Marjatta Halkilahti
perjantaiPerjantai 23.8.2019 klo 21:56 Tänään oli paikallislehdessä tämä "tätä mieltä!". Salon Seudun Sanomien toimitus oli keksinyt otsakkeen. Hyvän olikin: "Pidetään palvelut lähellä ihmisiä". Kiitos. Edellinen mielipide oli tämä Valmistuskeittiö Perniön kouluun ja olen nyt kuullut, että kyllä tulevan uuden koulun koululaisten ruoat pystyttäisiin ihan hyvin Yhteiskoulussa valmistamaan. Saas nähdä, millaisen selvityksen kaupunkikehityspalvelut kaupunginhallituksen päätökselle Kaupunginhallitus päätti lähettää asian uudelleen valmisteltavaksi sen selvittämiseksi, riittääkö yhteiskoulun kapasiteetti valmistamaan koko Perniön ruuan. antaa. Toinen mielenkiintoinen selvitys tulee olemaan tämän asian kohdalla: Selvityspyyntö Angelniemen paloaseman ostotarjouksesta, jossa kaupunginhallituksen päätökseksi kirjattiin tällaista tekstiä: Johanna Riski esitti asiaa uudelleen valmisteltavaksi sillä perusteella, että selvitettäisiin vielä mahdollisuutta kiinteistön myyntiin kohtuullisella hinnalla ja koska Salon kaupunki ja aluepelastuslaitos eivät sopimusten mukaan vastaa vapaapalokunnan käytössä olevan kiinteistön toiminnallisuudesta. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti lähettää asian uudelleen valmisteltavaksi Johanna Riskin ehdottamin perustein. Kyllä paloasema - asia huonosti valmisteltu oli. Esim. lause "Kokkilan paloaseman kuntoa ei erikseen ole selvitetty kaupungin taholta" on asian valmistelun osalta jo suorastaan moka. ISO sellainen. Tämäkin on kaupunginhallituksessa 12.8.2019 mennyt uusiksi: Jonna Nyyssösen hallitusaloite kestävän kehityksen seurantatyökalun käytöstä -- Vähemmällä edestakaisin veivaamiselta säästyttäisiin, jos jo kaupunginjohtaja työntaisi eteensä tulevat ilmi selvästi kehnot, olemattomat tai asian vierestä tohkaavat selvitykset ja valmistelut uudelleen valmisteluun. Uudelleen vaan asiaa hoitaneen virkamiehen tai -naisen eteen ja saatteeksi, että "koitas tehdä parempaa jälkeä!" |
no huhhuh!Keskiviikko 21.8.2019 klo 11:02 Kaupunkikehityslautakunta 151 27.08.2019 151 Lisämäärärahaesitys vuoden 2019 talousarvioon, kaupunkikehityslautakunta Valmistelija: yhdyskuntatekniikan kaupungininsinööri Petri Virtanen, puh. (02) 778 5201, tilapalvelujen kaupungininsinööri Janne Lehto, puh. (02) 778 5116, janne.lehto@salo.fi, johtava liikennepalveluasiantuntija Tanja Ahola, puh. (02) 778 7714, tanja.ahola@salo.fi, ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö Anu Sorvari-Happonen, puh. (02) 778 5900, anu.sorvari-happonen@salo.fi, hankintapäällikkö Päivi Kohvakka, puh. (02) 778 5011, paivi.kohvakka@salo.fi, kaupungingeodeetti Ari Vainio, puh. (02) 778 5400, ari.vainio@salo.fi. Listalla mm. tätä: Kaupunkikehityspalvelujen talousarvion 2019 toteutumista on tarkasteltu ja arvioitu heinäkuun toteuman perusteella. Sen ja ennusteen mukaan määrärahat tulevat ylittymään menojen osalta noin 820.000 euroa. Tulot sen sijaan näyttäisivät ylittyvän hieman. Tulojen toteumaa on kuitenkin vaikea ennustaa tässä vaiheessa. Toteuman ja ennusteen perusteella arvioidaan, että henkilöstökulut eivät tulisi ylittymään vuoden 2019 osalta. Kaupunkikehityspalvelujen talouden toteuma sekä lautakunnan että vastuualueiden osalta ajalta 1-7/2019 on esityslistan liitteenä (ulkoiset ja sisäiset sekä erikseen ulkoiset). Teknisen toimen hallinnon, kiinteistö- ja mittauspalvelujen sekä kaupunkisuunnittelun talousarviot tulevat toteutumaan arvioidun mukaisesti ja osin alittumaan menojen osalta Yleisten alueiden kehittäminen ja ylläpito -vastuualueella liikenneväylien määrärahat tulevat ylittymään 300 000 eurolla. Kulunut alkuvuosi oli sääolosuhteiltaan poikkeuksellinen. Lunta oli nelikertainen määrä normaaliin talveen verrattuna. Liikenneväylien talousarvio on laadittu normaalin lumitalven mukaisesti. Lisämäärärahan tarve ulkoisiin menoihin on 300 000 euroa kustannuspaikalle 5214 Liikenneväylät, tili 4390 rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitopalvelut. Tilapalvelujen käyttötalouden osalta talousarvion käyttömenot ylittyvät ennusteen mukaan ulkoisten menojen osalta noin 470.000 eurolla. Ulkoiset tulot ovat ennusteen mukaan ylittymässä noin 40 000 eurolla. Käyttötalouteen on kirjattu noin 30 000 eurolla investointeihin kuuluvia menoja, jotka tullaan oikaisemaan elokuun toteutumaan. Ulkoisten menojen ja tulojen nettovaikutuksen osalta vuoden 2019 talousarvio ylittyy noin 400.000 eurolla. Ylitys johtuu edelleen suurelta osin lämmityksen, sähkön sekä rakennusten ja alueiden kunnossapidon arvioitua suuremmista kuluista. Viime talvi oli kunnossapidon näkökulmasta työläs, aurausta ja hiekoitusta tarvittiin runsaasti. Koko vuoden toteutuma riippuu pitkälti loppuvuoden sääolosuhteista. Vaikka keväällä on tehty säästötoimenpiteitä, niin niiden vaikutus ei vielä näy toteutumassa. Jotta lisämäärärahaa ei tarvittaisi, tulisi koko loppu vuoden osalla tehdä vain kaikista akuuteimmat kunnostustoimet ja rajoittaa ilmastoinnin käyntiaikoja entisestään. Koska tulevan syksyn arviointi säiden suhteen on vaikeaa, niin tulisi varautua hieman edellä esitettyä lukua suurempaan lisämäärärahan tarpeeseen. Loppuvuoden osalta pyritään kuitenkin minimoimaan hankintoja, joten lisämäärärahan tarve on kustannuspaikan 5313 tilille 4390 170 000 euroa, tilille 4568 Lämmitys 120 000 euroa ja tilille 4569 sähkö 110 000 euroa. Ravitsemispalvelujen sisäiset tulot tulevat alittumaan yhteensä noin 300 000 eurolla. Sisäiset tulot arvioitiin talousarvion laatimisvaiheessa suuremmiksi, kuin mitä ne tulevat toteutumaan vuonna 2019. Myös talousarvioon tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet sisäisiin tuloihin. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen osalta myös menot tulevat ylittymään noin 600 000 eurolla. Ylitys johtuu pääosin henkilöstökuluista sekä palvelujen ja materiaalin ostoista. Erityisesti elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet kuluvan vuoden aikana (mm. kuivan kesän 2018 vaikutukset). Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelujen henkilöstökulujen kate löytyy pääosin muilta vastuualueilta. Muiden menojen ylitys johtuu edellä mainitusta elintarvikkeiden hinnan nousuista ja yksiköiden lisäyksistä (esim. Kukonkallion hoivakodin ravitsemispalveluiden palautus kaupungille 1.1.2019 alkaen) lisäten positiivisesti myös aikaansaatua ateriapalvelua eli suoritteita ja tietenkin tehokkuutta. Välttämättömät koneiden ja laitteiden täydennysostot sekä huolto- ja korjauskustannukset ovat myös nousseet. Ravitsemispalvelujen talousarvioon esitetään edellä mainittuun perustuen 200 000 euron lisämäärärahaa ulkoisten menojen osalta, mikä jakautuu kustannuspaikoille 5412 ja 5413, tilille 4520 elintarvikkeet. Lisämäärärahan tarve sisäisten tulojen alitukselle on kustannuspaikoille 5412 200 000 euroa ja 5413 100 000 euroa tilille 3140 muut myyntituotot Liikennepalveluiden käyttötalouden osalta talousarvioon varatut määrärahat menojen osalta tulevat ennusteen mukaan ylittymään noin 500 000 eurolla. Määrärahaylityksen taustalla on ostoliikenteen organisoinnin merkittävä muutos, joka ajoittuu tilikauden keskelle uuden sopimuskauden vaihtuessa elokuussa. Vuoden 2019 talousarviota laadittaessa ei ostoliikennettä ollut vielä kilpailutettu uudessa laajuudessaan. Kustannusten nousuun oltiin talousarviota laadittaessa varauduttu, mutta vasta kuljetuspalveluhankintojen jälkeen saatiin varmuus todellisista kuljetuskustannuksista. Tämä ostoliikenteen muutos ei näy liitteenä olevassa vuoden 2019 tilinpäätösennusteessa, koska se on alkanut elokuusta 2019 lukien. Vaikka hankinnan arvo vastasi suuruusluokaltaan etukäteen arvioitua ja kustannuksia saatiin pienemmiksi hankkimalla osa liikenteessä yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa, tulevat talousarvioon varatut määrärahat ylittymään. Osa ostoliikenteen kustannuspaikan (6110) määrärahaylityksestä katetaan koulukuljetuskustannuspaikalle (6111) koululaislippuihin varatuilla määrärahoilla. Lisäksi talousarviota laadittaessa uudesta joukkoliikenteestä saatavat lipputulot arvioitiin hyvin maltillisesti. Tätä ennustetta on liikenteen käynnistymisen jälkeisen matkustustiedon perusteella tarkennettu ylöspäin edelleen varovaisuuden periaatetta noudattaen. Arvioitu lisätulo lipputuloista vuodelle 2019 on 100 000 euroa. Edelliset huomioiden lisämäärärahan tarve ulkoisten menojen osalta on 500 000 euroa kustannuspaikalle 6110 tili 4420 matkustus- ja kuljetuspalvelut. Lisämääräraha ulkoisten tulojen osalta on 100 000 euroa kustannuspaikalle 6110, tili 3040 joukkoliikenteen myyntituotot. Yhteenveto, käyttötalous Kaupunkikehityslautakunnan talousarvio tulee ylittymään vuoden 2019 osalta. Osa vastuualueista alittaa, mutta suuri osa ylittää nille varatun talousarvion. Kaupunkikehityslautakunnan osalta esitetään seuraavaa lisätalousarviota ja lisämäärärahoja. Esityksessä on otettu huomioon, että osa edellä esitetyistä menojen ylityksistä voidaan kattaa vastuualueiden sisällä. Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 200.000 euroa kustannuspaikalle 5214, tilille 4390. Tilapalvelut, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 400.000 euroa kustannuspaikalle 5313 tilille 4390 170 000 euroa, tilille 4568 lämmitys 120 000 euroa ja tilille 4569 sähkö 110 000 euroa. Lisämääräraha ulkoisten tulojen lisäyksen osalta on 40 000 euroa, kustannuspaikalle 5313, tilille 3530 muut tuotot. Ravitsemispalvelut, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 200.000 euroa, jaettuna puoliksi kustannuspaikoille 5412 ja 5413 tilille 4520 elintarvikkeet. Lisämääräraha sisäisten tulojen alitukselle on yhteensä 300 000 euroa, kustannuspaikoille 5412 200 000 euroa ja 5413 100 000 euroa tilille 3140 muut myyntituotot. Liikennepalvelut, lisämääräraha ulkoisten menojen osalta 500 000 euroa kustannuspaikka 6110 tili 4420 matkustus- ja kuljetuspalvelut. Lisämääräraha ulkoisten tulojen lisäyksen osalta 100 000 euroa, kustannuspaikalle 6110 tilille 3040 joukkoliikenteen myyntituotot. Lisämäärärahan tarve koko kaupunkikehityslautakunnan ulkoisten menojen osalta on yhteensä 1 300 000 euroa. Lisäksi ulkoisia tuloja lisätään yhteensä 140 000 eurolla. Sisäisiä tuloja vähennetään yhteensä 300 000 euroa. Nettovaikutus kaupunkikehityslautakunnan talousarvion toimintakatteen osalta on yhteensä 1 460 000 euroa (ulkoiset ja sisäiset). Nettovaikutus kaupunkikehityslautakunnan ulkoiseen toimintakatteeseen on 1.160.000 euroa. Henkilöstökulujen osalta ei esitetä lisämäärärahaa vuoden 2019 talousarvioon. Tämänhetkisen ennusteen mukaan henkilöstömäärärahat näyttävät riittävän. Henkilöstömäärärahoissa on mukana noin 144.000 euroa työllistämistukipalkkoja, jonka määräraha ja sitä kautta kate on työllistämispalvelujen talousarviossa Investoinnit Projektin 9208 Sisäilmakorjaukset määräraha 800 000 euroa loppuu tänä vuonna kesken. Projektin määräraha tulee käytetyksi jo kesäkuun loppuun mennessä. Heinäkuun jälkeen määrärahaylitys on 134 000 euroa. Suurena menoeränä ovat olleet Armfeltin ja Perniön yhteiskoulun alapohjien tyhjennys- ja puhdistustyöt, jotka ovat vieneet määrärahasta noin puolet. Lisäksi isompia kustannuksia ovat tuoneet Ylhäistentie 2:n kuitusiivous ja Pääterveysaseman tiivistys- ja ilmanvaihtoon liittyvät korjaukset. Loppukesän ja syksyn aikana erilaisia toimenpiteitä tehdään vielä ainakin Perniön Yhteiskoululla, Armfeltin koululla, Vaskion koululla, Ylhäistentie 2:ssa, Paukkulakodissa, Torikadun päiväkodissa ja Muurlan koululla. Kaupunkikehityslautakunnan projekteilta voidaan tehdä määrärahasiirtoja projektille 9208 sisäilmakorjaukset yhteensä 500.000 euron edestä. Siirtoja voidaan tehdä seuraavasti: Projektilta 9218 Veturitallin vesikaton korjaus 40 000 euroa, projektilta 9222 Särkisalon koulun vesikaton korjaus 100 000 euroa, projektilta 9225 Karjalankatu 2-6 korjaukset 80 000 euroa, projektilta 9180 Uskelan koulun perustusten korjaus 20 000 euroa, projektilta 9204 energiansäästökorjaukset 50 000 euroa, projektilta 9205 kiinteistöjen hälytysjärjestelmät 60 000 euroa, projektilta 9159 Moision koulun korjaukset 70 000 euroa ja projektilta 9224 lämmitystapamuutokset 80 000 euroa. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Edellä mainitut projektit kuuluvat kaikki ryhmään 111 KI (Korvausinvestoinnit), rakennukset, jonka sisällä määrärahasiirrot esitetään tehtäväksi ilman, että yhteissumma muuttuu. Määrärahat voidaan siirtää lautakunnan päätöksellä projektilta toiselle sitovuustason sisällä,sillä valtuustoon nähden sitova määräraha on ko. ryhmässä rakennukset yhteensä. Kaupunkikehitysjohtaja: Kaupunkikehityslautakunta päättää siirtää projektilta 9218 Veturitallin vesikaton korjaus 40 000 euroa, projektilta 9222 Särkisalon koulun vesikaton korjaus 100 000 euroa, projektilta 9225 Karjalankatu 2-6 korjaukset 80 000 euroa, projektilta 9180 Uskelan koulun perustusten korjaus 20 000 euroa, projektilta 9204 energiansäästökorjaukset 50.000 euroa, projektilta 9205 kiinteistöjen hälytysjärjestelmät 60.000 euroa, projektilta 9159 Moision koulun korjaukset 70.000 euroa ja projektilta 9224 lämmitystapamuutokset 80.000 euroa projektille 9208 sisäilmakorjaukset.
Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä edellä yhteenvedossa esitetyn mukaisen menojen ja tulojen lisämäärärahaesityksen kaupunkikehityslautakunnan osalta ja esittää sitä edelleen kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Ensi viikon kokouksen esityslista on kokonaisuudessaan tässä: http://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=20194179 |
hei, meil suitsitaTiistai 20.8.2019 klo 16:46 Tuore uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-10930206?fbclid= Salo kiristää kulukarsintaa alijäämän supistamiseksiJos uudet säästötoimet eivät johda tulokseen, kaupunginjohtaja Lauri Inna väläyttää myös lomautusten mahdollisuutta. Salo yrittää suitsia menokehitystään hälyttävien taloustietojen seurauksena. Tuoreimman ennusteen mukaan kaupungin tulos saattaa päätyä yli kymmenen miljoonaa euroa alijäämäiseksi eli summa kaksinkertaistuisi suunnitellusta. Kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää uusia toimia talouden tasapainottamiseksi. Niihin kuuluvat muun muassa kaikista harkinnanvaraisista hankinnoista pidättäytyminen, rekrytointien ja hankkeiden viivästyttäminen sekä palkattomien vapaiden ja vuosilomien pitäminen ennen vuodenvaihdetta. Kaupunginjohtaja Lauri Inna väläyttää keinovalikoimaan myös henkilökunnan lomautuksia, jos uudet säästötoimet eivät johda toivottuun tulokseen. Tosin vastentahtoisesti. – Vaikka lomautuksilla saavutettiinkin vuosien 2012 ja 2013 aikana useiden miljoonien säästöt henkilöstömenoissa, me Salossa, jos missä, tiedämme, miten huonosti ne sopivat julkisia palveluja tuottavaan organisaatioon, toteaa Inna kaupungin tiedotteessa. -- Miten olisi, jos muutamat virkamiehet ja -naiset patistettaisiin pikkusen tarkemmin miettimään, mitä he milloinkin luottamushenkilöille esittävät, miten asioita valmistelevat. Koko kokonaisuuden hahmottaminen kustannusten osalta on muutamilla aika surkealla tasolla! Ja hankkeiden viivästyttäminen? Tarkoittaakohan kaupunginjohtaja nyt jotain näistä: https://www.salo.fi/kaupunkijahallinto/strategiajatalous/strategiajavisio/karkihankkeet/ Salon kaupunkistrategia 2026 - Kärkihankkeet
.. vai kaikkia, vai mitä on miehellä mielessä? Henkilöstön lomauttaminen? Kiitos EI! Ei mun mielestä! |
tarvetta olisTiistai 20.8.2019 klo 13:43 Kyläyhdistykset toivovat nopeaa toimintaa Perniön hammashuoltotilanteen korjaamiseksi |
motkotustaSunnuntai 18.8.2019 klo 16:00 Tämän tyylinen asian valmistelu on minun silmissäni kyllä kaikkea muuta, mutta ei hyvää hallintotapaa noudattava: 301 Perniön Kirkonkylän kouluhanketta koskevan talousarviomuutoksen hyväksyminen. Löytyy tämän linkin takaa: http://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP? En tiedä, mitä ovat kaupunginhallituksessa keskustelleet, millaisia saatesanoja antaneet, mutta on tuo uudelleen valmisteluun onneksi palautettu. Minun julkinen motkotukseni Perniö -keittiöstä on tässä https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2397531 Toinen uudelleen valmisteluun mennyt asia on saamani tiedon mukaan tämä: 298 Selvityspyyntö Angelniemen paloaseman ostotarjouksesta, linkki tässä: http://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP? Tarpeellinen on palautus tuossakin. Tämän videon https://tallennus.telia.fi/play? lopussa näkyy ja kuuluu kyselytunti. Myös minä kyselin paloasemasta. Ja kirjoitin tännekin. En voi ymmärtää, miten muutamilla virkamiehillä asioitten valmistelu on sitä tasoa, mitä nuo kaksi, 301 ja 298 esimerkkinä tuossa nyt ovat. Jos valmistelijat saisivat eteensä moiset vastaukset ja asiat koskisivat esim. suoraan heitä itseään, niin olisivatko tyytyväisiä? Tuskin! |
kerro, kerroPerjantai 16.8.2019 klo 14:53 Jaahas, Salon Seudun Sanomat tarttuu asiaan! Hyvä on, että tarttuu!
Onko aikataulu sopiva ja reitti järkevä? Kerro kokemuksesi Salon uudistuneesta joukkoliikenteestäSalon uudistunut joukkoliikenne puhuttaa koulu- ja työmatkalaisia. SSS kertoi torstaina vaikeuksista Kuusjoella ja Tupurissa, ja hankaluuksia on koettu muuallakin Salossa. SSS kerää nyt seudun asukkaiden kokemuksia uudistetuista linjoista ja aikatauluista. Koostamme tiedoista jutun ja pyrimme hakemaan vastaukset mahdollisiin epäselvyyksiin. Mikä joukkoliikenteessä toimii, mikä ei? Kirjoita kokemuksesi alla olevaan kenttään tai lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sss.fi |
valapäiväTorstai 15.8.2019 klo 23:27 "Armeija tuo miehiin ryhtiä." Näin tuntuu toteavan yhden tänään jääkäriksi ylennetyn nuoren isä. Omien poikien armeijassaolosta on jo vuosia, mutta kyllä kummankin valapäivät muistan. Toisella kylmän kalsea, sateinen päivä Turussa. Poika oli Turun rannikkopatteristolainen. Gyltössäkin kävin ja se vasta oli kokemus. Toisen pojan valapäivä oli sään osalta täysin päinvastainen. Oli heinäkuun hellettä pahimmillaan. Valatilaisuus Huittisissa ja sieltä sitten Säkylään. Toisen valapäivänä paleli, toisen päivänä valui hiki, mutta ei sopinut valittaa, sillä vielä tukalampaa on ollut sodan käyneillä. Siellä oli myös oma Isä. Koskaan ei yksityiskohtia kertonut, mutta ei myöskään valittanut, ei säätä, ei olosuhteita, ei mitään. Näin on varmaan ollut monen muun sodassa olleen isän kohdalla. Mutta tähän voin yhtyä: armeija tuo ryhtiä. En tiedä, mitä se asepalveluksen suorittavista naisista tekee, mutta kyllä se pojista tekee miehiä, Miehiä oikein isolla ämmällä. Oli hieno tilaisuus seurata tänään Porin prikaatin alokkaiden valatilaisuutta Salossa. Kaupungille kaunis kiitos kutsuvieraskutsusta. Meni nimpparitkin siinä sivussa. https://www.sss.fi/2019/08/porin-prikaatin-valatilaisuus https://www.sss.fi/2019/08/katso-suora-lahetys-kello-10 Lehden jutut eivät näy kuin SSS -tilaajille, mutta näkyypähän pari, kolme kuvaa! |
luksusta, luksustaMaanantai 12.8.2019 klo 9:31 Ei minun tänään pitänyt mitään kirjuutella, mutta Iltalehden uutinen pisti kiukkuvaihdetta vitoselle ja niin meni, että krapsahti vaan, kirjoitus Uuteen Suomeen! http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenvuoro.uusisuomi.fi Luksusta vangeille, milloin vanhuksille?Ei ollut kiva aamulukeminen! Tätä juttua, tätä uutista tarkoitan: Hämeenlinnaan ensi vuonna avattavan naisvankilan havainnekuvat ovat kuin suoraan uusien asuntojen kohde-esitteistä. Uusi vankilaympäristö toteutetaan uudella vankilakonseptilla. Pyritään siihen, että kun vangit vapautuvat he ovat mahdollisimman hyväkuntoisia ja löytävät paikkansa yhteiskunnasta. Hämeenlinnan vankilarakennuksen tontille tehdään mm. kattavat ulkoilualueet. Löytyy luontopolkua ja hyvät mahdollisuudet liikuntaan sekä kaupunkiviljelyyn. Jaa-a! Mitenkähän tuota samaa saataisiin vanhustemme hoitoon? Hallitusohjelmassa nostetaan esille ikäystävällisyyden (voi kuinka huikea sana) edistäminen, mutta kun tarkemmin selaa ohjelman lupauksia, niin en nyt tiedä, millaisia ruusuja esim. tälläisille lauseille pitäisi antaa: Palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tiekartan mukainen käytännössä todentuva resurssien lisäys ja toimintatapojen kehittäminen toteutetaan suunnitellusti ja varmistaen oikea kohdentuminen. Sanahelinöinnin nämä meidän "isoset" päättäjät kyllä osaavat, mutta käytännön toimet ovat olleet melko olemattomat. Jos jostain otsakkeita ja tekemisen makua saadaan, niin se on ollut hoitajamitoituksesta tohkaaminen. Valmista ei vaan siitäkään tule! Näitä lauseita voisivat hallituksessa istuvat hetken aikaa miettiä: "Kuvissa vangit seurustelevat vartijoiden kanssa valoisassa, paljon ikkunapintaa sisältävässä aulassa. Lasiseinän takana kampaaja näyttää viimeistelevän asiakkaan väriä tai leikkausta." Miten olisi, jos sanan vangit tilalle kirjattaisiin vanhukset ja vartijoiden tilalle hoitajat? Hämeenlinnan hankkeen tavoitteena on rakentaa maailman edistyksellisin vankila. Kyllä sitä edistyksellisyyttä kaivattaisiin myös vanhustemme hoitoon! Minä kaipaan takaisin kunnallisia, kunnollisia vanhainkoteja! |
millainen tyyppi olet?Sunnuntai 11.8.2019 klo 20:53 Kädet kertovat ja sängyssä nukkuminen!Mistä näitä riittää? Kuka näitä keksii? Tarkoitan näitä "oletko sitä, oletko tätä tyyppiä" -testauksia, kysymyksiä, joihin esim. netissä törmää. Me Naiset -lehteä minulle ei tule, mutta lehden uutiskirjeet tulevat. Tänään törmäsin pariin otsakkeeseen. Ensimmäisenä " Kädet kertovat enemmän kuin tuhat sanaa." Pitihän se nyt lukea ja tarkistaa, mitä käteni minusta mukamas paljastavat. Sitten eteen tuli vielä ihmeellisempää, nimittäin: "Se, kummalla puolella sänkyä nukkuu, voi kieliä esimerkiksi palkkatasosta tai ystävien määrästä."
Nivelrikkoisista käsistäni en oikein enää selvää saa. Ehkä te muut tätä lukevat saatte, kun edellä olevan kädet kertovat -linkin avaatte ja käsiänne tarkastelette. Nukkumisen puoli sensijaan oli ja on minulle täysin selvä juttu. Se on oikea puoli, vaikka ei se mitään kehuja saakaan. Tämä se varsinainen tieto ja uutinen on: "Mikäli elämä tuntuu koko ajan penseältä, työ pakkopullalta ja aamut ahdistavilta, kehotamme siirtymään sängyn vasemmalle puolelle. Sen sijaan persaukisten kannattaa kokeilla sängyn oikeaa laitaa." Uskoisko noita?
http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.vapaavuoro.uusisuomi.fi |
Onko hyvä vastaus?Sunnuntai 11.8.2019 klo 12:36 298 Selvityspyyntö Angelniemen paloaseman ostotarjouksesta
http://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20194249-9 Johanna Riski esitti kokoukselle seuraavan selvityspyynnön: Selviyspyyntö Angelniemen paloasema Muistutan, että Salon kaupunki, osana säästötavoitteitaan, pyrkii eroon kiinteistöistä, joita ei tarvitse. VPK on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhdistys, jonka paikallinen toiminta on palo- ym turvallisuuden kannalta merkittävä. Halikon VPK olisi ollut halukas ostaa Kokkilassa sijaitsevan kaupungin omistuksessa olevan kiinteistön, joka on yhdistyksellä ollut jo pitkään vuokralla. Kiinteistössä ei ole ollenkaan esim käsienpesumahdollisuutta, sosiaalitiloista puhumattakaan. Tästä syystä yhdistys olisi halunnut ostaa nimellisellä hinnalla kiinteistön itselleen 112 euron hinnalla ja kunnostaa sen VPK:n tarpeisiin sopivaksi. Pyydän selvityspyyntöä miksi kauppaa ei olla voitu toteuttaa huonokuntoisesta kiinteistöstä kyseisellä hinnalla, koska kaupungille itselleen ei kuitenkaan todennäköisesti ole mitään käyttöä? Onko kaupungilla tarkoitus nyt tehdä vuokralaisen tarpeisiin vastaavia muutostyöt kiinteistössä? Pyydän myös selvitystä mitkä ovat Angelniemen paloaseman vuotuiset kiinteistökustannukset. Paloasemasta kyselin minäkin valtuuston kyselytunnilla 10.6.2019. https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2019/06/11/30536 En tykkää Johanna Riskille annetusta vastauksesta, en! Voidaan todeta! Siis mitä? Salon kaupungin alueen paloasemista voidaan todeta, että Salon VPK omistaa tiloja Salon keskustassa. Muut paloasemat omistaa Salon kaupunki, jolta Turun kaupunki / Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on ne vuokrannut. Salon paloasemalla on aluepelastuslaitoksen omaa toimintaa. Muita tiloja käyttävät vapaaehtoiset palokunnat, joiden kanssa aluepelastuslaitoksella on koko maakunnan laajuudelta yhdenmukaiset palokuntasopimukset. Muut paloasemat? Ei Salon kaupunki esim. Muurlan ja Suomusjärven asemia omista! Toimivat nekin ja vuokran niille maksaa V-S pelastuslaitos. Miksei se sitten maksaisi myös Kokkilan paikasta? Mikäli kaupunki myisi kohteen Halikon VPK:n esittämällä summalla, menettäisi kaupunki kohteen vuokratulot. Kaupungin hinta-arvio on tehty tuottoarvomenetelmällä kohteesta saatavan vuokratulon ja sen kunnossaja ylläpidon arvioitujen kustannusten perusteella. Kaupunki menettäisi vuokratulot! Joopa joo: kyllä on komiaa vuokratuloa: Kokkilan palotallin kohdalla on keskusteltu n. 2030 m² suuruisesta maa-alueesta rakennuksineen. Kokkilan paloaseman menot vuonna 2018 olivat 4277 €. Vuokratuloja kertyi 6194 €. Kohteen kirjanpitoarvo on 1137 €. Nyt kyllä uskon enemmän Salon Seudun Sanomien uutisjuttuun VPK:n 112 euroa ei kelvannut Salolle Halikon VPK yritti ostaa Salon kaupungilta Kokkilan huonokuntoisen paloaseman 112 eurolla, mutta symbolinen tarjous ei kelvannut kaupungille. Kaupunki olisi halunnut Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle vuokraamastaan ja Halikon VPK:n käyttämästä paloasemasta yli 30 000 euroa. – Olisimme tehneet paloasemalle sen vaatiman täydellisen remontin. Nyt asemalla ei ole edes lavuaaria suihkutiloista puhumattakaan. Miehet joutuvat lähtemään pelastus- ja sammutustöistä likaisina ja savulta haisevina koteihinsa, Halikon VPK:n päällikkö Kai Laihosanoo. Palokuntalaiset ihmettelevät, että toteutuuko tasavertaisuus aina Salon kaupungin tilojen myynneissä tai vuokrauksissa yhdistyksille. – Yhdistyksiä on monenlaisia ja niillä on erilaisia tarpeita, Laiho sanoo. Pienen paloaseman ostamisesta aiotaan joka tapauksessa jatkaa neuvotteluja, mutta kalliin remontin takia Halikon VPK:lla ei ole resursseja eikä haluja maksaa siitä kymmeniä tuhansia euroja. Laihon mukaan VPK on sitoutunut remontoimaan tilat – joista VPK:n käytössä on nyt yhden paloauton autotalli, jossa on uutta valua vaativa lattia, liian ahtaat ovet ja ei sosiaalitiloja – vähitellen vastaamaan tämän päivän paloasemalle asetettavia standardeja. Kokkilan paloasemaa käyttää Laihon mukaan kymmenkunta vapaaehtoista ja hälytyksiä on vuodessa 30–40. Nykyään palomiehet säilyttävät varusteitaan autotallissa ja joutuvat pesetyttämään ne keikkojen jälkeen Märynummen paloasemalla. Omistuksen siirtyminen Halikon VPK:lle olisi Laihon mukaan sopinut myös Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle, joka olisi jatkanut tilan vuokrausta pelastustoimintaa varten uudelta omistajalta. .. kuin tähän, mitä kaupunkehitysjohtaja kaupunginhallitukselle "runoilee". Kesäkuisen valtuuston kokouksen jälkeen on ollut reippaasti päiviä, jonka aikana joku kaupunkikehityspalveluista, mielellään kaupunkikehitysjohtaja itse, olisi voinut mennä paikan päälle katsastamaan mm. kohteen kuntoa, olisi voinut keskustella palomiesten kanssa, mikä tilanne todellisuudessa on ym. Mutku EI. Mikä se tämmönenkin lause on? Kokkilan paloaseman kuntoa ei erikseen ole selvitetty kaupungin taholta. Minun mielestäni, jos luottamushenkilö jotain kaupungin toiminnoista ja/tai palveluista kysyy ja selvityspyyntöjä tekee (tässä tapauksessa näitä oli samasta tapauksesta kaksi), niin kyllä vastaamiseen pitää vähän kunnioittavammin suhtautua kuin mitä kaupunkikehitysjohtaja nyt on suhtautunut. Voisi kuunnella videolta vaikkapa kaupunginjohtajan minulle antaman vastauksen! Uudemman kerran: En tykkää Johanna Riskille annetusta vastauksesta, en! Jos minä istuisin kaupunginhallituksessa, niin esittäisin asian uudelleen valmisteluun! |
puintipäiväLauantai 10.8.2019 klo 23:00 Tämä elokuun 1 päivänä otettu kuva meni tänään muistoksi vain. Maitteni vuokralainen kävi puimassa vehnät pois! Ei kai vaan syksy ole tulossa? |
sarjassamme seliseliLauantai 10.8.2019 klo 15:18 Tänäpä tämmöst: Verohallinto ja virheelliset kirjeetMinä en kovin kaksinen tietokoneen käyttäjä ole, mutta jos/kun virheitä teen, niin tuskin kehtaisin edes lapsilleni kertoa, miten verottaja mokaansa nyt selittelee. Että virhe,virhe, mutta vain tulostusongelma: "Käyttämämme tulostusratkaisu on jostain vielä tietämättömästä syystä sotkenut eri kirjeiden tietoja keskenään." Voi hyvänen aika. Joku sitä tulostusnappia on painanut! Yhden oman mokani muistan. Se ei ollut vaarallinen, mutta moka kuitenkin. Lähetin lapsilleni sähköpostia. Kaikkien nimet klikkasin peräkanaa vastaanottajien listaan, mutta hupsista heijaa, yksi posteista olikin mennyt Keskimmäiseni kaimalle. Kun tapahtuneen jälkeen jossain vaiheessa tapasimme, mies hymyssä suin kiitteli, että oli päässyt "lähipiiriini", eikä haittaisi, vaikka sitä postia tulisi jatkossakin. Minulta väärälle henkilölle mennyt sähköposti ei sisällöltään vaarallinen ollut, mutta kyllä pikkuisen vierastan selittelyä, että 6.8.2019 tapahtunut verottajan moka olisi täysin vaaraton ja se kuitataan tyyliin: "Virheellisen verotuspäätöksen voi tuhota" ja sitten voi vaan kaikessa rauhassa odottaa uutta kirjettä Verohallinnolta! Kauhistus sanon minä! Kyllä tällaiset tapaukset nakertavat luottamusta. Ne tiedot, jotka ovat minun tietojani, minun omia, niitä ei vieraille saisi päästä. Hakkeroijat ovat oma joukkonsa, jotka tietoja julki kaivavat ja vuotavat, mutta tämä ei ollut sitä. Eivät tulostuslaitteet itsekseen toimi. .. Tuo meni äsken Uuteen Suomeen. Olis tässä Salo -citynkin asioista taas pikkuisen kirjoitettavaa/ihmeteltävää, mutta jääkööt toiseen kertaan! Tuo edellä oli pikapika -mielipide, semmonen kahvipaussikirjoitus. Palaan ulkohommiin. Sitä riittää! Hyvää viikonloppua Ystävät! |
Salon positiivisinPerjantai 9.8.2019 klo 9:29 Salon positiivisin on valittu. Hyvä niin. Hän on tänä vuonna fysiikkavalmentaja Ville Salmi. Onnittelut hänelle. |
kunhan ehdottelenKeskiviikko 7.8.2019 klo 16:10 Harmitti jo maanantaina kotitalousvähennykseen kohdistuva muutosuhka. Tänään harmitti vielä enemmän ja tuuppasin ajatukseni "plätteläs" Uuteen Suomeen!Hallitus kotitalousvähennyksen kimpussa!Koti, talous ja vähennys. Kyllä siitä komea sana ja lupaus tulee, kun kaiken kirjoittaa yhteen pötköön. Tulee siis kotitalousvähennys. Mutta voivoi, jos tämmöstä on ikäihmisille ja muillekin tiedossa: Hallitus aikoo jälleen muuttaa kotitalousvähennyksen rajoja. Kun hallitusohjelmassa todetaan mm., että suurin osa ikäihmisistä asuu kotona ja palvelujen parantamista luvataan, niin eikö tähän kotitalousvähennykseen, jos jonhonkin, kannattaisi nyt satsata. Kuntiemme kotisivuilla, niiden palveluissa ikäihmisille kerrotaan varmasti se, mitä sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta ohjeistuksena löytyy ja jota kunnat yrittävät noudattaa: "kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluilla tuetaan kotona selviytymistä", mutta mutta! Vaikka palveluja kotiin luvataan, mm. siivous, niin ei se sitä tarkoita, että sitä noin vaan anomalla myös saa. Jos ikäihminen ostaisi itse tarvitsemansa siivouspalvelun, niin ei tarvitsisi lähteä "kunnan luukulle" selittelemään mitä varten palvelua anoo. Selittelemistä siinä varmasti on, jos ottaa esimerkiksi vaikkapa täkäläisen ohjeistuksen: Siivous. Toteutetaan kertaluontoisena ja/tai jatkuvana tarvearvion mukaisesti säännöllisen kotihoidon asiakkaille, kuitenkin enintään 10t/vuosi. Kriteerinä on ammatillisen siivouksen tarve erityisin perustein harkinnan mukaan. 15€/tunti. Voi tietysti ihmetellä sitäkin, että riittääkö! Riittääkö siivoukseen 10 tuntia/vuosi! Jos hallitus ikäihmisiä ja heidän kotiin tarvitsemia palveluja tosissaan miettisi, niin helpommalla pääsisivät, kun ottaisivat pohjaksi esimerkiksi Sitran ideoiman kotitalousvähennysmallin: Kotitalousvähennys korvaisi työn osuudesta 70 prosenttia nykyisen 45 prosentin sijaan ilman 100 euron omavastuuta. Lisäksi pienituloisimmat saisivat täydennyksenä kotitaloustukea, jos heidän veronsa eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Sitra asettaa ikärajan 75 vuoteen, mutta kyllä minä antaisin vähennykset jo seitsemänkymppisille! Eikä huono, vaikka nuoremmatkin saisivat!
|
koti, talous ja..Maanantai 5.8.2019 klo 22:25 Koti, talous ja vähennys. Kyllä siitä komea sana ja lupaus tulee, kun kaiken kirjoittaa yhteen pötköön. Tulee siis kotitalousvähennys. Mutta voivoi, jos tämmöstä on tiedossa: Hallitus aikoo jälleen muuttaa kotitalousvähennyksen rajoja. Eestaa poukkoilusta en tykkää ja tuossa, jos jossain, sitä taas on. Hallitus on näköjään sitä mieltä, että muutoksilla saadaan verotuottoja lisää. Mahtaaks olla tosi? |
uusintasuositusSunnuntai 4.8.2019 klo 15:53 Silloin tällöin googletan nimeni ja siihen kuvahaun. Ja miksvarten? Uteliaisuuttani "tiätty"! Siks, että näen, mitä minusta on viimeksi esiin pengottu. Välillä kun pitää oikein ihmetellä, että miks sivuilla kävijöitä on ja riittää, vaikka en ole mitään edes kirjoittanut. Ja mitä sitten näkyy? Kun googlettaa! Valokuvia tulee näkyville ja tätä mieltä -juttujani. Esille nousee myös Uuden Suomen puheenvuoroja, joihin olen klikannut esim. suosittelun. Tänään eteen nousi Niklas Herlin. Hän kuoli vuonna 2017, mutta hänen kirjoituksensa elävät edelleen. Hyvä niin. Tässä yksi. Suosittelen uudemman kerran: Politiikkaa ei johdeta kuin yritystäVuosien varrella on moni saanut kuulla tai lukea sanat ”jos politiikka johdettaisiin niin kuin yritystä, niin…” Tuon virkkeen lausujilla on syvempi ongelma. He eivät tiedä, että politiikkaa ja yritystä johdetaan eri tavoilla. Valtio ei ole yritys, ei ole olemassa Oy Suomi Ab:tä. Kaupallisesti toimivaa yritystä ei toisaalta voi johtaa niin kuin politiikkaa johdetaan. Kärjistämättä voi sanoa, että yritystä johdetaan niin kuin maksaja määrää. Politiikkaa johdetaan niin kuin äänestäjä määrää. Menettelytavat ovat erilaisia. Suomalaiset ovat valinneet presidentikseen pankkimiehiä, ja viisaita valitsivatkin: Mauno Koivisto ja J.K. Paasikivi tajusivat hyvissä ajoin, että politiikka, isänmaan etu ja markkinatalous tarvitsevat toisiaan. He kuitenkin poliitikkoina ja yritysjohtajina tajusivat, että toinen tarvitsee toista. Vapaa maa tarvitsee sekä markkinataloutta että demokraattista päätöksentekoa. Oma lukunsa on tietysti ammattiyhdistysliike, joka on tuonut uraputkiloita sekä yritysjohtoon että ammattipolitiikkaan. Moni näistä edunvalvojataustaisista on tuonut vahinkoa ay-liikkeelle, kapitalismille ja demokratialle. Samaan aikaan. Politiikassa on aina hyvä ottaa neuvo markkinatalouden parhaista puolista: jokaista päätöstä ei tarvitse kupata maailman tappiin. Ja markkinataloudessa toimivan kapitalistin kannattaa muistaa politiikan ja demokratian perusideoista jotakin: asioita kannattaa tehdä yhdessä, ei yksiselitteisillä markka ja ääni –periaatteilla. Keskustapuolueen Juha Sipilä ja Anne Berner ovat vasta oppimassa, ettei politiikka ole yritysjohtoa. Tämä on yllättävää, koska nämä kaksi kokonaisuutta, politiikka ja yritysjohto, ovat menneet Suomessa ristiin monta kertaa pitkin poliittista karttaa ja menevät tänäänkin. Lukemalla tuonkin olisi oppinut. Hieno alku olisi ammattitaidon kunnioitus. Poliitikot voisivat oikeasti kunnioittaa ammattitaitoisia yritysjohtajia. Yritysjohtajat voisivat kunnioittaa politiikkaa alansa ammattilaisten toimintakenttänä. Ja keskusjärjestöt, ay-liike ja muut, ovat kunnioituksen arvoisia ja keskusjärjestöiltä voi edellyttää kunnioitusta muita kohtaan. |
tätä tulossaLauantai 3.8.2019 klo 12:51 Sirkka-Liisa Anttila ennustaa, että maakuntahallinto vaaleineen tulee ajamaan keskustalle kannatuksellisesti elintärkeät maaseutukunnat alas. Olen samaa mieltä: Sellaista ei pidä romuttaa joka toimii nyt hyvin. |
Salo -cityn unikeko 2019Maanantai 29.7.2019 klo 12:47 Vähän menee aikajärjestykset sikinsokin, mutta anti mennä. Tämän uutisen laitan tähän esille, jotta kun joku näitä blogeja jonakin päivänä edestakaisin "plaraa", huomaa, kuka olikaan vuoden 2019 Salon Unikeko. Hän oli kaupunginjohtajamme. https://www.sss.fi/2019/07/salon-unikeko-on-lauri-inna/ Vuoden 2019 Salon Unikeko on Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna. Unikeon henkilöllisyys paljastui peiton alta, kun Angelniemen Airojen Fenix-kirkkovene lipui Salonjokea torin kohdalle. Inna muljautettiin veteen, ja hän vielä sukelsi joessa ennen kipuamista rantatörmälle. Unikeonpäivä oli lauantaina 27.7.2019.
|
kuka muistaa?Maanantai 29.7.2019 klo 12:09 Kuka muistaa tällaisen lupauksen poikasen? - En näe mitään ideaa siinä, että lähipalvelut vietäisiin sieltä, missä ihmiset ovat. Keskittäminen ei ole tämän hankkeen idea, painotti selvitysmies. Täällähän tämä: https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074176266/Selvitysmies Turun Sanomien juttu vuodelta 2007. Miksvarten nostin esille? No ihan vaan piruuttani. Onneks helle helpottaa! Hyvää heinäkuun loppua Ystävät, lukijani! ULLA MATTSSON Liitosselvityksen kuulemiskierrokseen osallistui noin 1 600 salonseutulaista. Selvitysmies Arto Koski sai evästyksiä liki 300 puheenvuorossa. Ajatus suurkunnasta sai paljon vastakaikua. Kaikkein kriittisimpiä äänenpainot olivat Halikossa ja Kiikalassa. Lähes kaikkialla kannettiin huolta syrjäseutujen kuihtumisesta, lähipalvelujen häviämisestä ja vaikutusmahdollisuuksien hiipumisesta. Kuulemiskierroksen päätteeksi muurlalaiset saivat sanoa sanansa. Vaikka ajatus "naimakaupasta" ei kaikkia Muurlassakaan miellyttänyt, selvästi innokkaimmat suosionosoitukset saivat liitoksen puolesta puhuneet. Kirsi Ruohonen sanoi kokeneensa itsensä aina enemmän salonseutulaiseksi kuin jonkin kunnan asukkaaksi. - Lähipalvelut on tärkeä säilyttää, mutta byrokratia voi olla kauempanakin. Pienten kuntien kehittämiä hyviä toimintatapoja voitaisiin soveltaa isossakin kunnassa, Kirsi Ruohonen arveli. Muurlan tilannetta Ruohonen piti palvelujen säilymisen kannalta hyvänä, koska kuntakeskuksia on vain yksi. Jouni Nikkanen muistutti palvelujen häviämistä pelkääville, että sivukyliltä ovat palvelut jo muutenkin hävinneet ja lisäksi osista Muurlaa Saloon on sama matka kuin nykyiseen kuntakeskukseen. Marjatta Halkilahti vetosi kuntayhtymän hallinnoiman Kajala-kodin puolesta.
- Suuri ei aina ole kaunista. Muistakaa maalaisjärki, liitosta vastustanut Halkilahti toivoi. Hanna-Maija Saarimaa toivoi alueellista päätöksentekoa. Lisäksi hän muistutti Salon ja maaseudun eroista. - Yhdistysten ja kuntien yhteistyö on maaseutukunnissa erilaista kuin Salossa. Muurlassa urheiluseura hoitaa ladut ja kotiseutuyhdistys museon korvauksia vastaan. Tiina-Maria Rintala muistutti organisaatiomuutoksen sudenkuopista. - Suorittava porras on otettava tiiviisti mukaan valmisteluun. Arto Koski vakuutti taas kerran, että lähipalveluja ei olla leikkaamassa. - En näe mitään ideaa siinä, että lähipalvelut vietäisiin sieltä, missä ihmiset ovat. Keskittäminen ei ole tämän hankkeen idea, painotti selvitysmies. |
resurssi vai taakka ?Perjantai 19.7.2019 klo 15:29 Kommettia tuuppasin: Hyvä kirjoitus! Tässä maassa on elämää ennen vaaleja = ehdokkaat lupailevat vaikka mitä. Ja ihan sama, onko kunta- vai eduskuntavaalit. Ikäihmiset ovat hyvä kohde, joille lupauksia lirkutellaan. Että jos vaikka ääniä saisi. Sitten alkaa elämä vaalien jälkeen http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv... En tiedä, millainen aloite pitäisi isosten päättäjien eteen työntää, ehdottaa, mutta tarvetta olisi, että heille määrättäisiin vähintään viikon pakkotutustuminen ikäihmisten arkeen ja lähinnä sellaisten, jotka sinnittelevät nk. kotihoidossa. Minä en tästä hoitajamitoitus -toohotuksesta (onko 0,7, enemmän tai vähemmän) niin kamalasti innostu, sillä ovat vanhukset sitten kotihoidossa tai laitoksissa, niin tarpeen mukaanhan sitä hoitajaa tarvitaan. Tällä hetkellä, kun laitospaikan saanti on monelle tuskan takana (ja maksaa paljon) niin kotihoidossa, niin kutsutussa kotihoidossa on ihmisiä, joille ei välttämättä riittäisi edes kansanedustajien nyt kinaamat hoitajaluvut! http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
Ja mihinkö meni? Kenelle? Meni tällaiseen puheenvuoroon: http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278535 Ovatko meikäläiset resurssi vai taakka yhteiskunnalle?Helsingissä järjestettiin 9.-10.7.2019 ”High-level Forum on the Silver Economy”. ”Silver” tarkoitti vanhuutta, vanhenemista ja muuta sellaista (”hopeahapsetko” olivat antaneet idean nimestä?), eritoten sitä, miten teollistuneiden länsimaiden, Japanin ja Kiinan yhteiskunnat tähän kasvavaan haasteeseen vastaavat. Paikalla oli paljon väkeä, tosin vielä enemmän oli mukaan kutsuttu, mutta loma-aika vaati veronsa, vaikka tilaisuuden puhujakaarti oli korkeinta mitä Suomesta löytyy (ei sentään presidentti), ja osallistujia 45 maasta. Olin kutsuttuna paikalla ja siis ilmeisesti jonkun mielestä ”high-level”; ainakin kelvollinen heitä kuuntelemaan. Palkitsen kutsujan kirjoittamalla näkyviin ajatuksia, joita ajattelin foorumin aikana, enkä rajoitu vain niihin ajatuksiin, jotka välittömästi liittyivät lukuisten puheiden ja paneelikeskustelujen antiin. Koska en edusta enää mitään instituutiota, kriittiset huomiot, joita jäljempänä joitakin on, menevät minun ja vain minun nimiini. Kriittisin huomioni koskee sävyä, jolla asiaa käsiteltiin. Vika ei ollut perusviestissä, jota kaikki puhujat jakoivat, nimittäin että ikääntyneet ihmiset halutaan nähdä resurssina eikä taakkana. Viimemainittukin puoli ikääntymiseen kuitenkin liittyy, ja hieman naiivilta ja epäaidoltakin tuntui sen tunkeminen taka-alalle, ja positiivisen puolen ylikorostaminen. Itse asian kannalta oli ehkä vähämerkityksellistä, mutta ärsyttävältä tuntui ”tekopirteys” ja yltiömyönteisyys, jolla asioita esitettiin (eivät tosin kaikki siihen syyllistyneet). Ikääntyneiden yhteiskunnallisen hyödyllisyyden todistelu olisi saanut uskottavuuslisää siitä, että puhujiksi ja keskustelijoiksi olisi kutsuttu edes joku niistä, jotka olivat koko konferenssin asialistan kohde, siis vanhus, omana itsenään, kertomaan, millaista ikäihmisen, toisaalta terveen ja vielä voimissaan olevan ja toisaalta sairaan ja väistämätöntä loppua odottelevan, kokemus olemisestaan oikeasti on. Jos kattavasta agendasta ja esiintyjäjoukosta pitää etsiä aukko, se oli tämä. Muistan lapsena löytäneeni vanhempieni kirjahyllystä paksun kirjan, jonka nimi oli ”Suuri kaskukirja”. Siinä oli sadoittain anekdootteja, joukossa varmaan sekä todellisuuspohjaisia että keksittyjä. Ikääntymisteema pullautti muististani esiin seuraavanlaisen: Kulkumies (niitä oli vielä lapsuudessani tai ainakin niitä oli ollut kirjan laatimisen aikoihin) saapuu illan jo hämärtyessä taloon. Hän seisahtuu ovenpieleen, tervehtii mutta ei saa vastaukseksi kuin hiljaisuuden. Kun kuitenkaan ei poiskaan käsketä, hän jää ja katsoo tarkemmin ympärilleen. Tällainen näkymä avautuu: mies ja nainen istuvat pöydän ääressä syöden äänettöminä illallistaan. Nurkassa on pieni pulpetti, jonka ääressä istuu vanhus syöden puulusikalla keittoa; käsi vapisee ja keittoa on roiskunut pöydälle ja rinnuksille. Lattialla istuu poikanen veistäen puukolla puukapulaa. Tunnelma on painostava. Sitä keventääkseen kulkumies kysyy pojalta: ”Mitä sinä siinä veistät?” Poika vastaa kirkkaalla lapsenäänellään: ”Teen isälle lusikkaa, jonka hän saa, kun on hänen vuoronsa siirtyä nurkkaan.” Silver Forumin lopuksi oli paneelikeskustelu ikärasismista. Se on keskustelijoiden mukaan edelleen täysin hyväksyttyä, päinvastoin kuin moni muu syrjintä kuten sukupuoli, sukupuolinen suuntautuminen ja muu vastaava. Niin ikään, jo nelivuotiaat ovat oppineet ikääntymiseen, vanhuuteen ja vanhuksiin liittyvät stereotypiat, jotka yleensä ovat kielteisiä. Kaskukirjasta lukemani juttu tuntuisi vahvistavan asian, ja vaikka se ehkä on keksitty juttu, siinä kiteytyy paljon siitä, mistä ”ylisukupolvisuudessa” (kaamea uudissana) on todellisuudessa kysymys. Mutta samalla tuo juttu vei ajatukseni omille teilleen, pohtimaan sitä, mikä on määrittänyt suhtatumista ihmisyhteisöjen niihin jäseniin, jotka eivät sitä välittömästi, tässä ja nyt, suoraan hyödytä. Nuoruuden palvonta, joka on ollut keskeinen, yksi keskeisimpiä kulttuuri-ilmiöitä vuosikymmenten ajan ja josta yksi esimerkki on myös nuorten suosiminen työmarkkinoilla, jäi huomiotta. Osanottajille jaetussa materiaalissa oli mukana roomalaisen valtiomies-filosofi Ciceron (Marcus Tullius Cicero, 106-43 eea.) kirjoittama teos vanhuudesta. Historiallista syvyyttä siis tavoiteltiin, vaikka Ciceroon ei yksikään puhuja tai keskustelija viitannut. Ei viitannut kukaan myöskään amerikkalaisen professori Jared Diamondin teoksessaan ”The World until Yesterday” esittämään havahduttavaan kuvaukseen siitä, mitä jotkut hänen tutkimansa alkuasukasheimot tekevät yhteisön säilymisen puolesta. Diamondin mukaan, jos nainen synnyttää epämuodostuneen lapsen, kaksoset tai lapsi syntyy ennen kuin edellinen pystyy kävelemään vaeltavan heimon kanssa omin jaloin, hän surmaa nämä (kaksosista siis toisen). Entä vanhukset, jotka eivät enää pysy mukana tai muuten muodostuvat taakaksi? Nämä usein surmaavat itse itsensä tai heidät surmataan heidän omalla suostumuksellaan. Paikoilleen asettuminen maanviljelyn myötä muutti selviytymisedellytyksiä radikaalisti: lapsia voi synnyttää peräjälkeen ja isovanhemmille syntyi kysyntää heidän hoivaajinaan. Mitä tällä on tekemistä nykyajan jälkiteollisten, teknologisesti pitkälle kehittyneiden yhteiskuntien kanssa? Pinnalta katsoen ei paljon, mutta syvemmälle katsoen ongelma on edelleen sama: mitä tehdä niille, joista muiden olisi huolehdittava, kun siihen tarvittavat voimavarat ovat niin suuret, että yhteisön elinvoima alkaa olla uhattuna? Sehän on näköala, joka on edessä kaikissa vauraissa maissa, joissa huoltosuhde on uhkaavasti heikkenemässä, ja eräissä vähemmänkin vauraissa maissa, eritoten Kiinassa, jonka väestö vanhenee kovaa vauhtia jo ennen kuin siitä tulee vauras (jos koskaan tulee). Ymmärrettävästi ei metsästäjä-keräilijäyhteisön ratkaisu tähän ongelmaan ollut esillä Silver Forumissa (ja varmuuden vuoksi: ei se ole minunkaan suosittelemani ratkaisu). Kuitenkin myös nykyajan yhteiskuntien on jotenkin ongelma ratkaistava, sillä rajattomasti ei resursseja riitä hoitamaan yhä suurempaa vanhusväestön määrää, varsinkin kun (vaikka tämä ei ollut foorumissa esillä) huollettavien määrä lisääntyy myös nuoremmasta päästä työelämään siirtymisen myöhentyessä hiljalleen koko ajan. Teknologia voi auttaa sitä kautta, että yhä tuottavampi supistuva työvoima pystyy tuottamaan tarpeeksi huollettavan väestönosan elättämiseen, mutta ei ole ollenkaan varmaa, että he ovat siihen rajattomiin halukkaita. Toisaalta ainakin demokratioissa ikääntyvän väestön kasvu antaa heille yhä suuremman poliittisen voiman, jonka avulla haalia itselleen yhä suuremman osan työssä käyvien tuotoksesta. Näkökulman muuttaminen siten, että heidät nähdään resurssina, ei taakkana, on sinänsä ideana hyvä, joskaan ei vasta nyt keksitty, mutta tuskinpa se on mikään yleislääke työllisyysasteen nostamiseen, joka lienee ainoa todella tehoava tapa parantaa huoltosuhdetta. Mutta ehkäpä foorumin kymmenien puheenvuorojen tarkempi seulonta nostaa esiin osaratkaisuja, joista on kasattavissa nykyistä tehokkaampaa politiikkaa tämän megatrendin kääntämiseen; siitä voidaan varmaan olla yhtä mieltä, että megatrendi se on, samaa luokkaa ilmastonmuutos ja väestönkasvu, vain pari mainitakseni.
|
