Marjatta Halkilahti
jatkoa jo lähettämääni
Palvelusetelistä. Kuntahan sen päättää. Se päättää, mitä järjestämistapaa tai tapoja käytetään, mutta tämä on monelle jäänyt etäiseksi ja vieraaksi, myös sääntökirjat. Enemmän infoa, opastustilaisuuksia kaivataan (paikka voisi olla vaikka Linjurin hyvinvointipiste). Ei se nyt kovin vaikeaa pitäisi olla, jos yksittäiselle ihmiselle selkokielellä selvittää, onko hänellä tulojensa perusteella mahdollisuus seteliin ja jos on, niin millä summalla hän voi ”avustusta” saada ja mistä tietyistä paikoista tarvitsemaansa palvelua hankkia. Sääntökirjat on, mutta ne ovat monen mielestä ”kapulakieltä”, työläitä lukea ja ymmärtää.
Tämä uusin kehittämisohjelmaluonnos kertoo kautta linjan ikääntyneistä.
Hyvä niin, mutta yrittäkää se saada myös kaupunkimme päättäjien (kaupunginhallitus ja -valtuusto) päähän. Se, miten minä asian näen, löytyy tästä blogistani
https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2019/11/07/32137
Kustannuksia syntyy, jos ikäihmisille palveluja kehitetään ja lisätään, mutta eivät Salon kustannukset valtakunnan tasolla mitään huippuluokkaa ole olleet. Syyskuussa 2018 sosiaali- ja terveyslautakuntalaisia informoitiin, että vanhuspalveluiden kustannukset olivat kokonaisuudessaan – 12,7 % vertailukaupunkien keskiarvokustannuksia matalammat.
--
Kehittämisohjelmaluonnoksen sisällysluettelo on hyvä.
Lähettäjä: Marjatta Halkilahti
Lähetetty: lauantai 30. marraskuuta 2019 14.08
Vastaanottaja: Marjatta Halkilahti
Aihe: VL: vanhuspalvelut
Marjatta Halkilahti
jatkoa jo lähettämääni:
Monialaisten palvelukeskusten perustaminen näyttää olevan esillä. Jos tällä tarkoitetaan uusia Majakoita ja Reimareita, ikäkeskustoimintapaikkoja, niin eiköhän tässä riittäisi edellä esille nostamani Hyvinvointipiste Linjurin tapaisena toimivat paikat joko eri kaupunginosien olemassaoleviin palvelupisteisiin tai esim. niihin paikkoihin, joissa ikäihmisten on mahdollista ruokailla. Koulut eivät välttämättä tähän sovi, sillä niiden keittiöt ovat loma-aikoina kiinni. Muutoinkaan ei minun mielestäni pitäisi ehdotella esim. yhteisöllisiä ateriointimahdollisuuksia, jos vastuutaho on vain ravitsemispalveluilla. On nähty, kuultu ja koettu, että kaupungin ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö toimii yksin ja omapäisesti, eikä ole edes halunnut tunnistaa esim. ikäihmisten liikkumismahdollisuuksia. Eivät sitä ole kunnolla tunnistaneet tämän kehittämisohjelman laatijatkaan.
Ei -salolainen saattaa huokaista kateudesta, kun kuulee, että meillä em. ikäkeskukset on, mutta jos samalla kerrotaan, missä ne sijaitsevat, miten niihin kuljetaan (jos omaa autoa ei enää ole), niin eiväthän nuo mainostamisen arvoisia paikkoja ole.
Annetaan ymmärtää, että salolaiselle ikääntyneelle on tarjolla kuljetusvaihtoehtoja asioinnin turvaamiseksi ja saavuttamiseksi. Ei sellaista pidä esittää, kun sitä ei todellakaan kaikkia tasapuolisesti kohdellen ole.
Kerrotaan, että mm. omaisten vierailut ymp.vrk-hoidon yksiköissä keskustan alueella onnistuu, mutta miten nuo menemiset tulemiset järjestyvät, jos ikäihmisen omainen asuu Kuusjoella tai Kiikalassa tai Suomusjärvellä?
Ruoan saaminen kotiin junnaa entisellä paikallaan, mainitaan toki sivulla 5, mutta saamisen ehdot eivät ole muuttuneet. Sivulla 13 ehdotellaan kotiin tuotavien uudenlaisten toimintatapojen kehittämistä, esim. ruokatarvikkeet kotiin kuljetettuna, ruuan valmistus kotona jne., mutta tämä odotetaan toimivan ei -kaupungin tuottamana. Vastuutahona on mainittu vanhuspalvelut ja vanhuspalveluiden johtaja, mutta kyllä tähän nyt muitakin tarvitaan! Auttajiksi nostetaan kolmas sektori ja vapaaehtoiset, mutta eivät ne noin vaan toimi! Vetäjiä tarvitaan, eivätkä nekään ikuisesti valppaina ja virkeinä pysy.
Koululaisten ja päiväkotilaisten vierailut, siellä missä vanhukset kokoontuvat, on tärkeää. Päiväkotilaiset voivat käydä esittämässä ohjelmiaan, myös koululaiset (onhan heillä niitä esim. syys- ja kevätpäätöstä varten). Yhteistyötä vaan reippaasti koulujen ja päiväkotien suuntaan! Tuskin opetuspuoli sitä hanttiin lyö, että lapset ja nuoret esiintymään pääsevät. Millä kuljettaisiin? Esim. vapaaehtoistyönä kimppakyytejä vanhemmilta. Lasten ja nuorten vanhemmat näkisivät siinä sivussa tämän päivän vanhuksia ja heidän hoitopaikkojaan. Onhan heitäkin, joilla omat isovanhemmat ovat jo kuolleet tai asuvat kaukana.
Kummiluokkatoimintaa olen nostanut esille jo vuosia sitten: https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/42818
Omaishoitajat ja heidän tukemisensa on todella tärkeä. Minun mielestäni heiltä itseltään pitää kysyä, mitä he toivovat esim. vapaapäiviensä järjestämiseksi. Perhehoito -sijoitus voi olla jollekin hoidettavalle sopiva, mutta kyllä pitää olla mahdollisuus myös (esim. muistisairaalle) hoitajan kotiin saamiseksi (sekä yön yli että esim. hoitajan muutaman tunnin virkistäytymiseen)
Lähettäjä: Marjatta Halkilahti
Lähetetty: lauantai 30. marraskuuta 2019 14.01
Vastaanottaja: Marjatta Halkilahti
Aihe: vanhuspalvelut
Ikäystävällinen Salo
LUONNOS
Vanhuspalveluiden kehittämisohjelma 2020-2025
Kommentteja:
Tavoitteita on, mutta keinot toteuttamisiin eivät kaikissa kohdissa riitä tai ne ovat enemmänkin toiveita, joiden toteuttamisiin ei pystytä riittävän selkeästi antamaan tietoa, mistä saadaan rahat ja tekijät.
Ohjelmaluonnoksessa esitetyt mittarit eivät toimi, eivät edes ole oikeita mittareita, silloin kun sellaisina pidetään esim. toimintamuotojen ja tilaisuuksien sekä kuulemistilaisuuksien määriä tai toimintaan, kursseille ym. osallistuneiden kävijämääriä.
Suunnitelman alussa on todettu: "Ikääntyneiden määrän lisääntyminen haastaa myös muut kaupungin toimialat ennakoimaan ja kehittämään palveluitaan ikäystävällisiksi. Väestön ikääntyminen tulisi ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, ja ikääntyneitä itseään kuuntelemalla. Tavoitteena on, että Salossa ikääntynyt voi kokea olevansa hyvien, monipuolisten ja saavutettavien palveluiden äärellä."
Ei noilla lauseilla pitkälle päästä, jos keinoja ja vastuutahoja ei ole kunnolla määritelty. Eikä auta tämäkään komea lause: Salon vanhuspalveluiden päämäärä vuosille 2020- 2025 on Hyvinvoiva ikääntynyt sujuvien palveluiden Ikäystävällisessä Salossa
Asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyyskyselyt kertovat, mitä sitten kertovatkin, mutta minun mielestäni niiden sisältöä ensin esille pitäisi nostaa, sitten niiden pohjalta tarkastella, mitä palvelua/apua ikäihmiset toivovat/odottavat saavansa, ts. mitä arjen pyörittämiseensa kaipaavat ja sitten vasta voi lähteä selvittämään ja pohtimaan, millaisin keinoin niitä voisi toteuttaa plus alussa todettu, mistä saadaan rahat ja tekijät.
Vanhusneuvosto ja asiakasraadit, jos ne jotain esittävät, niin niitä on myös kuunneltava ja otettava mahdolliset palvelujen parannusehdotukset kehittämiskohteiksi. Toteutuksiin tarvitaan yhteistyötä yli toimialojen!
Minun mielestäni ohjelmaluonnos pitäisi lähettää eri toimialoille ja kysyä, mitä he voisivat tähän suunnitelmaan antaa ja tehdä, ts. kertoa keinoja, jotta asetettuihin tavoitteisiin heidän osaltaan päästäisiin?
Suunnitelmaluonnoksessa on esillä mm. Matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluiden lisääminen perustamalla matalan kynnyksen palveluohjauspiste esim. kauppakeskukseen.
Eikö sellainen jo Linjurissa ole?
Vanhuspalvelujen edustaja siellä silloin tällöin piipahtaa.
Paikkana Linjuri on sopiva, sillä sinne pääsee entisistä kuntakeskuksista (silloin kun bussi kulkee).
Linjurissa on hissit ja liukuportaat, joten esteettömyyskin toteutuu.
Muutoin: esteettömyys on tässä kehittämisohjelmassa täysin unohdettu!! Löytyykö edes yksittäisenä sanana? Toinen on ikäystävällisyys. Ikäystävällisyyden kriteereitä löytyy netistä, myös arviointilomake esim. apuvälineeksi vanhusneuvostolle. Ohjelman laatijoiden, myös sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten kannattaisi katsoa tämän linkin tietoihin:
https://www.karelia.fi/ikanyt/2018/02/15/kriteerit-kunnan-ikaystavallisyyden-arviointiin/
Tiedottaminen nousee esille muutamassa kohdassa, esim. tiedon saavutettavuuden varmistaminen monipuolisin keinoin: on "kaupunkitiedote, kotisivut, esitteet painettuna ja verkossa". Mittareina on kuulemistilaisuuksien ja yhteistyötilaisuuksien määrään vetoaminen, mutta eiväthän ne sitä kerro, miten ikäihmisille tarkoitettujen palvelujen ym. informointi kaikille ikäihmisille hoituu, miten he esim. tämän ohjelmaluonnoksen näkevät, miten eteensä saavat.
Kaupunkitiedotteen julkaisemista ollaan kuulemma vähentämässä, ja jos ja kun sitä nettiyhteyttä ei kaikilla ikäihmisellä ole, niin miten Salon kaupunki ja sen vanhuspalvelut aikoo suoriutua siitä, että kuntalain mukainen asukkaan osallistumisoikeus ja kuuleminen toteutuu. Tähän luonnokseen pyydetään kommentteja, mutta niitä voi antaa vain netin kautta. Minun mielestäni nettiä käyttämättömiä syrjitään.
Marjatta Halkilahti
--
Mites on tämän asian kanssa?
http://salo.oncloudos.com/kokous/20194113-23.PDF
