestyksessä, kun vanhukset pääsevät ruokailemaan koululle tai Hintan hoivakotiin, mutta käytäntö tökkii, kun matka molempiin on hankala ja pitkä. Tämän takia vain aniharva pystyy käyttämään em. paikkoja.

 
Missä vaiheessa on Eläkeliiton Suomusjärven yhdistyksen aloite vanhusten ruokapalvelujen järjestämisestä?
 
Suomusjärvelle ruokaa kuljetetaan kaupungin keskuskeittiöstä saakka päiväkotiin ja kouluun (niissä jakelukeittiöt), mutta Hintan hoivakodissa on saanut olla valmistuskeittiö.

Mihin perustuu se, että esim. Asemakadun tai Mesikämmenen päiväkoti saavat valmistaa itse ruokansa? Heillehän keskuskeittiö lähellä olisi.

Miksi ruoan valmistus lopetettiin Suomusjärven sosiaali- ja terveystalolla, vaikka keittiö oli hiljan peruskorjattu ja se oli käyttäjille esteetön.

Onko unohdettu ”joka päivä parempi Salo” teema?

Vanhusneuvosto halusi keväällä selvittää miten vanhusten ruokailut hoituvat kesällä lomien aikana niille, jotka ovat käyttäneet koulujen ruokapaikkoja. Vastausta he eivät saaneet. Eivät ole saaneet vieläkään. Mikseivät?

Marjatta Halkilahdelle samantapaisesta asiasta tuli vastaus, että näitä, siis koulujen ruokapaikkoja käyttävät, voivat koulujen loma-aikana mennä yksityisten palvelutuottajien ruokapaikkoihin. Onko se oikein ohjeistettu, sillä ruoka on niissä kalliimpaa? Entä ovatko näissä ravitsemussuositukset kohdallaan?

Missä vaiheessa on valtuustoaloite, esitys, että ikäihminen saisi ruoan kotiin toimitettuna?

Valtakunnan tason ohjeistus ei tunne salolaista käytäntöä, jonka mukaan pitää olla ensin kotipalvelun asiakas, jotta saa ruoan kotiovelle. On kuntia, joissa ilman muuta annetaan ruoka kotiin, eikä muuta palvelua tarvitse ostaa. 

Miten toimii vanhuspalveluiden ja ravitsemispalveluiden yhteistyö, jotta tuokin asia saataisiin kuntoon? Voisi olla toimiva esim. koulujen loma-ajoille, mutta ennenkaikkea niille ikäihmisille, joilla liikkumiskyky on vähissä. Silti he sinnittelevät kotonaan, kun mahdollsimman pitkään kotona asumisen puolesta muutoinkin puhutaan.

Joku keittiöselvityskin on tehty.

Missä vaiheessa se on?

Onko jotain ratkaisuja odotettavissa?

Onko täysi mahdottomuus ottaa käyttöön jo lakkautettuja keittiöitä valmistuskeittiöiksi? Vai onko ne riisuttu laitteistaan? Kerrottiin, että ainakin Inkereellä on kaikki vielä tallella.

Ruokalistat puhuttivat. Ja ne kuljettamiset!

Kts. esim. Salon Seudun Sanomat 25.8.2018 sivu 17.

Ruokalista on todella yksinkertainen.

Ruokatarvikkeita saadaan ja niitä voidaan tuoda valmiina ja puolvalmiina vaikka mistä: on Kimmon vihannes (josta maidotkin), Kespro (kuivatavarat), leivät leipomoista! Perunat saa pestyinä ja pilkottuina (joku väläytti että kypsänäkin), lihat pilkottuina, raakana tai kypsänä. Lihapullia tai muuta vastaavaa ei enää itse tehdä. 

Ihmeteltiin, mitä säästöä siitä muka syntyy, kun ruokia esim. keskuskeittiöllä nyt tehdään. Ja sitten kuljetetaan. Miksei päivän ruokia koota olemassaolevissa keittiöissä? Kastikkeetkin voi ostaa, jos jonkun työntekijän keittotaito ei siihen muka riitä.

Miksi ruoka tulee kilotavarana? Se pitää kuulemma punnita mennen tullen. Myös tähteeksi jäävä ruoka. Mihin sellainen ohje/määräys perustuu?

Minkälaisia asiakaskyselyjä on tehty? Lähinnä nyt ruokapalvelusta!

 

 

Omia kysymyksiä/ajatuksia:

Tarkastuslautakunta on jo vuonna 2012 todennut, että ruokapalvelujen järjestämistavasta on tehtävä linjaukset, jotta toimintaan saadaan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

2015 arviointikertomuksessa nostettiin esille seuraavaa:

Ravitsemispalveluiden tulevaisuuden toteuttamisvaihtoehtoja on selvitetty useampana vuonna ja vuoden lopussa valtuusto hyväksyi Arkea Oy:n osakkeiden oston. Ravitsemis-ja puhtaanapitopalveluiden tilikauden tuloksen on raportoitu olevan 175.000 euroa voitollinen. Kustannuslaskennan ja sisäisten kulujen kohdentamisen oikeellisuus tulee varmistaa erityisesti, kun ollaan vertaamassa oman tuotannon kustannuksia mahdolliseen toiminnan ulkoistamisen kustannuksiin. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelun tuottamia puhtaanapito- ja ateriapalvelujen suoritehintoja tulisi tarkistaa säännöllisesti.

Mitä tämän eteen on tehty?

Kustannuslaskennan ja sisäisten kulujen kohdentamisen oikeellisuus tulee varmistaa erityisesti, kun ollaan vertaamassa oman tuotannon kustannuksia mahdolliseen toiminnan ulkoistamisen kustannuksiin.

Mitä on odotettavissa Arkean suhteen?

2016 arviointikertomuksessa oli huomautus, että ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden tulevan toimintatavan ratkaisua ei tehty vuoden 2016 aikana.

Selitystä ei valtuustolle annetussa vastineessa ollut. 

 Sama huomautus on vuoden 2017 arvioinnissa. 

Mitä meinataan vastata?

ja vielä: 

Miksi selkeään selvityspyyntööni keittiöistä annettiin sellainen vastaus kuin annettiin? 

 

  

Miksi liitteet ovat piilossa? 

Mitä kysymyksissäni oli sellaista, etteikö niitä voi kertoa kaikille kaupunkilaisille? Normaalista toiminnastahan tässä on kyse, ts. mitä missäkin on jne. 

Jos on tarkoitus, että tämän illan palaverissa ravitsemispäällikkömme esittelee ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelun toimintaa, niin sen voinemme lukea vanhusneuvoston pöytäkirjasta 10.4.2018.

http://www.salo.fi/attachements/2018-05-21T10-14-1694.pdf

Jos em. selvitykseen on tullut muutoksia, ne Anu iltakoulussa selvittänee, mutta muutoin toivoisin, että esille kirjaamiini kysymyksiin saataisiin vastauksia. Edes osaan noista!

 

t. Marjatta Halkilahti

 

 

--

SITTEN: Salaisiksi vastauksia ei päätetty, joten tässä alla suora kopio. Vastaaja on ollut ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö Anu Sorvari-Happonen.

Tervehdys viestin vastaanottajille!

 

Tapasin eilen muutaman eläkeläisen. 

Osa toimii täkäläisissä eläkeläisjärjestöissä. 

Jutuksi tuli tämän päivän aihe eli vanhusten ruokailu. 

Sain tälle päivälle evääksi todella paljon kysyttävää.

Tässä näitä kysymyksiä/ihmettelyjä on, mutta eivät mitenkään erityisessä järjestyksessä.

Onko tehty selvitystä siitä, kuinka paljon on tullut säästöä keittiöiden sulkemisista? Tarkoittaa koko tätä kuntaliitos-Salon olemassaolon aikaa.

Vastausta liite taulukossa.

Montako koulun, päiväkodin ja hoivakotien keittiötä on muutettu jakelukeittiöksi?

Alun perin oli 35 valmistuskeittiötä ja nyt on 14. Olennaista on, että lomautusvuonna 2012 valmistuskeittiöiden määrää vähennettiin 19:stä 12:een ja nyt on palautettu kaksi (Mustamäen koulu ja Lampola Perniössä). Jakelukeittiöiksi siis muutettiin 21 keittiötä, joskin Kuusjoen kunnan päätöksellä loppui kaksi ja ne on huomioitu tässä luvussa. (2009 Kuusjoella oli kolme valmistuskeittiötä ja 1.1.2010 alkaen yksi).

Miten muutosten säästöt on laskettu?

Jos esim. yksi työntekijä vähenee yhdessä koulun keittiössä, niin kuinka paljon sillä palkkasummalla saa tähän kouluun ruokaa ostettuna, kun se valmistetaan muualla, se pakataan, kuljetetaan, astiat ja niiden suojat maksavat ym.

Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut toimivat vaikeutetussa rekrytoinnissa ja kaikkiin palvelussuhteisiin on saatava täyttölupa. Tämä koskee myös niin lyhyitä kuin pidempiä sijaisuuksia. Henkilöstökulut ovat tiukan seurannan alla ja nimenomaan niistä on pitänyt säästää.

Ruokaa ei osteta kouluun ostettuna. Sisäinen asiakas eli esim. koulu/rehtori ostaa ravitsemispalvelua = valmistettu ruoka tarjolle asetettuna, asiakaspalvelu, astiahuolto, hygienia ja omavalvonta, huomioiden valmistus- ja palvelutilat.

Esimerkiksi nousi Inkereen koulu, oppilaita noin 100 + eskarijoukko n. 20. Kun ruokaa vielä Inkereellä valmistettiin, niin siihen riitti kaksi työntekijää. Ruokaa valmistettiin myös Hähkänän päiväkotiin. Paljonko nykyinen säästö on, kun ruoka tuodaankin Kuusjoelta? Hähkänälle (koulu ja päiväkoti) ruoka tulee kuulemma keskuskeittiöstä.

Säästö selviää liitetaulukosta! On totta, että Hähkänän ruoka tulee Salon keskuskeittiöstä ja muun Perttelin Kuusjoen koulukeittiöstä. Ruokakuljetukset suunnitellaan yhdessä kuljetusyksikön logistiikka-asiantuntijoiden kanssa ja Perttelin kuljetukset osa suurta asiantuntijoiden valmistelemaa kokonaisuutta. Vanhuspalvelut maksaa kotipalveluaterioiden kuljetuksen, joskin logistiikkasuunnittelu ja toimittajat ovat yhteiset.

Ravitsemispalvelut sai täyttöluvan Inkereen koulun vastaavan kokin tehtävään henkilöstöjaoston kokouksessa 27.10.2016 määräaikaisena vuoden 2017 loppuun asti.

Miksi jotkut vanhusten ruokailumahdollisuudet on avattu sellaisiin paikkoihin, että niihin on huonosti liikkuvan ikäihmisen vaikea päästä tai kulkea? Esimerkiksi tähän nousi Suomusjärvi. Teoriassa asia järjestyksessä, kun vanhukset pääsevät ruokailemaan koululle tai Hintan hoivakotiin, mutta käytäntö tökkii, kun matka molempiin on hankala ja pitkä. Tämän takia vain ani harva pystyy käyttämään em. paikkoja.

Vanhusten ruokailupisteet on järjestetty kohteisiin, joissa ravitsemispalveluilla ja vanhuspalveluilla on muutakin omaa ammatillista palveluprosessia ja näin ollen henkilökuntaa paikalla ilman kalliita siirtymisiä. Halikossa on peräti kaksi ns. vanhusten ruokailupistettä, mutta eivät kaikki Halikon vanhuksetkaan pysty niitä käyttämään, eivätkä pystyisi, vaikka pisteitä lisättäisiin (ehkä joku vaikkapa Mussaaressa asuva vanhus pystyy käymään Perniön kahdessa vanhusten avoimessa ruokailupisteessä ruokailemassa, mutta eivät varmaankaan kaikki.)

Missä vaiheessa on Eläkeliiton Suomusjärven yhdistyksen aloite vanhusten ruokapalvelujen järjestämisestä?

Vastausta on valmisteltu aloitteen jättäjälle toimitettavaksi.

Suomusjärvelle ruokaa kuljetetaan kaupungin keskuskeittiöstä saakka päiväkotiin ja kouluun (niissä jakelukeittiöt), mutta Hintan hoivakodissa on saanut olla valmistuskeittiö.

Mihin perustuu se, että esim. Asemakadun tai Mesikämmenen päiväkoti saavat valmistaa itse ruokansa?Heillehän keskuskeittiö lähellä olisi.

Ensisijaisena suunnitteluperusteena on toiminnan järjestäminen ja hyödyn tavoittelu kustannuksissa. Suunnittelussa ei tarkastella asiaa siitä näkökulmasta, saako tai eikä saa joku valmistaa ruokaa. Ruoan valmistaminen on osa ravitsemispalvelujen tehtävää ja sitä tarkastellaan sen näkökulmasta.

Mesikämmenen päiväkoti on Salon isoin päiväkoti ja kahdeksan osastoa (5+3) (valmius 175-200, asiakkaaseen). Asemakadun päiväkodissa on pieni sivurakennus, jossa on vielä kaksi jakopistettä (3+2). Suomusjärven päiväkodissa kaksi osastoa ja koulussa bufetti, joten jakelu ja tarjolle asettelu on yksinkertaista.

Miksi ruoan valmistus lopetettiin Suomusjärven sosiaali- ja terveystalolla, vaikka keittiö oli hiljan peruskorjattu ja se oli käyttäjille esteetön. Onko unohdettu ”joka päivä parempi Salo” teema?

Suomusjärven terveystalon rakenteellinen ja kone- ja laitetilanne selvitettiin mm. vuosi sitten. Karkeasti sanottuna laitteet ovat vuosilta 1992-2000 ja Salon ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut uusi 2010 kahden padan, sekoittavan patayhdistelmän ja toisen yhdistelmäuunin sekä pientä astia-, pakastin- ja kuljetusmateriaalia. Nämä siirrettiin myöhemmin Perniön kirkonkylän koulun valmistavaan keittiöön ja Perniön yhteiskoulun valmistavaan keittiöön rikkoutuneiden tilalle, kun ei ollut jäljellä investointimäärärahaa.

Vanhusneuvosto halusi keväällä selvittää miten vanhusten ruokailut hoituvat kesällä lomien aikana niille, jotka ovat käyttäneet koulujen ruokapaikkoja. Vastausta he eivät saaneet. Eivät ole saaneet vieläkään. Mikseivät?

Asiaa on käsitelty suullisesti vanhusneuvoston tilaisuudessa, jossa on ollut ravitsemispalvelujen edustaja mukana. Tätä vastausta laadittaessa ei ole käytössä mahdollista muistiota tai pöytäkirjaa tilaisuudesta.

Marjatta Halkilahdelle samantapaisesta asiasta tuli vastaus, että näitä, siis koulujen ruokapaikkoja käyttävät, voivat koulujen loma-aikana mennä yksityisten palvelutuottajien ruokapaikkoihin. Onko se oikein ohjeistettu, sillä ruoka on niissä kalliimpaa? Entä ovatko näissä ravitsemussuositukset kohdallaan?

Kaupunkikehityslautakunnan iltakoulussa 28.8.2018 selostettiin kaupungin sisäisten ravitsemispalvelujen järjestämisperiaatetta sekä vanhuspalvelujen asiakaskriteerejä ateriapalveluille. Muille asiakkaille on mahdollisuuksien mukaan järjestetty mahdollisuutta syödä ravitsemispalvelujen valmistamaa ruokaa kaupungin toimipisteissä, mutta toimintaa ei ole nykyisillä resursseilla ja päätöksillä järjestää ympäri vuoden.

Vastausta laadittaessa on kuitenkin haluttu kuvata myös asiakkaiden mahdollisuuksia. Ne eivät ole ohjeita, joita olisi pakko noudattaa. Kaikissa tapauksissa valinnan vapaus on asiakkaalla. Jos asiakkaan toimintakyky on asiantuntijoiden mielestä sellainen, että ateriapalvelua tarvitaan, se järjestetään.

Missä vaiheessa on valtuustoaloite, esitys, että ikäihminen saisi ruoan kotiin toimitettuna? Valtakunnan tason ohjeistus ei tunne salolaista käytäntöä, jonka mukaan pitää olla ensin kotipalvelun asiakas, jotta saa ruoan kotiovelle. On kuntia, joissa ilman muuta annetaan ruoka kotiin, eikä muuta palvelua tarvitse ostaa. 

Miten toimii vanhuspalveluiden ja ravitsemispalveluiden yhteistyö, jotta tuokin asia saataisiin kuntoon? Voisi olla toimiva esim. koulujen loma-ajoille, mutta ennen kaikkea niille ikäihmisille, joilla liikkumiskyky on vähissä. Silti he sinnittelevät kotonaan, kun mahdollisimman pitkään kotona asumisen puolesta muutoinkin puhutaan.

Salossa toimitaan mallilla, jossa ravitsemispalvelut tuottavat ja toimittavat vanhuspalveluille kotipalveluaterioita, joita se ostaa ja joista se maksaa. Ulkoisten toimijoiden kanssa ei ole hyvä, eikä saa kilpailla palvelulla, jota saa markkinoilta ja tämä koskee kaikkia kuntia.

Joku keittiöselvityskin on tehty. Missä vaiheessa se on? Onko jotain ratkaisuja odotettavissa? Onko täysi mahdottomuus ottaa käyttöön jo lakkautettuja keittiöitä valmistuskeittiöiksi? Vai onko ne riisuttu laitteistaan? Kerrottiin, että ainakin Inkereellä on kaikki vielä tallella.

Useista entisistä valmistuskeittiöistä on toimivia laitteita siirretty nykyisiin valmistaviin keittiöihin rikkoutuneiden tilalle. Inkereen koulun keittiö on entisellään. Jos kaupunkikehityslautakunta niin päättää ja tarvittavat täyttöluvat saadaan, ryhdytään tekemään siellä ruokaa.

Ruokalistat puhuttivat. Ja ne kuljettamiset!

Kts. esim. Salon Seudun Sanomat 25.8.2018 sivu 17.

Ruokalista on todella yksinkertainen.

Ruokatarvikkeita saadaan ja niitä voidaan tuoda valmiina ja puolivalmiina vaikka mistä: on Kimmon vihannes (josta maidotkin), Kespro (kuivatavarat), leivät leipomoista! Perunat saa pestyinä ja pilkottuina (joku väläytti, että kypsänäkin), lihat pilkottuina, raakana tai kypsänä.

Lihapullia tai muuta vastaavaa ei enää itse tehdä.

Elintarvikkeet on kilpailutettu lautakunnassa aiemmin käsitellyllä tavalla. Lihapullia tai muuta vastaavaa ei enää itse tehdä vaan hankitaan raakapakasteita.

Ihmeteltiin, mitä säästöä siitä muka syntyy, kun ruokia esim. keskuskeittiöllä nyt tehdään. Ja sitten kuljetetaan. Miksei päivän ruokia koota olemassa olevissa keittiöissä? Kastikkeetkin voi ostaa, jos jonkun työntekijän keittotaito ei siihen muka riitä.

Toiminnan suunnittelu tehdään koko kaupungin ravitsemispalvelujen näkökulmasta talouden ja henkilöstömäärän puitteissa. Kastikkeen ostaminen ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa.

Miksi ruoka tulee kilotavarana? Se pitää kuulemma punnita mennen tullen. Myös tähteeksi jäävä ruoka. Mihin sellainen ohje/määräys perustuu?

Ruoka laskutetaan sisäisiltä asiakkailta annoksina, mutta tilataan valmistavasta keittiöstä kiloina. Ruoan menekkiä seurataan, koska halutaan varmistaa, että kaikki saavat riittävästi ruokaa, mutta hävikki on mahdollisimman pientä.

Minkälaisia asiakaskyselyjä on tehty? Lähinnä nyt ruokapalvelusta!

Asiakaskyselyjä tehdään säännöllisesti. Viimeksi on kysytty mm. kouluilta ja päiväkodeilta kasvisruokaan liittyen alkuvuonna 2018 ja sitä ennen vuonna 2017. AMK:n opiskelija teki Kaneliomenan henkilöstöruokailuun liittyvän kyselyn vuonna 2018. Vanhuspalvelujen asiakkaille kohdistettu kysely tehtiin vuonna 2016.

Omia kysymyksiä/ajatuksia:

Tarkastuslautakunta on jo vuonna 2012 todennut, että ruokapalvelujen järjestämistavasta on tehtävä linjaukset, jotta toimintaan saadaan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

2015 arviointikertomuksessa nostettiin esille seuraavaa:

Ravitsemispalveluiden tulevaisuuden toteuttamisvaihtoehtoja on selvitetty useampana vuonna ja vuoden lopussa valtuusto hyväksyi Arkea Oy:n osakkeiden oston. Ravitsemis-ja puhtaanapitopalveluiden tilikauden tuloksen on raportoitu olevan 175.000 euroa voitollinen. Kustannuslaskennan ja sisäisten kulujen kohdentamisen oikeellisuus tulee varmistaa erityisesti, kun ollaan vertaamassa oman tuotannon kustannuksia mahdolliseen toiminnan ulkoistamisen kustannuksiin. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelun tuottamia puhtaanapito- ja ateriapalvelujen suoritehintoja tulisi tarkistaa säännöllisesti.

Mitä tämän eteen on tehty?

Kustannuslaskennan ja sisäisten kulujen kohdentamisen oikeellisuus tulee varmistaa erityisesti, kun ollaan vertaamassa oman tuotannon kustannuksia mahdolliseen toiminnan ulkoistamisen kustannuksiin.

Ravitsemispalvelut ja talouspalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä kustannuslaskennan kehittämiseksi. Viimeksi kuluvan vuoden aikana on tarkennettu vyörytyserien vaikutusta suoritehintoihin ja päädytty esittämään 0,10 € korotusta ateriasuoritteen hintaan.

Mitä on odotettavissa Arkean suhteen?

Arkea Oy jakautuu kahtia: markkinaehtoisesti toimivaan Turun kaupungin tytäryhtiöön ja sidosyksikköasemassa toimivaan yhtiöön. Salon kaupungin sopimus terveyskeskuksen ja Kukonkallion vanhainkodin ateriapalveluista siirtyy sidosyksikköasemassa toimivalle yhtiölle. Muita päätöksiä ei ole tehty tai valmisteltu.

2016 arviointikertomuksessa oli huomautus, että ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden tulevan toimintatavan ratkaisua ei tehty vuoden 2016 aikana.

Selitystä ei valtuustolle annetussa vastineessa ollut. 

Sama huomautus on vuoden 2017 arvioinnissa. 

Mitä meinataan vastata?

Kaupunginhallitus keskeytti selvitystyön vuonna 2016 odottamaan, että sote- ja maakuntauudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista tukipalveluihin saadaan selkeys. Toistaiseksi ei ole tullut selkeyttä eikä myöskään muuta poliittista tahtotilaa, että selvitystä olisi syytä jatkaa.

ja vielä: 

Miksi selkeään selvityspyyntööni keittiöistä annettiin sellainen vastaus kuin annettiin? 

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183907-21

Selvityspyyntöön pyrittiin vastaamaan mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman nopeasti. Kirjallisissa selvityspyynnöissä on usein haasteena se, että valmisteluun välittyy mahdollisimman oikein se kysymys tai ne asiat, joihin selvyyttä todella halutaan. Kehittyneemmät suulliset ja keskustelevat käsittelytavat toimisivat usein tehokkaammin tiedon välittämisessä.

Miksi liitteet ovat piilossa? 

Mitä kysymyksissäni oli sellaista, etteikö niitä voi kertoa kaikille kaupunkilaisille? Normaalista toiminnastahan tässä on kyse, ts. mitä missäkin on jne. 

Liitteet ovat asian valmistelua koskevia asiakirjoja eivätkä ole julkisia. Niiden sisällön olennaiset osat on tiivistetty julkiseen esityslistatekstiin sekä kaupungin internet-sivuilla oleviin ravitsemispalvelujen toiminnan esittelyihin.


Jos on tarkoitus, että tämän illan palaverissa ravitsemispäällikkömme esittelee ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelun toimintaa, niin sen voinemme lukea vanhusneuvoston pöytäkirjasta 10.4.2018.

http://www.salo.fi/attachements/2018-05-21T10-14-1694.pdf

Jos em. selvitykseen on tullut muutoksia, ne Anu iltakoulussa selvittänee, mutta muutoin toivoisin, että esille kirjaamiini kysymyksiin saataisiin vastauksia. Edes osaan noista! t. Marjatta Halkilahti

 

--

Asiaan liittyvää, vaikkapa taustaksi:

https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2018/06/18/25312

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183923-6

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183923-7

1 kommentti .

Göstan lauluja

Lauantai 24.11.2018 klo 23:20

Tästä nyt vallan meneväinen viikonloppu tuli. Eilen teatterissa, tänään konsertissa. Salon Laulu-Sepot esittivät kulttuuritalo Kivassa Göstä Sundqvistin lauluja.

Piti oikein googlettaa, että mikä mies se tämmönen mies ollut on. Kappaleista iso osa oli tutun oloisia (Mitä kuuluu, Marja-Leena, Rin tin tin, Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen ja Raparperitaivas), mutta sit oli myös sellaisia, joita en osannut yhdistää mihinkään (Pojat tanssimaan ja Onneksi jouluun on aikaa). Jotain noissa oli saman tyylistä kuin Rauli Badding Somerjoen sävellyksissä, mutta ehkä Göstan laulujen sanoissa on enemmän mielikuvituksen ilotulitusta kuin mitä Somerjoella.

Hauskoja kappaleita (yhteensä 18 plus pari ylimääräistä), mukavasti esitettynä ja hyvällä säestyksellä. 

Oman kivan lisukkeensa konserttiin antoi kuoron johtaja Joonas Pyöli. Hänellä oli jokaisesta laulusta jotain taustatietoa kerrottavana. Kyllä kelpas istua ja kuunnella. 

Seuraavan kerran Laulu-Sepot lupasivat laulaa äitienpäivän tienoissa. Silloin olisi tarjolla Olavi Virtaa. Ei huano!

Hyvää viikonloppua, sitä mitä jäljellä on.

1 kommentti .

vuodelta 1606

Perjantai 23.11.2018 klo 23:47

No olipa ehtoo. Salon Teatteri ja Macbeth.

Käsiohjelmassa näytelmän ohjaaja Pauliina Salonius kertoo, että William Shakespearen kirjoittama Macbeth on vuodelta 1606. No on mies osannut, jos ja kun sitä vieläkin esitetään.

Etukäteisodotuksia minulla ei ollut, kun teatterille suunnistin, mutta jos jotain sanon nyt esityksen jälkeen, niin sanon, jotta voi hurja!

Voi hurja, mikä suoritus.

Ihan kaikessa! Lavastus, puvut, valot, musiikki, videokuvat, mitä kaikkea tuohon nyt tarvittiinkaan, ne kaikki olivat sellaiset, että henkeä haukkoi. x) Välillä sitä ihan säpsähti, että onks tosikaan, että ollaan Salossa, ei missään suurkaupungissa, josta nyt ainakin kuvitellaan, että em. osaamiset ovat viimeisen päälle ja parasta mahdollista. 

Ja sitten näyttelijät. xx) Ohjaaja oli ja on "piiskannut" Pasi Nikulan Macbethina yhtä komeaan suoritukseen kuin Peter Nybergin viime vuonna tohtori Henry Jekyllinä. Piiskaaminen on varmaan vähän raju sana, mutta mun silmissäni se kuvaa sitä, että ohjaajan ote on ollut viimeisen päälle tarkka ja luja. Komeasti on Nikula otteeseen taipunut. On osaava mies. Hurjat, hienot suoritukset olivat myös muilla näyttelijöillä. Merita Seppälältä oli hieno suoritus Macbethin vaimona. Sari Koskela, Anna-Maija Gilbert ja Johanna Saarinen jäivät mieleen, vaikka ei heitä noitanaamionsa takaa kunnolla nähnytkään. Karmeita olivat, ihan sitä mitä varmaan pitikin olla ja esittää. En tiedä, millä sanoilla näkemäänsä kuvailisi, sillä oli se aika uskomaton. On Salonius aikaisemminkin ohjaustaitonsa näyttänyt, mutta ainvaa näköjään paranee.

Esitys piti pihdeissään ensimmäisistä sekunneista viimeiseen. Se oli vaikuttava ja se oli vakuuttava. Vaikea näytelmä, mutta salolaiset esittivät sen todella hyvin. Kympin annan ja plussat päälle. Esitys oli kokonaisuudessaan sellainen, että kyllä se muutaman isomman cityn teatteriosaamiset ohittaa.

 

x)  

Valosuunnittelu: Timo A. Aalto

Video- ja äänisuunnittelu: Marcus Lindén

Pukusuunnittelu: Taija Jokilehto

Lavastus: Riku Suvitie

Valo- ja videokuvaus: Mika Nurmi

xx) 

Päärooleissa: Pasi Nikula ja Merita Seppälä.

Muissa rooleissa: Juhani Suomi, Sanni Suvila-Nuutinen, Anni Salomaa, Kimmo Lehto, Susanna Mäntylä, Esa Lehtinen, Jerry Sarlin, Gerhard Gilbert, Tristan Kulmala, Anne-Maija Gilbert, Sari Koskela, Johanna Saarinen, Mikko Polojärvi, Selja Isojunno ja Armi the dog.

1 kommentti .

juu ja ei

Keskiviikko 21.11.2018 klo 11:39

Juu! Samaa mieltä olen tämän Salon Seudun Sanomien uutisen kanssa: 

Löytyykö salolaisilta ratkaisua marraskuun synkkyyteen? Joku on jopa toivonut, että synkän marraskuun yli voisi hypätä silloin, kun ei jaksa eikä viitsi. Lokakuusta siirtyisi suoraan joulukuuhun.

https://www.sss.fi/2018/11/kaamosta-pakoon-jos-vain-voi/

Marraskuun voisi minunkin puolestani vaikka lailla kieltää, mutta vaikka kieltäisi, niin eipä tuo kovin paljon auta. Eikä auta, vaikka EeUun kautta mielipidettä kyselisivät ja lopputulokseksi tulisi marraskuulle eit. 30 päivää lokakuun jälkeen on ja pysyy ja ne päivät on elettävä, jotta pääsee joulukuuhun. 

Tällaisia päiviä kuin tänään, tällaisista kyl tykkään. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu, sillä ens viikolla tämä kuukausi on mennyt inhokki ja pääsemme joulupukkia odottelemaan.

Otsakkeeksi kirjasin juu ja ei. Ei tulee siitä, että eilen oli taas esillä Asemakaavan muutos Länsirannan katualue, hyväksymisvaihe  

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183990-11

Esitin ihan samat kuin edellisellä kerralla: "En ole esitetyn kaavamuutoksen kannalla ja esitän, että kaupunkikehitysjohtajan ehdotus hylätään." Jouni Eskola kannatti.

Äänestettiinkin.

Minä ja Jouni ja muutama muu hävisimme, mutta kyllä se mulle passaa, että asia valtuustolle saakka vielä menee. Jos siellä häviämme, niin saman eriävän mielipiteen siellä esitän kuin mitä eilen: ”En ole kaavamuutoksen kannalla, koska se mahdollistaa paviljonkirakennuksen rakentamisen Länsirantaan. Minun mielestäni paviljongille pitäisi löytyä muu paikka.” 

https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/2341623

Tämmöst tänäpä! 

Ilost loppupäivää!

-

Marraskuun manausta täälläkin:

http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/264512-manataanko-marraskuuta

2 kommenttia .

koulukarusellistä kaavakaruselliin

Keskiviikko 14.11.2018 klo 21:42

Koulukarusellistä x) kaavakaruselliin: Täällähän tämä (kts. alla) jo kauan eestaa pyöritelty Asemakaavan muutos Länsirannan katualue, hyväksymisvaihe taas on. Asia no 213.

Jaa, että olenko jotain mieltä?

Olen.

Ihan samaa kuin ennenkin.

Ei mulla muuta tänään. Voi olla, että olen huomenna ihan hiljaa! Mutta saa minulle päin sähköpostia laittaa tai kommentteja tältä sivulta löytyvään "kommentoi kirjoitusta" -lokeroon. Nämä nyt ainakin kannattaa läpi lukea: http://salo.tjhosting.com/kokous/20183990-11-3.PDF  Siinä on 56 sivua! On mielipidettä puolesta ja vastaan.

x) aika monesta olen samaa mieltä kuin kaupunginhallitus:

https://www.sss.fi/2018/11/salon-kaupunginhallitus-torjui-suuren-osan-kouluesityksista/

Kaupunkikehityslautakunta
Esityslista 20.11.2018 klo 17:00 - 
Halikon virastotalon kahvio, Hornintie 2-4, 24800 Halikko

Kaupunkikehityslautakunta
Esityslista 20.11.2018 klo 17:00 - 
Halikon virastotalon kahvio, Hornintie 2-4, 24800 Halikko

Asianro   Otsikko  Esityslista PDF-muodossa
203   Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
204   Pöytäkirjan tarkastaminen sekä tiedoksi antaminen kunnan jäsenelle
205   Asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen
206   Yksityisteiden tilinpäätöstietojen toimittaminen kaupunkikehityslautakunnalle
207   Yksityisteiden perusparannusavustukset 2019
208   Aloite tiehoitokuntien tilinpidon tarkastelujakson lyhentämiseen
209   Yksityisteiden avustusehtojen tarkentaminen
210   Kesäliikenne 2019 optioiden käyttäminen
211   Taro Turtiaisen lautakunta-aloite Anistenkadun katuvalaistuksesta
212 Vastaus Osmo Fribergin valtuustoaloitteeseen Halikon Salituntien läpikulkuliikenteen rauhoittamisesta
213 Asemakaavan muutos Länsirannan katualue, hyväksymisvaihe
214   Poikkeaminen, Laidike 734-729-4-88
215 Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen
216 Etuosto-oikeuden alaiset kiinteistöjen kaupat 1.10. - 31.10.2018
217   Kaupunkikehityslautakunnan kokoukset vuonna 2019
218   Pöytäkirjojen sähköisen allekirjoittamisen käyttöönotto
219   Viranhaltijapäätökset
220   Tiedoksi tulleet asiat
221   Muut asiat

Kommentoi kirjoitusta.

selitys vai selitelmä?

Keskiviikko 14.11.2018 klo 13:47

Edellisessä blogissa motkotin, mutta tässä kiitän.

Olen kysynyt ja minulle on vastattu.

Se, ovatko annetut vastaukset kunnon selityksiä vai ovatko ne selitelmiä, jokainen voi tykönänsä miettiä, kun tämän piiitkän pöytäkirjan on läpi lukenut.

http://www.salo.fi/attachements/2018-11-07T15-55-3370.pdf

Salon kaupunki Dnro 51/00.02.00.01/2018

Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirja 4/2018

Aika 5.11.2018 klo 18.08 – 18.20

Paikka Valtuustosali Tammi, Salon kaupungintalo, os. Tehdaskatu 2, Salo

§ 9 Marjatta Halkilahden valtuustokysymys kaupungin rakennusten ja erityisesti koulujen kunnosta

Marjatta Halkilahti teki seuraavan valtuustokysymyksen:

”Kaupungin omistamien rakennusten ja erityisesti koulujen kunto on huolestuttava.

Tarkastuslautakunta nosti jo vuonna 2015 arviointikertomuksessaan esille, että kaupungin kiinteistöille tulee laatia korjaussuunnitelmat. Varsinaista korjaussuunnitelmaa ei edelleenkään ole, mutta kaupungin omistamien kiinteistöjen nykyarvoa ja korjausvelkaa on sentään määritelty. Arvonmäärittely löytyy kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä 28.2.2018/ 28 §:n liitteenä, mutta lautakuntalaisille jaettu toinen liite näkyy vain lautakuntalaisille.

Voisiko em. oheismateriaalin antaa myös valtuutetuille?

Sitten muuta kysyttävää:

1. Käytöstä pois olevan Hermannin koulun tilanne

8.10.2018 päättäjät saivat kirjelmän Hermannin koulun henkilökunnalta. Huolestuttavan sisältöinen kirjelmä. - Kuka takaa, että Torikadulle suunnitellut korjaukset ovat riittävät ja korjausten jälkeen siellä nyt olevat ongelmat poistuvat? Esim. syväjäädytyksestä on puhuttu. Onko kaikkia tiloja edes tutkittu? Mahdolliset selvitysraportit annettanee valtuutetuille.

2. Ent. AMK:n, nyt Hermannin koulun ja kansalaisopiston käytössä olevat tilat

Vanhan korjaamista ja jopa uuden rakentamista sinnekin suunnitellaan, vaikka eri puolilta tihkuu tietoa, ettei sielläkään paikat kunnossa ole. - Samat kysymykset kuin edellä Torikadun kiinteistöön. Kuka takaa, että suunnitellut korjaukset onnistuvat ja sinne saadaan sisäilman osalta terveet tilat? Onko kaikki tilat tutkittu? Mahdolliset selvitysraportit annettanee valtuutetuille.

3. Uskelan koulun tilanne

- Kauanko painuma -tilanne on ollut kaupungin tiedossa? Mitä tähän mennessä tilanteelle on tehty? Mahdolliset selvitysraportit annettanee valtuutetuille.

- Kun painumaa on ilmeisesti jo tutkittukin, niin mikä firma/mikä taho sen on tehnyt? Mahdolliset selvitysraportit annettanee valtuutetuille.

- Onko rakennuksen korjaamista mietitty? Jos on, niin mikä olisi kustannus? Jos ei ole suunniteltu korjaamista, niin vastaus siihen, miksi ei olla.

- Onko rakennuksessa todettu kosteus- tm. ongelmia? Ellei kosteus-, sisäilma- tm. tämäntapaisia ongelmia rakennuksessa ole, niin eikö se silloin kannattaisi korjata paalutuksen osalta?

4. Saako luettelon kaikista kaupungin rakennuksista, joissa on puupaalutus?

Jos tällaisia rakennuksia on, niin kysyn, onko niissä ollut ongelmia? Miten paalutusten kuntoa seurataan? Mahdolliset selvitysraportit annettanee valtuutetuille.

5. Edellä olevia kysymyksiä voisi esittää vielä monesta muustakin paikasta, mutta on ilmeisesti parempi kysyä näin: mitkä kaupungin päivähoidon ja koulutuksen rakennukset ja ovat tällä hetkellä terveitä, ts. niissä ei ole todettu kivijalan painumia, kosteus- tai sisäilmaongelmia? 

Kaipaan kaupungin kiinteistöjen ja rakennusten korjaamisten ja/tai kokonaan uudistamisten osalta eri vaihtoehtoja ja niihin kustannusarviot. Onko meillä huomioitu esim. omassa kaupungissa toimivan TeijoTalojen osaaminen? Eikö joissain paikoissa olisi jo reilumpaa, että hajotetaan kelvoton rakennus ja hankitaan tilalle esim. TeijoTalon rakentama rakennus? Minua huolestuttaa, että tällä nykyisellä korjaustyylillä (paikkaa paikan päälle) tuhlaamme vain rahaa ja saamme aikaiseksi "Laurin koulu kakkosia".

Toivon, että 5.11.2018 kokouksessa kysymyksiini vastaa kaupunkikehitysjohtaja.

Kysymyksiä on paljon ja vastauksesta tulee väkisinkin pitkä. Minulle sopisi, että kyselytunnilla esitän vain kysymykset ja vastaukset annetaan sähköpostitse valtuutetuille ennen kokousta. Näin muut valtuutetut näkevät vastaukset ja hekin voivat, jos haluavat, esittää tälle kyselylle lisäkysymyksiä. Kaikki vastaukset voitaneen sitten kirjata kyselytunnin pöytäkirjaan liitteeksi.

Marjatta Halkilahti kaupunginvaltuutettu, KD sitoutumaton

Vastaus:

Aluksi

Kiitos paljon kysymyksistä! Niihin on vaikea vastata lyhyesti ja yhden kyselytunnin puitteissa, joten vastaus on väkisinkin hyvin tiivis eikä tähtää siihen, että asia saataisiin tässä yhteydessä tyhjentävästi käsiteltyä.

Kyselyn aluksi mainittu korjausvelkalaskelma on tehty kiinteistöstrategian ensimmäiseksi vaiheeksi. Ensin on määritelty korjausvelka ja rakennusten kuntotaso. Seuraava vaihe olisi tehdä salkutusehdotus (mihin kiinteistöihin satsataan ja mihin vähemmän) luottamushenkilötoimielinten päätettäväksi. Vasta kun salkutus on tehty, tiedetään mihin kiinteistöihin satsataan. Tämän jälkeen määritetään peruskorjauksen ajankohta ja ennen kuin päästään itse korjaussuunnitteluun, pitää rakennuksessa tehdä kuntotutkimus, jotta tiedetään korjata oikein ja riittävän laajasti. Vasta tämän jälkeen päästään korjaussuunnittelemaan. Korjaussuunnitelmia ei ole tarkoituksenmukaista tehdä ”varastoon”. Suunnitelmat vanhenisivat ennen kuin tulisivat toteutusvaiheeseen.

Korjausvelkalaskelma voidaan jakaa, mutta sen taustoittamisen ja tulkinnan avuksi saattaisi olla tarpeen, että laskelman laatija esittelisi sen. Tämän osion lopuksi voidaan vielä todeta, että toisin kuin kyselyn otsikko väittää, korjausvelkalaskelman laatija kertoi omaksi vaikutelmana ja laskelman lopputuloksena, että Salon kaupungin kiinteistöt ovat paremmassa kunnossa kuin kunnissa keskimäärin.

1. Käytöstä pois olevan Hermannin koulun tilanne

Toistuvasti on eri yhteyksissä tiedusteltu takuuhenkilöä vakuuttamaan päättäjät eri rakennusten kunnosta. Sellaista takuuhenkilöä ei kannata etsiä, van kannattaa työskennellä sen puolesta, että päättäjät itse vakuuttuvat tilanteesta ja ovat valmiita sitoutumaan päätöksiin sekä viestimään niiden perusteista eteenpäin.

Kuten vastavalmistuneessa THL:n Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman 2018–2028 raportissa todetaan: ”Sisäilman epäpuhtauksien lisäksi oireiluun voivat vaikuttaa monet yksilölliset ja yhteisölliset tekijät. Jotta sisäilmaan liitettyä oireilua voidaan vähentää, sisäympäristön laadun parantamisen lisäksi tarvitaan ilmiön kokonaisvaltaisempaa käsittelyä ja eri toimijoiden välisen luottamuksen lisäämistä.” Näin ollen riittävien korjaustöiden määritelmäkin on hyvin yksilökohtainen eikä yhdelle tai enemmistölle riittävä korjaus ole välttämättä kaikille riittävä. Tilanteen hallinta ja arviointi vaatii kaikilta osallisilta äärimmäisen viileää harkintaa.

Kysymyksen syväjäädytyksellä tulkitaan tässä tarkoitettavan kuivajääpuhallusta. Se on hyvin samankaltaista toimintaa kuin hiekkapuhallus, mutta vähemmän pölyävää. Menetelmää käytetään puhdistettaessa rakenteita hieman pintaa syvemmältä.

Rakennus muodostuu miljoonista rakennusosista. On listaa, laattaa, naulaa, ruuvia, pinnoitetta, eristettä… Kaikkia eri osia ja kaikkia rakenteita ei voida tutkia muutoin kuin hajottamalla koko talo osiin. Tutkimukset tehdään laajalla otannalla eri paikoista ja eri rakennusosista ja niistä yhteisesti ammattitaitoisesti päättelemällä luodaan kokonaiskuva mahdollisista vaurioista.

Kaikki tämä huomioiden ja kaupunginhallituksen vastaavasta tutustumiskäynnistä saatujen hyvien kokemuksien perusteella onkin kaupunginvaltuusto sekä kaupunkikehitys- ja opetuslautakunta kutsuttu 12.11.2018 illalla kohdekatselmukseen sekä Torikadun että Ylhäistentien koulukiinteistöihin. Keskustelua asiasta on syytä jatkaa siinä yhteydessä ja sen jälkeen.

2. Ent. AMK:n, nyt Hermannin koulun ja kansalaisopiston käytössä olevat tilat

Pääosin tätä Ylhäistentiellä sijaitsevaa kiinteistöä koskeviin kysymyksiin tuli vastattua jo edellä. Lisätutkimuksia tullaan kohteessa tekemään ja ne ajoittunevat vuoden vaihteen molemmin puolin.

Sielläkin luonnollisesti tutkimukset tehdään laajalla otannalla eri paikoista ja eri rakennusosista ja niistä yhteisesti ammattitaitoisesti päättelemällä luodaan kokonaiskuva mahdollisista vaurioista.

3. Uskelan koulun tilanne

Uskelan koulun tilanne alkoi sisäilmaongelmien selvittelyllä keväällä 2017. Selvitystyön aikana rakennuksessa havaittiin suurehkoja halkeamia erityisesti tiilirakenteissa. Kun tarkastelua vietiin kattavasti eteenpäin, erityisesti kantavissa betonirakenteissa olevat halkeamat alkoivat huolestuttaa. Apuun kutsuttiin pohjarakenteisiin erikoistunut Insinööritoimisto Geo-Master Oy Turusta. Rakennus otettiin tarkkuusvaaitus- ja kipsisiltaseurantaan vuodenvaihteessa 2017 -2018. Seurantaa oli tehtävä riittävän pitkällä aikajänteellä, jotta johtopäätöksiä voidaan tehdä. Rakennuksen kantavien rakenteiden arviontiin mukaan tuli Insinööritoimisto Vahanen, joka alkoi muodostaa käsitystä rakennuksen stabiliteetista.

Tarkastelusta on nyt valmistunut loppuraportti. Raportissa esitetään vaihtoehtoja rakennuksen suhteen: korjaaminen (painumisen pysäyttäminen) ja purkaminen osin tai kokonaan. Rakennesuunnittelijan alustava arvio pelkkien perustusten korjaamisesta on noin 2-3 miljoona euroa (tarkentuu, kun saadaan arvio paaluttajalta). Työtä ei voi tehdä rakennuksen ollessa opetuskäytössä, joten se edellyttää väistötilat. Lisäksi jos päädytään siihen, että perustukset korjataan, tulee myös kellarikerroksen maanvastaiset seinät korjata. Raportti toimitetaan asiaan liittyvän päätöksenteon liitteenä.

4. Saako luettelon kaikista kaupungin rakennuksista, joissa on puupaalutus?

Tiedossa olevat ovat: Hermanni, Rumpali, Palometsän pvk, Asemakadun pvk, Meritalon koulun vanha osa, Keskuskeittiö

Olemassa olevien rakennusten perustusten paalutusta ei aktiivisesti seurata, mutta mikäli huomioita siihen suuntaan tehdään, reagoidaan. Torikadun Hermannin koulun osalta on jossain vaiheessa seurattu, mutta kun huomattu, että painuminen oli tapahtunut samassa tahdissa ympäröivän maaston kanssa, seuranta oli lopetettu. Tällä hetkellä kantavissa rakenteissa ei ole havaittavissa jälkiä, jotka antaisivat aihetta huoleen.

5. Mitkä kaupungin päivähoidon ja koulutuksen rakennukset ja ovat tällä hetkellä terveitä, ts. niissä ei ole todettu kivijalan painumia, kosteus- tai sisäilmaongelmia?

Tässä kohtaa voitaneen palata ensimmäisen kysymyksen kohdalla todettuun. Mikä on terve rakennus ja kuka sen määrittää? Sisäilmat ovat monitahoisia, niihin liittyy siis puhtaasti teknisiä ongelmia (rakennusvirheitä, aikakaudelle tyypillinen rakennustapa ja –kulttuuri, rakennuksen huolto- ja hoito) kuin myös rakennuksen käyttäjistä lähtöisin olevia ongelmia (esim. kunkin kotoa asusteiden mukanaan tuomat mikrobilähteet, auki unohdetut ikkunat tms).

Varsin moni esiin tulleesta epäkohdasta juontaa juurensa rakennuksen rakennusajankohdasta sekä silloisesta rakennustavasta ja –materiaaleista. Jos rakenteissa on käytetty orgaanisia eristemateriaaleja, se ei suoraan tarkoita, että rakennus olisi korjauskelvoton tai että nämä materiaalit olisi välttämätöntä poistaakaan.

Kaikissa kaupungin hankinnoissa on luonnollisesti otettava huomioon myös hankintalain vaatimukset.

Pertti Vallittu teki seuraavan lisäkysymyksen: Eikö olisi syytä ennalta seurata orsiveden korkeutta ja rakennuksen mahdollista painumaa?

Kaupunginjohtaja vastasi, että vastauksen tekstissä viitattiin siihen, että normaalia seurantaa tehdään ja tarpeen mukaan reagoidaan.

Sanna Lundström teki seuraavan lisäkysymyksen: Oliko tarkoitus selvittää päätösten vaikutuksia kuntalaisiin, yrityksiin ja ihmisiin?

Kaupunginjohtaja vastasi, että päätöksentekoprosessissa otetaan huomioon vaikutukset niihin, joihin palvelut kohdistuvat ja muihin sidosryhmiin.

Juhani Nummentalo Irma Nieminen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä

--

Tätä ei pöytäkirjassa ole, mutta tämä on sähköpostitse saadussa vastauksessa:

Lopuksi

Mm. Urheilupuiston pukusuojarakennuksen yhteydessä toimittiin, kuten kyselyn lopussa ehdotettiin. Vanha rakennus purettiin, ja samalle paikalle kilpailutettiin uusi vastaavat toiminnat sisältävä rakennus. Kilpailutuksessa otettiin huomioon myös kyssyjän esittämän toimijan osallistumisen mahdollisuus.

Se on ennen tätä lausetta: Kaikissa kaupungin hankinnoissa on luonnollisesti otettava huomioon myös hankintalain vaatimukset.

Jos, siis jos kaupunginjohtaja kaiken kaupunkikehitysjohtajan hänelle toimittamasta vastauksesta luki, niin nuo löytyvät/pitäisi löytyä tämän linkin takaa. Minä en nyt just ehdi tsekkaamaan, mitä videolla sanotaan tai sanomatta jätetään. Minä lähden pihalle aivojani ulkoiluttamaan. Se on nyt enemmän kuin tarpeen!!!!

..

 

Kyselytunti on kokouksen alkupäässä, asia no 140

 

Kommentoi kirjoitusta.

soppaa siel ja soppaa tääl

Keskiviikko 14.11.2018 klo 13:37

Poliisi käynnistää tutkinnan Viialan yhtenäiskoulun väistötilojen hankintaan ja rakennusten tutkimuksiin liittyvistä epäselvyyksistä. Tutkinnan kohteena on Akaan kaupungin virkamiesten toiminta.

Kuusi akaalaista yksityishenkilöä jätti keväällä poliisille tutkintapyynnön siitä, ovatko Akaan kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt toimineet lain vastaisesti.

Rikoskomisario Pasi Nieminen Sisä-Suomen poliisista ei halua kertoa tutkinnasta muuta kuin, ettei se koske luottamushenkilöitä. Niemisen mukaan tutkinta pyritään saamaan valmiiksi talven aikana.

Kalliin remontin jälkeen väistötiloihin

Jupakan taustalla ovat Viialan yhtenäiskoulun laajat sisäilmaongelmat, jotka alkoivat vuosia sitten. Pahoja kosteus- ja mikrobivaurioita korjattiin kahdeksan miljoonan euron remontilla.

Vuonna 2016 valmistuneen remontin jälkeen ongelmat jatkuivat. Seuraavana vuonna oppilaat olivat evakossa ympäri Akaata ja myös naapurikunta Lempäälän puolella.

Tänä vuonna Viialan koulukeskuksen alueella on otettu käyttöön seitsemän pitkäaikaista siirtorakennusta ja kaikki koululaiset ovat päässeet opiskelemaan vakinaisiin tiloihin.

Lue myös:

Viides muutto toden sanoo? Neljäsluokkalaiset saivat vihdoin oman luokan Akaassa

https://yle.fi/uutiset/3-10506080?fbclid=IwAR027hjWYElvdQU1wynt_bKvizUL0apm81PNMAjQ4PV3vfYYzcUdhpUNPcE

Kommentoi kirjoitusta.

laitanpa esille

Maanantai 12.11.2018 klo 13:03

Laitanpa tämän jutun esille:

Halikon lukion tulevaisuus jäämässä vielä avoimeksi

24

Salonkaupunginhallitus päättää ensi maanantaina oppimisympäristöselvityksen jatkosta. Kaupunginjohtaja Lauri Inna esittää, että Halikon lukiota sekä Sinilinnun ja Kärävuoren päiväkoteja koskevaa asiaa käsitellään myöhemmin erikseen.

Oppimisympäristöselvityksen tehnyt työryhmä esitti, että Halikon lukio yhdistetään Salon lukioon ja lukiorakennukseen Kuruntielle siirretään Halikon kirkonkylässä sijaitsevat Sinilinnun ja Kärävuoren päiväkodit.

Halikon lukio lakkautettaisiin työryhmän esityksen mukaan syksyllä 2021 ja päiväkodit siirtyisivät uusiin tiloihin syksyllä 2022.

Muut Innan esitykset oppimisympäristöstä noudattelevat työryhmän esitystä.

Sen mukaan Hermannin koulu jatkaa Ylhäistentiellä entisessä ammattikorkeakoulussa, Uskelan koulun Kavilankadun yksikkö muuttaa Torikadulla entiseen Hermannin kouluun vuonna 2020, Ollikkalan päiväkoti siirretään Ollikkalan kouluun ensi syksynä, Märynummelle tehdään syksyksi 2012 yhdistetty päiväkoti ja kahden oppimistilan koulu ja Perniön rakennettaan uusi kirkonkylän koulu syksyyn 2021 mennessä.

https://www.sss.fi/2018/11/halikon-lukion-tulevaisuus-jaamassa-viela-avoimeksi/

Jos ei muuta niin ihan vaan siks, että tähän liitetyt kommentit kertovat tosi paljon kaupunkilaisten ajatuksista.  

2 kommenttia .

en löytänyt en

Sunnuntai 11.11.2018 klo 19:02

Kun kysytään, niin vastataan. 

Näinkö tässä tehty on?

2.3.3. Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalveluiden talousarvion nettomenot toteutuivat 3,14 milj. euroa (31,2 %) alle talousarvion

Kaupunkikehityspalvelut 

Osaamisen jatkuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön eläköitymisen vuoksi ja huomioida älykkäiden järjestelmien kehittäminen. 

Vastine: 

Tämä on erityisen tärkeää, mutta talouden sopeuttamiseen liittyvät rekrytointikäytännöt asettavat oman haasteensa sille, mikä on mahdollista.

Kaupungin kiinteistöjen korjaussuunnitelmat tulee laatia. Korjaussuunnitelman puuttuessa, kiinteistöissä tehdään vain tarvittavat pakolliset korjaukset. Korjausvelka kaupungin omistamissa kiinteistöissä on kasvanut

Vastine: 

Kiinteistöjen korjauksia on viime vuosina tehty resurssien puitteissa. Vuosikorjausmääräraha on määritellyt paljonko korjauksia voidaan vuosittain tehdä. Määräraha putosi kuntaliitoksen jälkeen rajusti (n. 40%), mutta nyt määrärahaa on nostettu taas suuremmaksi. Tavoitteena on saada korjaussuunnitelmien laatiminen käyntiin vaiheittain. Kiinteistöjen nykyarvon ja korjausvelan määritteleminen on tarkoitus käynnistää vuonna 2017. Ilmanvaihtokanavien puhdistukset toteutetaan lähes määräyksien mukaisin väliajoin.

Ravitsemispalveluiden tulevaisuuden toteuttamisvaihtoehtoja on selvitetty useampana vuonna ja vuoden lopussa valtuusto hyväksyi Arkea Oy:n osakkeiden oston. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden tilikauden tuloksen on raportoitu olevan 175.000 euroa voitollinen. Kustannuslaskennan ja sisäisten kulujen kohdentamisen oikeellisuus tulee varmistaa erityisesti, kun ollaan vertaamassa oman tuotannon kustannuksia mahdolliseen toiminnan ulkoistamisen kustannuksiin. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelun tuottamia puhtaanapito- ja ateriapalvelujen suoritehintoja tulisi tarkistaa säännöllisest

Kaupunkisuunnitteluyksikköön perustettiin keväällä liikennepalveluyksikkö, jonka tavoitteena on kuljetuskustannusten säästäminen. Liikennepalveluissa on toteutettu merkittäviä uudistuksia ja pyritty sektorirajat ylittävän toiminnan aikaansaamiseen. Liikennepalvelujen yhteiskäyttö on kokonaisuutena positiivinen kehityssuunta. Toistaiseksi kustannukset ovat kuitenkin vielä nousseet, mutta asiakastyytyväisyys on hyvä ja matkaisäntä/emäntä toiminta on ollut onnistunut uudistus. 

Palveluverkkoa karsittaessa ja kiinteistöjen jäädessä tyhjilleen, tulee suunnitella kiinteistöjen muu käyttö. Jos omaa käyttöä ei ole osoitettavissa, tulee pyrkiä vuokraamaan tai myymään kiinteistö pois. Yli kolme vuotta tyhjillään olleiden kiinteistön arvonalentumiset tulee huomioida kirjanpidossa. 

Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus ovat keskeisessä asemassa kaupungin elinkeinoelämän kehittämisessä. Maankäytön suunnittelusta vastaavan kaupunkikehityspalveluiden, kaupunginhallituksen sekä Yrityssalo Oy:n keskinäinen sujuva yhteistyö on tästä syystä tärkeää. 

Em. löytyy täältä: http://www.salo.fi/attachements/2018-03-15T11-54-1392.pdf

..

Miks noita tässä nyt kesken kaiken isänpäivää pengon ja pöllytän? 

Ihan vaan siks, että koulukaruselli pyörii ja se tieto, mitä päättäjille ollaan esittämässä, ei ainakaan minua vakuuta.

https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2018/11/05/27073

Ja on se vaan muutenkin tosi, tosi kummallista, että jos ja kun tark.ltk jotain esittää/huomauttaa, niin vastineet ovat mitä ovat. Ne ovat sinne päin tai sitten ei vastata lainkaan. 

Eipä tuo vastineitten antaminen plussapisteitä kerää tässäkään: vuosi 2016

http://www.salo.fi/attachements/2018-03-15T11-54-4792.pdf

Tässä vuosi 2017

http://www.salo.fi/attachements/2018-05-21T10-33-1992.pdf 

Vaan missä ovat vastineet? Mitäs valtuusto päätti? Löytyy tämän linkin takaa:

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183947-8

Viime vuonna vastaukset on annettu jo 23.10.2017:

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20173832-19

Onkohan minuun nyt iskenyt jonkun sortin dementia, kun en vuoden 2017 arviointikertomuksen vastineita mistään löydä tai ovatko meitin virkamiehet ja -naiset nyt juuttuneet johonkin muuhunkin kuin koulukaruselliin, eivätkä ole vastineita vielä edes miettineet?

Kovin on outo juttu!

Ja muuten: jos et tämän päivän Salon Seudun Sanomia ole vielä kunnolla läpi käynyt, niin ota lehti ja lue ainakin Olli Lehden 70 v haastattelu. Kaupungin virkamiesten ja -naisten, plus päättäjien kannattais lukea se vähintään kolme kertaa!

3 kommenttia .

eilen kun ja tänäpä tämmöst..

Maanantai 5.11.2018 klo 21:03

Niin. Tänään oli kuukauden se just -päivä. Oli valtuuston kokous. Esityslista ei erityisen pitkä ollut, mutta kyllä sitä puhujapöntössä yks sun toinen sentään kävi ääninäytettä antamassa.

Minä kävin aika monta kertaa, mutta nostanpa tähän nyt vain esityslistan asian numero kolme. 

Kyselyni pyöri oppimisympäristöselvityksessä esillä olleiden koulujen ympärillä. Vähän tuli päällekkäisyyksiä, sillä kysely on viikkoa ennen valtuuston kokousta lähetettävä, enkä siinä vaiheessa tiennyt, että valtuutetuille tulisi ensi viikolla kutsu kohdekatselmuksiin mm. Torikadulle ja Ylhäistentielle.

Kysymyksiä oli paljon. Lähetin ne jo eilen kaikille valtuutetuille sähköpostitse tiedoksi. Ajattelin pikkusen helpottaa muiden olotilaa, ettei tässä kokoustilanteessa olisi tarvinnut korvat höröllä pinnistellä, mitä ihmeen kysymysten letkaa oikein olisin esittämässä.

Tässä alla tämä kaupungintalolle etukäteen lähetetty kysely. Saman saivat valtuusto -kollegat eilen:  

Salon kaupunginvaltuusto 5.11.2018

Kysely


Kaupungin omistamien rakennusten ja erityisesti koulujen kunto on huolestuttava.

Tarkastuslautakunta nosti jo vuonna 2015 arviointikertomuksessaan esille, että kaupungin kiinteistöille tulee laatia korjaussuunnitelmat. Varsinaista korjaussuunnitelmaa ei edelleenkään ole, mutta kaupungin omistamien kiinteistöjen nykyarvoa ja korjausvelkaa on sentään määritelty. Arvonmäärittely löytyy kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä 28.2.2018/ 28 §:n liitteenä, mutta lautakuntalaisille jaettu toinen liite näkyy vain lautakuntalaisille.

Voisiko em. oheismateriaalin antaa myös valtuutetuille?

Sitten muuta kysyttävää:

1. Käytöstä pois olevan Hermannin koulun tilanne

8.10.2018 päättäjät saivat kirjelmän Hermannin koulun henkilökunnalta. Huolestuttavan sisältöinen kirjelmä.
- Kuka takaa, että Torikadulle suunnitellut korjaukset ovat riittävät ja korjausten jälkeen siellä nyt olevat ongelmat poistuvat? Esim. syväjäädytyksestä on puhuttu. Onko kaikkia tiloja edes tutkittu? Mahdolliset selvitysraportit annettanee valtuutetuille.

2. Ent. AMK:n, nyt Hermannin koulun ja kansalaisopiston käytössä olevat tilat

Vanhan korjaamista ja jopa uuden rakentamista sinnekin suunnitellaan, vaikka eri puolilta tihkuu tietoa, ettei sielläkään paikat kunnossa ole.
- Samat kysymykset kuin edellä Torikadun kiinteistöön. Kuka takaa, että suunnitellut korjaukset onnistuvat ja sinne saadaan sisäilman osalta terveet tilat? Onko kaikki tilat tutkittu? Mahdolliset selvitysraportit annettanee valtuutetuille.

3. Uskelan koulun tilanne

- Kauanko painuma -tilanne on ollut kaupungin tiedossa? Mitä tähän mennessä tilanteelle on tehty? Mahdolliset selvitysraportit annettanee valtuutetuille.
- Kun painumaa on ilmeisesti jo tutkittukin, niin mikä firma/mikä taho sen on tehnyt? Mahdolliset selvitysraportit annettanee valtuutetuille.
- Onko rakennuksen korjaamista mietitty? Jos on, niin mikä olisi kustannus? Jos ei ole suunniteltu korjaamista, niin vastaus siihen, miksi ei olla.
- Onko rakennuksessa todettu kosteus- tm. ongelmia? Ellei kosteus-, sisäilma- tm. tämäntapaisia ongelmia rakennuksessa ole, niin eikö se silloin kannattaisi korjata paalutuksen osalta?

4. Saako luettelon kaikista kaupungin rakennuksista, joissa on puupaalutus?

Jos tällaisia rakennuksia on, niin kysyn, onko niissä ollut ongelmia? Miten paalutusten kuntoa seurataan? Mahdolliset selvitysraportit annettanee valtuutetuille.

5. Edellä olevia kysymyksiä voisi esittää vielä monesta muustakin paikasta, mutta on ilmeisesti parempi kysyä näin: mitkä kaupungin  päivähoidon ja koulutuksen rakennukset ja ovat tällä hetkellä terveitä, ts. niissä ei ole todettu kivijalan painumia, kosteus- tai sisäilmaongelmia?

--

Kaipaan kaupungin kiinteistöjen ja rakennusten korjaamisten ja/tai kokonaan uudistamisten osalta eri vaihtoehtoja ja niihin kustannusarviot. Onko meillä huomioitu esim. omassa kaupungissa toimivan TeijoTalojen osaaminen? Eikö joissain paikoissa olisi jo reilumpaa, että hajotetaan kelvoton rakennus ja hankitaan tilalle esim. TeijoTalon rakentama rakennus?  Minua huolestuttaa, että tällä nykyisellä korjaustyylillä (paikkaa paikan päälle) tuhlaamme vain rahaa ja saamme aikaiseksi "Laurin koulu kakkosia".


Toivon, että 5.11.2018 kokouksessa kysymyksiini vastaa kaupunkikehitysjohtaja.

Kysymyksiä on paljon ja vastauksesta tulee väkisinkin pitkä. Minulle sopisi, että kyselytunnilla esitän vain kysymykset ja vastaukset annetaan sähköpostitse valtuutetuille ennen kokousta. Näin muut valtuutetut näkevät vastaukset ja hekin voivat, jos haluavat, esittää tälle kyselylle lisäkysymyksiä. Kaikki vastaukset voitaneen sitten kirjata kyselytunnin pöytäkirjaan liitteeksi.

Marjatta Halkilahti
kaupunginvaltuutettu, KD sitoutumaton

-- 

Jaa, että missäkö vastaukset?

Kysymyksiin oli vastannut kaupunkikehitysjohtaja ja vastaukset luki kaupunginjohtaja Inna. Kuulet ne, kun avaat kokouksen nauhotuksen. Jos se ei tänään vielä aukene, niin ehkä huomenna. Linkki löytyy täältä, oikeasta alakulmasta.

Ilost loppuehtoota!

Kommentoi kirjoitusta.

eilen kun

Lauantai 3.11.2018 klo 22:45

Se oli sit siinä taas. Nimittäin Arto Niemisen käsikirjoittama ja ohjaama pikkujoulukauden aloittava salolainen "täytyy nähdä" -juttu. Tänään oli ensi-ilta. 

Otsake tämän vuoden revyylle on Tinataan taas.

Kyllä siinä alussa vähän tinattiinkin, mutta ei se minua ihmeemmin sulattanut, eikä sekään, kun Nieminen käsitteli tai riepotteli tekstillään kaupunginjohtajaamme. Tiedossa se oli, että nyt on Innan vuoro olla vitsittelyn kohteena, mutta olisi siinä vähempikin riittänyt. Perheosuuden (rouvasta ja tyttärestä kertovan) olisin jättänyt kokonaan pois. Ne meni pikkusen yli. No ainakin mun mielestäni.

Voi olla, että huumori -vaihteeni ei tänään oikein kulkenut tai sitten se lähti liikkeelle vasta, kun mukava turkulainen = Joonas Suominen saapui paikalle. Plus äiteensä = Marja Ruokonen. Se nyt vaan on semmosta harmitonta hauskaa se, mitä sanoja Arto Nieminen on Joonaksen suuhun asetellut ja kun siinä vielä sitten äitee Turkulainenkin sählää, niin ei muuta voi kuin nauraa. 

Mika Vainio oli ihan hyvä Innan esittäjä, hyviä myös Minna Määttälä ja Esa Nummela. Esa oli vallan loistava mm., kun esitti Jari Sillanpäätä! Uusimmat näyttelijät Lisamaria Markula, Roosa Majanoja, Kaisa Koivuniemi ja Mikko Saari ottivat roolinsa ihan niinkuin olisivat tällaisessa pyörineet jo aikaisempinakin vuosina. Ei mitään moittimista. 

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Tapio Heinosen aikoinaan tunnetuksi tekemä laulu "Eilen kun mä tiennyt en" päätti esityksen. Ehkä se oli vähän irrallaan koko esityksen teemasta, mutta hyvin ja vaikuttavasti näyttelijasakki sen esitti. Todella hyvin. Näkymisiin ensi vuonna!

Kommentoi kirjoitusta.

siistiä tai sitten ei

Perjantai 2.11.2018 klo 0:02

Tässä tämä uhkaukseni:

https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/2338231

Uhkailin, että kuvan otan tästä LuonnonKasviPaskaruoho-, anteeksi lievennän: luonnonkasvialueesta, tästä, joka kaupungin melkein keskustassa pikku jokena luikertelee. Mököistenmäestä kun laskeutuu ja sitten ennen poliisilaitosta vilkaisee oikealle, niin näky Vähäjoesta on vielä surkeampi kuin mitä tuo minun ottama kuva kertoo. Sinisen talon suunnasta (josta kuvan otin) Mököistenmäen suuntaan päin joki on aavistuksen verran siistimmän näköinen kuin mitä poliisilaitoksen vieressä, mutta ei tätä tästäkään kulmasta katsottuna nyt niin kovin siistiksi kehua voi.  

En nyt tähän viitsi enää julki kailottaa sitä, mitä minulle kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa vastattiin, kun tätä aluetta muutama kuukausi sitten epäsiistiksi moitin. 

Ei valtuutettu Osmo Fribergin aloitteeseenkaan (Vähäjoki siistiksi Sinisestä talosta eteenpäin) kunnolla vastattu. Se, miten valtuutetut asiaan suhtautuivat, sen näet täältä ja täältä

Pakko tässä on ääneen ihmetellä, miks tässä cityssä ensin tehdään, korjataan, uusitaan, mutta sitten senjälkeen kukaan ei ota vastuuta, että huoltoa ja hoitoakin tarvittaisiin?   

..

Muuten, tämä vielä: Vähäjoesta, sen vierellä olevista puistoista ym. "reunuksista" meillä olisi jo hieno suunnitelmakin valmiina = Susanna Mikkolan diplomityö. Työn tavoitteena on 1. Mahdollistaa kevyenliikenteen kulku Vähäjoen varren puistojen halki, 2. Luoda yhtenäinen maisemallinen jatkumo puistojen ketjulle, 3.Nostaa Vähäjoki esiin ja mahdollistaa veden äärelle pääsy.

Jos edelläolevaa ei nyt kertaheitolla toteutettavaksi otettaisikaan, niin kyllä tuon työn alle voisi ottaa ja jotain pikkuhiljaa eri vuosille jakaen myös toteuttaa.

Kurkkaa Susannan suunnitelmaan ja kuviin. Hieno kokonaisuuden hahmotus siinä on. "Ei huano", sanoisis Jorma Uotinen!

    

Kommentoi kirjoitusta.

Salo haluaa

Torstai 1.11.2018 klo 13:30

Salo haluaa

http://www.sss.fi/2018/10/

penkasta-olohuoneeksi/comment-page-1/#comment-9436

No juu. Saa sitä haluta.  

Suunnitelmia täytyy olla, mutta kun niitä ruvetaan toteuttamaan, niin kyllä tarttee tarkkaan miettiä suunnitelmissa esillä olevien kohteiden, tarpeiden, miksi noita nyt sitten kutsuukin, kiireellisyysjärjestys. Sit pitää muistaa sekin, että on meillä muutakin kuin cityn keskusta, tuo torin ympärystä. 

Joen siistimistä pidän tarpeellisena. Kiireellisenäkin. Plus Vähäjoen x), tämän nyt LuonnonKasviPaskaruoho -alueen. Mutta esim. se, toteutetaanko siltaa Inkerinkadulta Helenankadulle, se ei ainakaan mun mielessäni ole ykkösenä ens vuoden talousarviossa. Ei välttämättä seuraavankaan. Minua se kyllä helpottaisi, kun RollaKämppäni on just niillä nurkilla, mutta ei. Ei vielä. Siinä on kaksi siltaa ihan likellä. Ennemmin rahaa pyöräteihin, jotta entisistä kuntakeskuksista pääsisi cityn sydämeen.

Joesta, torin ympäristöstä ja kevytväylistä olen kyl kirjuutellut:

https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2251147

https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2252796

https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2251147#album_selector

https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2308214#album_selector

Tämäkin juttu, 26.8.2011 kirjoitettu 

https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/1084291

pitää edelleen paikkaansa, paitsi Ikäkeskus Majakan kohdalla. Se on muuttanut väljempiin tiloihin. Sitä ei sensijaan ole vieläkään kerrottu, millä kyydillä (jos päivittäin haluaisi virkistymään ja kerhoilemaan) sinne ikäihminen esim. Kiikalan, Kuusjoen tai Suomusjärven kaupunginosista pääsee, jos ei enää autoa ja ajokorttia ole.

x) Vähäjoki on niin kamalassa kunnossa, että tartteekin mennä siitä oikein kuva ottamaan ja laittaa se sit tänne näytille!

Kaikesta em. mussutuksesta huolimatta toivotan lukijoilleni iloista marraskuun ensimmäistä päivää! "Lämmyne ainaki tuli takasi! Mul se soppi oikke hyvi!"

--

Tässä Salon Seudun Sanomien jutussa on hyviä kommentteja:

 

Penkasta olohuoneeksi

Salo haluaa kehittää keskusta-alueella jokirantaa viihtyisämmäksi.
Kaupunginjohtaja Lauri Inna esittää, että Salonjoen rantapuistojen viherrakentamiseen käytettäisiin 100 000 euroa vuosittain seuraavan viiden vuoden ajan.

Ajatus on hyvä. Kaupungin halki virtaava joki voisi olla harkitun ehostamisen jälkeen nykyistä houkuttelevampi paikka. Esimerkkejä löytyy muualta, sanoo Inna (SSS 24.10.).
Kovin kaukaa niitä ei tarvitse hakea: Innan nykyisessä kotikaupungissa Turussa jokiranta on kokenut viime vuosikymmeninä melkoisen muodonmuutoksen. Aiemmin keskustan ”takapihana” ollut ruma jokiranta on nykyään viihtyisä miljöö, jossa kävellään, juostaan, pyöräillään, etsitään Pokemoneja, tavataan ystäviä, istutaan ihastelemassa vuodenaikoja.
Osana jokirannan muutosta alueelle on juurtunut myös paljon kahviloita ja ravintoloita.

Salon jokirannan uudistamiseen nivoutuisi Helenansilta, joka yhdistäisi Helenankadun ja Inkerinkadun. Siltahankkeen on alustavasti ajateltu valmistuvan vuonna 2021, mutta päätöstä asiasta ei ole tehty.

Jo aiemminkin kaupungin suunnitelmissa välähdellyt kevyen liikenteen silta parantaisi keskusta-alueen liikennejärjestelyjä. Kaupungin ajatuksena on, että uusi silta ohjaisi pyöräilyä pois Turuntieltä ja Helsingintieltä, mikä parantaisi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta.
Pyöräilyn pääväyliksi on ajateltu Helenankadun ja Inkerinkadun lisäksi Mariankadulle rakennettavaa väylää ja Horninkadun pyöräilykaistaa.

Salon keskusta, jokiranta ja kevyen liikenteen väylät ovat kehityskohteita, joihin satsaaminen tuo pitkäaikaista iloa ja hyötyä.
Vaikka kaupungin taloutta joudutaan tasapainottamaan velalla, kaupungin on pakko pyrkiä päivittäisten asioiden ja laskujen hoitamisen lisäksi katsomaan tulevaisuuteen.
Viihtyisämpi jokiranta on hyvä visio, jolla on käytännöllisyyden ohella suuri vaikutus kaupunkikuvaan ja ihmisten kokemukseen siitä, millainen Salo on.

http://www.sss.fi/2018/10/penkasta-olohuoneeksi/comment-page-1/#comment-9436

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salo haluaa

Vanhemmat kirjoitukset »