Uusimmat kuvat

puutteiden korjaamista

Tiistai 19.6.2018 klo 11:57

Välillä tulee sellainen olo, että tehokkain ja nopein palvelu Salo -cityssä taitaa löytyä kaupungin kirjaamosta.

Eilen tuuppasin viestiä kaupungin sivustoja netissä hoitaville. Hain viimeisintä kyselytuntien pöytäkirjaa (ei näkynyt) ja ihmettelin vanhusneuvoston pöytäkirjojen näkyvyyttä (2017 otsakkeen alle oli sijoitettu myös tämä kuluva vuosi).

Viimeisin kyselytunnin pöytäkirja nousi cityn sivustoille alta aikayksikön ja vanhusneuvoston pöytäkirjat löytyvät nyt tänään ihan niinkuin niiden kuuluukin löytyä ja näkyä.

http://www.salo.fi/kaupunkijahallinto/

organisaatiotoimielimetjaneuvostot/esityslistatjapoytakirjat/

Keväällä kaipasin kaupunkikehityslautakuntalaisten kohdalla näkyville varajäsenet. Niitä ei siellä silloin ollut. Sekin esitys täytettiin tosi nopsaan.

http://www.salo.fi/kaupunkijahallinto/

organisaatiotoimielimetjaneuvostot/lautakunnat/kaupunkikehityslautakunta/

Tänään annan ruusuja nettisivustoja hoitaville.

Kiitos!

Teille "Salo - joka päivä parempi" -teema  näyttää olevan sitä, mitä sen pitääkin olla! 

1 kommentti .

24.10.2017

Maanantai 18.6.2018 klo 22:52

Täällähän tätäkin. Tätä samaa, mitä viimeks oli valtuustossa esillä. Kaupunkikehityslautakunnan menneitä päätöksiä kaivelen ja löytyy mm. tämmöstä:

78 § Kokoomuksen hallitusryhmän selvityspyyntö koskien huonokuntoisten tonttien ja rakennusten siistimistä

 1309/10.03.00.07/2017

Kaupunginhallitus 08.05.2017 § 213

Annika Viitanen teki kokoomuksen hallitusryhmän puolesta seuraavan selvityspyynnön:

 Salon kaupungin keskusta ja pääkadun ympäristö ei nykyisessä kunnossaan luo parhaalla mahdollisella tavalla dynaamista kaupunkikuvaa. Kokoomuksen kaupunginhallitusryhmä pyytää kaupunginhallitukselle selvitystä siitä, mitä toimenpiteitä tarvittaisiin, että esimerkiksi ns. Kastun talon tontin rakentaminen voisi alkaa. Lisäksi selvityksessä tulisi yksilöidä, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jotta kaupungin pääkadun (Turuntie-Helsingintie) varren huonokuntoisten kiinteistöjen tontit saataisiin siistittyä ja tonttien rakentumista voitaisiin nopeuttaa.

Kaupunginhallitus päätti lähettää asian valmisteltavaksi.

Kaupunkikehityslautakunta § 78

 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Tarja Pennanen, tarja.pennanen@salo.fi, 02 778 5101, rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, 02 778 2302, rakennustarkastaja Janne Ranki, janne.ranki@salo.fi, 02 7782300, tilapalvelujen kaupungininsinööri Janne Lehto, janne.lehto@salo.fi, 02 7785116

 Kaupunkikehityspalvelut on yhdessä rakennusvalvonnan kanssa laatinut pyydetyn selvityksen.

 

Kastun talo 

Kastun talon asemakaavoitustyön yhteydessä on käyty keskustelua tontin rakennusoikeudesta sekä Kastun talon suojelusta.

Keskustan osayleiskaava on saanut lainvoiman syksyllä 2016. Turun hallinto-oikeuden päätöksellä Kastun talo suojelumerkintä palautettiin kaavakartalle, joten asemakaavaa laadittaessa rakennus tulee merkitä suojelluksi. Osayleiskaava mahdollistaa tontin sisäosiin kuuteen (VI) kerrokseen rakentamisen tehokkuudella e=2,0 ja kadunvarrelle neljään kerrokseen (IV) tehokkuudella e=1,6/1,1. Asemakaavan laatimisen lähtökohdat kiinteistöllä 734-1-2-12 ovat täten osittain muuttuneet keskustan osayleiskaavan saatua lainvoiman.

Kaupunki on valmis jatkamaan kaavoitustyötä tarvittaessa.

Maanomistaja on kesällä 2017 aloittanut Kastun talon kunnostuksen.

 

Turuntie 

Turuntien kiinteistön 3-9-16 (Heinon tontti) alueella asemakaava on tullut voimaan vuonna 2012. Kaavamääräyksen mukaan alueelle voi rakentaa asuinkerrostaloja siten, että Turuntielle rajoittuvan rakennusalan sivulle saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijoittaa ainoastaan kadulle avautuvia liike- ja toimistotiloja, joita tulee olla vähintään 50 % ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Lisäksi kaavassa määrätään, että suurin osa autopaikoista on sijoitettava maan alle kaavassa osoitetun laskentakaavan mukaan.

Tonteilla 3-9-16 (Turuntie) ja 3-9-15 (Helenankatu) on ollut yhteisesti vireillä uudishanke asuinkerrostalojen rakentamiseksi, hanke ei kuitenkaan edennyt toteutukseen.

Helenankadun kiinteistön osalta on jätetty rakennuslupahakemus sisälle 24.8.2017. Hakemuksen mukaan suurin osa autopaikoituksesta on esitetty maan alle kellariin. Rakennuslupa on käsittelyssä.

Ns. Heinon tontin rakentuminen Turuntien varrella on maanomistajien päätettävissä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Lisäksi, jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi.

Salon rakennusvalvonta on antanut rakennettua ympäristöä koskevan toimenpidekehotuksen 15.9.2017 turvallisuuteen vedoten Turuntien kiinteistölle 3-9-16.

Turuntiehen rajoittuu myös ns. 10 kortteli (Turuntie-Annankatu-Vilhonkatu-Katrineholminkatu). Kaupungin näkemyksen mukaan kortteli tulee kaavoittaa kokonaisuutena maanomistajien kanssa sovittujen yhteisten tavoitteiden mukaan. Kortteli on osa keskustan osayleiskaavassa määriteltyä maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen aluetta.

Kaavoitus voi edetä, kun yhdessä maanomistajien kanssa on päästy yhteisymmärrykseen tavoitteista.

Helsingintie

Helsingintien ja Esterinkadun kulmassa sijaitsevalle kiinteistölle 1-8-11 (entinen Kone-Glansin tontti) on laadittu asemakaava, joka on vahvistunut 2012. Asemakaava on keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukainen sekä kerrosluvultaan että rakennusoikeudeltaan, joten syytä muutoksiin ei ole.

Maanomistaja päättää tontin rakentamisesta.

Helsingintien varren pohjoispuolinen rakennuskanta ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Rakennukset ovat aikansa tuotteita 1950-70- luvuilta, eivätkä kaikilta osin nykypäivän estetiikan mukaisia. Rakennuksissa sijaitsee kuitenkin ns. kivijalkakauppoja eikä tyhjiä liikkeitä oikeastaan ole. Alueen uusiutuminen tulee olemaan maanomistajien päätösvallassa.

Kaupunkisuunnittelu on valmis käynnistämään asemakaavoitushankkeita tarpeen mukaan saapuvien kaava-anomusten puitteissa.

 

Purettavat rakennukset ja alueiden siistiminen

Kaupungin määräysvallassa olevia kohteita puretaan vuosittain käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

Valurin alueella 110-tien ja Somerontien kulmassa olevalta liikenne/puistoalueelta on purettu rakennus noin vuosi sitten ja toinen huonokuntoinen rakennus on purettu elokuussa 2017. Saman urakan yhteydessä purettiin Citymarketia vastapäätä Hämeentien varrella sijaitseva huonokuntoinen rakennus yhteistyössä kiinteistön 5-8-17 omistajan kanssa.

Salorankadulla kahden tontin hankkiminen kaupungin omistukseen on mahdollistanut Hansan kulman siistimisen. Suunnitteilla on seuraavalla tontilla osittain palaneen ent. viljavaraston purkaminen ja tonttialueen siistimisen jatkamista.

Puistoalueita hoidetaan ja siistitään vuosittain

Rautatieaseman alueella Tapionpuistoa kohennetaan puita ja pensaita karsimalla sekä suojeltujen rakennuksien julkisivuja kunnostamalla vuosina 2018-2019, jos budjetin määrärahat tulevat sen mahdollistamaan.

Muuta

Salon kaupungissa on käynnissä keskustan katuympäristöllisen yleissuunnitelman laatiminen. Tavoitteena on torin ympärille rakentuneen Salon keskustan kehittäminen kävelypainotteiseksi, viihtyisäksi, houkuttelevaksi ja vetovoimaiseksi. Kaupunki pyrkii edistämään omistamillaan alueilla keskustan viihtyisyyden ja dynaamisen kaupunkikuvan parantamista.

Kaupunkikehityspalvelut ja rakennusvalvonta ovat aktiivisesti edistäneet keskustakohteiden rakentumisen mahdollistamista. Kaavoitusprosesseja on pyritty tiivistämään ja rakennusvalvonnan työskentelyä nopeuttamaan. Yksityisten omistamien kohteiden rakentuminen on kuitenkin aina maanomistajien päätösten varassa.

 

Kaupunkikehitysjohtaja:

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä esitetyn selvityksen Salon kaupunkikuvan huonokuntoisista kiinteistöistä ja toimenpiteistä kaupunkikuvan kohentamiseksi.

 Päätös:

 Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

-- 

Ihmettelen nyt, että miksvarten kaupunkikehityspäällikön oli niin-niin vaikeaa antaa 15.5.2018 perussuomalaisten aloitteeseen kunnon vastaus. 

--

Ja tässä tuli nyt taas esille se meikäläisenkin pyyntö. Että nuo kaupungin pöytäkirjat ym. olisivat esillä pidemmän ajan. Jos joku laskee, että hintaa tulee, kun esim. aloitteiden kanssa veivataan ja väännetään, niin jospa pikkusen tulis säästöä jo siitä, että luottamushenkilöt näkisivät, ettei yksiä ja samoja asioita esitettäisi. Saa niitä mun mielestä joskus uudelleenkin esittää, esim. jos edellisen kerran on annettu olematon vastaus ja/tai asia vaatii uudelleen arvioinnin.  

Mutta pöytäkirjat esille. Kiitos. Se auttaisi tosi paljon!

 

Kommentoi kirjoitusta.

jatkoa blogille hyvää hallintotapaa tai sitten ei

Maanantai 18.6.2018 klo 21:22

No nyt sit kukkapurkkien jälkeen tämä ihanuus tai kurjuus.

Ja laitanpa koko taustan esille, sillä jos huonosti käy 11.6.2018 esittämälleni aloitteelle pöytäkirjojen esillä pitämisestä, niin tämäkin tieto on vuoden kuluttua täysin piilossa:

132 Netissä näkyvä tieto vanhusten avoimista ruokailupaikoista 2115/00.01.02.02/2018

Asia on tämä:

VANHUSTEN AVOIMET RUOKAILUPAIKAT SALOSSA 
SALO 
Paukkulakoti Salaistentie 1 p. 044 778 5982 tai 02 772 6190 ma - pe klo 11:30 – 13:00. la - su klo 11.30 – 12.00 
Käteismaksu ILMOITETTAVA ETUKÄTEEN 
HALIKKO 
Kimara/Armfeltin koulu Kuruntie 7 p. 044 778 5908 ma - pe klo 10.30 - 12.00 
Ruokalippu / laskutus 
Halikkokoti, Hornintie 3 p. 044 778 5981 ma – pe klo 10.30 – 12.00 
Ruokalippu
PERNIÖ 
Alholan hoivakoti Alhomäentie 16 p. 044 778 5959 ma - su klo 11 – 12.30 
Ruokalippu 
Perniön palvelukeskus Heikkiläntie 10 p. 044 778 6052 ma - su klo 11.00 – 12.00 
Laskutus, Ruokalippu 
ILMOITETTAVA ETUKÄTEEN 
MUURLA 
Muurlan koulu Robintie 30 p. 044 778 5973 ma – pe klo 12.00 – 12.30 
Ruokalippu 
SULJETTU KOULUJEN LOMA-AIKOINA. 
KISKO 
Kiskon terveystalo, Lounasravintola Toijan Helena (yksityinen) Toijantie 10 p. 044 540 1012 ma - pe klo 11.00 – 13.30 Käteismaksu 
SUOMUSJÄRVI 
Hintan hoivakoti Kurkelantie 1629 p. 044 778 5983 ma - su klo 11.30 – 12.00 
Ruokalippu 
ILMOITETTAVA ALUKSI 
KIIKALA 
Kiikalan päiväkoti, Kirkkotie 8 p. 02 778 5979 ma - pe klo 12.30 – 13.00 
Ruokalippu 
KUUSJOKI Kuusjoen koulu Ylikulmantie 317 p. 044 778 5953 ma - pe klo 11.30 – 12.45 
Ruokalippu 
SULJETTU KOULUJEN LOMA-AIKOINA.
 
--
En tiedä kenelle em. sivuston ajan tasalla pitäminen kuuluu, mutta nyt esittäisin ainakin vanhuspalveluiden osalta, että ravitsemis-ja puhtaanapitopäällikkö ja vanhuspalveluiden johtaja kävisivät tuon listan ensi tilassa läpi ja hoitaisivat sen ajan tasalle.
Toinenkin asia. Kysymys: Miten kuusjokelaisten ja muurlalaisten ikäihmisten ruokailu hoidetaan kesällä?
Marjatta Halkilahti
kaupunkikehityslautakunnan jäsen

Ja tuohon sitten se vastaus:

Kaupunkikehityslautakunta

Valmistelija: ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelupäällikkö Anu Sorvari-Happonen, anu.sorvari-happonen@salo.fi, p. 02 778 5900; kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi, mika.mannervesi@salo.fi, p. 02 778 5001

Aloitteessa on mahdollisesti vanha linkki. Joskus käy niin, että tiedon haku ohjautuu vanhentuneeseen tietoon. Tässä viimeisen päivityksen linkki: http://www.salo.fi/kaupunkijahallinto/asiointi/ateriointipalveluttoimipisteissa/r uokailuikaihmisille/

Muurlassa kaupungin järjestämän vanhusten avoimen ruokailupisteen ollessa suljettuna koulujen kesätauon aikana on vanhuksilla varmasti mahdollisuus edulliseen ja maittavaan ruokailuun yksityisten palveluntuottajien tiloissa.

Kuusjoella valmistava koulukeittiö toimii tänä vuonna myös kesäkuussa valmistaen ruoan samassa kiinteistössä olevaan päiväkotiin. Heinäkuun niin koulukeittiö kuin päiväkoti ovat kiinni. Vanhuksille järjestyy myös kesäkuuksi lounasruokailu koululla ja tiedotus on järjestetty. Heinäkuussa Kuusjoen ikäihmisten on mahdollisuus kääntyä vaikkapa paikallisen kahvilaravintolan puoleen.

Kaupungin ravitsemispalveluilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia järjestää muutamalle ulkoiselle asiakkaalle lounasruokailua Muurlassa ja Kuusjoella vuoden jokaisena arkipäivänä. Yksityisten palveluntuottajien toimintaedellysten luominen on myös kaupungin strategian mukaista.

Kaupunkikehitysjohtaja:

Kaupunkikehityslautakunta merkitsee aloitteen johdosta laaditun valmistelun tiedokseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös:

--

Annetusta vastauksesta näkee, että yhteistyötä ei vanhuspalveluiden kanssa ole ollut. Ja jos esittelijä on sitä mieltä, että mitäs tätä nyt sen kummemmin miettimään, hakekoot vanhukset ruokansa kesällä mistä tykkäävät, niin annettu vastaus on aika tyly.

Vanhusneuvostokin on kesän ajan ruokailumahdollisuuksia kysynyt:

http://www.salo.fi/attachements/2018-05-21T10-14-1694.pdf  

Ja kun esim. tämän aloitteen jätin

Salon kaupunginvaltuusto

16.4.2018 

Valtuustoaloite

Salon kaupunki pitää tärkeänä, että ikäihmiset asuvat mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. 

Ravitsemissuositukset täyttävän ruoan valmistus ei kuitenkaan enää kaikilta onnistu, joten tukipalveluihin kuuluva ateria kotiin kuljetettuna pitäisi ikäihmisille antaa, jos he tällaista palvelua kaupungilta pyytävät.

Kaupungin itse laatimat myöntämiskriteerit ovat nyt sellaiset, että ateria kotiin kuljettuna annetaan vain säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Valtakunnan tason ohjeistus ei tällaista rajausta tee, vaan katsoo, että tukipalveluja voivat saada myös sellaiset, jotka eivät muuta kotipalvelun tai kotihoidon palvelua tarvitse.

Esitän, että kaupungin tukipalveluista ateria kotiin kuljetettuna, poistetaan seuraavat kriteerit: Ateria on tarkoitettu säännöllisen kotihoidon asiakkaalle, joka ei itse tai omaistensa avustuksella pysty valmistamaan/lämmittämään ruokaa eikä kykene kulkemaan ateriointipaikkaan. Ateriapalvelu perustuu palvelun jatkuvaan tarpeeseen ja se toteutetaan viitenä arkipäivänä viikossa, ei harvemmin. 

Edellä olevan tilalle esitän, että kaupunki ottaa käyttöön ja toimii Valtioneuvosto ja ministeriöt sivustoilta, sosiaali- ja terveyspalveluiden kotihoito ja kotipalvelut -kohdassa olevan ohjeistuksen mukaan: ”Tukipalveluita voivat saada myös henkilöt, jotka eivät tarvitse muuta kotipalvelun tai kotihoidon palvelua.” 

..

Päivittäisen ruoan kotiin antamisen perusteiksi pitää voida hyväksyä se, että matka lähimpään kaupungin ruokalapaikkaan on pitkä ja/tai hankala.

Uskon, että käytännön toteutus edellä olevaan onnistuu, jos sitä pohditaan yli hallintorajojen. Saman pöydän ääreen istutetaan niin vanhuspalvelujen kuin ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden, liikenne- ja kuljetuspuolen työntekijöitä ja myös vapaaehtoissektorin toimijoita. 

Jos ikäihminen on huonosti liikkuva, mahdollisesti myös autoton ja toivoo mahdollisuutta päästä ruokailemaan kaupungin ruokalapaikkaan (kaipaa ruokailun lisäksi sosiaalista tapahtumaa), niin em. joukko osaa varmasti tehdä ehdotuksia kulkemisen osalta ja jos ruokalapaikkaa ei kaikissa kaupunginosissa ole saatavilla (ruokasalit liian pieniä, rakennuksissa liikkumisen esteitä tm.), niin sitten voivat tehdä ehdotuksia siitä, miten päivittäinen lounas voidaan toimittaa palvelua tarvitsevan ja sitä pyytävän kotiin.

Valtakunnan tason ohjeistuksessa todetaan, että ”kunta voi tuottaa tukipalvelut itse tai ostaa ne yksityisiltä palveluntuottajilta.” Kaupunki voi siis palvelun tarvitsijalle antaa myös palvelusetelin. 

 

Marjatta Halkilahti 

kaupunginvaltuutettu 

KD sitoutumaton

 

Pertti Vallittu

kaupunginvaltuutettu KD

.. niin ajattelin ja ajattelen edelleen, että tässä olisi tämänkin vastauksen kohdalla (siis huomisen kokouksen vastauksen) vanhuspalvelut ja ravitsemispäällikkö jo alustavasti voineet pohtia, miten kaikki hoidetaan pitkän päälle, ts. miten Salon kaupungin vanhusten ruokailu järjestetään, jotta sitä kotona asumistakin tuettaisiin. Miksi sitä yhtäällä hoetaan, jos toisaalla ei annettais edes ruokaa kotiin. Mikä tässä esittämässäni: 
Uskon, että käytännön toteutus edellä olevaan onnistuu, jos sitä pohditaan yli hallintorajojen. Saman pöydän ääreen istutetaan niin vanhuspalvelujen kuin ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden, liikenne- ja kuljetuspuolen työntekijöitä ja myös vapaaehtoissektorin toimijoita.
on niin vaikeaa?
..
Valtuutettu Friberg jätti 11.6.2018 valtuuston kokouksessa aloitteen, että perusopetuksen oppilaille tarjottaisiin kesäkuussa maksuton ruoka. Perusteena oli mm., että sillä tuettaisin perhepolitiikkaa. 
Odotan mielenkiinnolla millaisen vastauksen ravitsemispäällikö tuohon keksii.
Huomisen esitys on kyl sitä samaa luokkaa kuin mitä tässä blogissa esille toin:
--
Asiat voi esittää monella tavalla. Viime valtuustossa annoin kiitosta kaupungin terveyspalveluiden johtajalle. "

Jouni Eskolan aloite 

 ei sen kummenin johda mihinkään erityiseen, mutta kerrankin näkee, että vanhustenhoidosta annetaan selkokielinen yhteenveto, tässä tapauksessa Salossa asuvista yli 90 vuotiaista."
Niin muuten: jos tuon vastauksen olisi antanut vanhuspalvelut, niin se olisi ollut samaa luokkaa kuin mitä ravitsemispalveluilta vastauksina irtoaa.

1 kommentti .

tämäkin viel!!

Maanantai 18.6.2018 klo 19:56

Yks päivä joku oli facebookissa nostanut esille kukkapurkit, jotka on entistä kaupungintaloa vastapäätä paikoilleen jämäytetty. Semmoset piiitkät sementtiruukut ja siinä sit kukkasia.

Minun kommenttini oli ja on tällainen:

Turvallisuutta noilla vissiin haetaan, mutta purkkien muotoa olisi saanut miettiä tarkemmin. Kun noita ei nk. vatupassiin ilmeisesti saa, yks on yhteen, toinen toiseen suuntaan kallellaan, niin eihän noita kauniiksi voi kehua!!! Miltähän nuo ihan vieraskuntalaisen silmissä näyttävät? Huhhuh!
--
Jos et noita ole vielä huomannut, niin katsele seuraavalla kerralla ohi ajaessas, miltä ne Sinun silmissäsi näyttävät.

Kommentoi kirjoitusta.

miks?

Maanantai 18.6.2018 klo 13:40

Sen verran on vielä palattava edelliseen blogiin, että kerron miksvarten tuon jutun lautakuntaan esille nostin.

Nostin siks, että siihen tulisi vastaus, josta sitten myös kaupungin vanhusväki saisi mustaa valkoisella tietoa. Ja onhan saman tapaista asiaa peräänkuuluttanut myös vanhusneuvoston sakki.

http://www.salo.fi/attachements/2018-05-21T10-14-1694.pdf

Jossain facebookissa on viuhahtanut tieto, että aloitteiden valmisteluun menee "kauhjast paljo raha"! Summa oli jotain 3750/aloite tai muistanko väärin. No, oli kuin oli. Tuohon ravitsemispäällikkön antamaan vastaukseen on rahaa kulunut ehkä noin yhden kahvikupillisen hinnan verran.

--

Ja nyt mää menen pihal!

1 kommentti .

hyvää hallintotapaa tai sitten ei

Maanantai 18.6.2018 klo 13:26

Janne Väistö on antanut Salon Seudun Sanomissa tätä mieltä -palstalla 17.6.2018 moitteita salolaiselle päätöksenteolle. Hän antaa ymmärtää, että Salossa virkamiehet osaavat hommansa ja me, jotka päätämme, tulisi se ymmärtää. Hyväksyäkin. Ei pidä pulista, kun päätös on tehty.

Mutta minäpä pulisen.

Meillä on hyviä, asiansa osaavia virkamiehiä, mutta kyllä meillä valitettavasti on heitäkin, joille ei plussapisteitä noin vaan voi antaa. Ja vaikka siitä huomautetaan, niin eipä tilanne kohene. Sama meno jatkuu. Vai mitä sanotte tästä esimerkistä:

Kaupunkikehityslautakunnassa päätettyä 21.11.2017

110 § Oikaisuvaatimus ravitsemus- ja puhtaanapitopäällikön päätökseen koskien Suomusjärven sosiaali- ja terveystalon avoimen ruokailupisteen siirtoa Hintan Hoivakotiin

Suomusjärven sosiaali- ja terveystalon avoimen ruokailupisteen siirtoa Hintan Hoivakotiin

65/02.10.00/2017

Kaupunkikehityslautakunta § 110

Valmistelijat: ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö Anu Sorvari-Happonen, anu.sorvari-happonen@salo.fi, puh. 0044 778 5900, vs. kaupunginlakimies Mikko Heiskanen, puh 044 778 2044, mikko.heiskanen@salo.fi, kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi, mika.mannervesi@salo.fi, p. 02 778 5001

Eläkeliiton Suomusjärven yhdistys on vaatinut ravitsemus- ja puhtaanapitopäällikön päätöksen kumoamista mm. sillä perusteella, että päätös on tehty kuulematta ruokailupisteen ruokailijoita tai kartoittamatta heidän lukumääräänsä tai halukkuutta ruokailuun. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi vaadittu selvitystä siihen, onko ravitsemus- ja puhtaanapitopäälliköllä hallintosäännön mukaista valtuutta päättää asiasta ja täyttääkö asiasta tiedottaminen vanhuspalvelulain määräämiä edellytyksiä.

Asian tausta

Suomusjärven sosiaali- ja terveystalolla tapahtui joulukuussa 2016 mittava vesivahinko jonka alta ns. avoin ruokailupiste siirrettiin peruskorjauksen ajaksi läheisen Hintan hoivakodin ruokasaliin (6/ 2017 asti), ravitsemis- ja puhtaanpitopäällikkö jatkoi siirtoa kesä-syyskuulle vt. kaupunkikehitysjohtaja Ari Vainion luvalla ja pysyvästi lokakuun alusta (viranhaltijapäätös 13.9.2017) kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannerveden luvalla.

Päätöksen taustalla oli monia syitä: Ateriapalvelu on jouhevampaa ja taloudellisempaa järjestää Hintassa, Hintan henkilöstöruokailun yhteydessä, viehättävässä vanhuksille suunnitellussa ruokasalissa. Ravitsemispalveluiden ei tarvitse maksaa vuokraa Suomusjärven terveystalon keittiöstä ja ruokasalista. Ateriapalvelutyöntekijän (ravitsemispalveluiden Hintan valmistuskeittiön työntekijä) ei tarvitse kulkea, kuluttaa työaikaa Hintan hoivakodin valmistuskeittiön ja Suomusjärven sosiaali- ja terveystalon välillä kulkemiseen ja vanhuksille mahdollistuu lounastamismahdollisuus vuoden jokaisena päivänä, jopa joulun pyhinä.

Taloudellinen tarkastelu

Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluille laaditaan ns.nollabudjetti ja tähän asti tulokertymä on kattanut kulut poistot huomioiden, joskin ns. vyörykertymään tulot eivät ole riittäneet. Sisäisen ateriapalvelun hintoja on korotettu kouluruokailun (yläaste ja lukio) ja varhaiskasvatusruokailun osalta 1.1.2012 alkaen sekä ala-asteruokailun ja kokopäivänhoitolaitosruokailun osalta 1.1.2010 alkaen. Kaupunginhallituksen päätöksellä ulkoisen ateriapalvelun hintoja nostettiin 1.5.2017 alkaen. Kaiken muun sisäisen ja ulkoisen ruuan, tarjoilun ja edustuksen ravitsemispalvelut hinnoittelee tilauskohtaisesti, tehden tarjouksen ja huomioiden tilauksen kulut.

Ravitsemispalvelupalvelut perustuvat palvelusopimuksiin ja esim. vanhuspalveluiden kanssa on laadittu sopimukset hoivakotiruokapalvelusta, kotihoidon aterioista jne. Sopimukset määrittelevät hinnan, sillä kaikesta järjestetystä ruuan myynnistä ja ateriapalvelusta on laskutettava asianmukaisesti, muutoin kustannukset kohdistuvat toisen asiakasryhmän maksettavaksi.

Ns. avoimista ruokapaikoista ei palvelusopimuksia ole laadittu, sillä ei ole tiedossa kenen kanssa palvelusopimus laadittaisiin, asiakkaan edustajan (yhteyshenkilö, tilaaja) rooli on epäselvä. Vanhuspalveluiden perustehtävä ei ole ruoanvalmistus, ei ateriapalvelu eikä vanhuspalvelut toimi yksittäisten ulkoisten asiakkaiden edustajana vanhuspalvelulain mahdollisesti edellyttämissä hyvinvointia edistävissä palveluissa ruuan ja ruokailun suhteen. Joten ns. avoin ruokapistepalvelu on ulkoista ateriapalvelua. Toukokuun alusta 2017, ulkoinen, ns. paranneltu ja jälkiruuan sisältämä ateria maksaa 8 €, sis.alv, aiemmin 6.40 €, sis.alv (ulkoista palvelua).

Pitkälti avointen ruokapisteiden asiakkaat ostavat ulkoisen aterialipukkeen kaupungin palvelupisteistä. Suomusjärven sosiaali- ja terveystalolla ja Hintassa pidetään nimilistaa, jolla ravitsemispalvelut laskuttavat kotihoitoa, joka taas laskuttaa vanhuksia samalla nimilistalla, sillä Suomusjärven ja Hintan avoimen ruokapisteen asiakkaat eivät pysty kulkemaan Suomusjärven palvelupisteessä lipukkeita ostamassa.

Vaikka vanhus olisi kaupungin vanhuspalveluiden kotihoidon asiakas, saattaa olla, että hän ei täytä kotiin kuljetettavien aterioiden saannin perusteita (sisäinen laskutus).

Avoimen ruokapaikan asiakas ei taas välttämättä ole vanhuspalveluiden kotihoidon asiakas eikä vanhus ns. ikäihminen. Avoimissa ruokapisteissä ruokailee asiakkaita, jotka tarvitsevat ja käyttävät avointen ruokapalvelupisteiden palveluja, ainakin ajoittain. Suomusjärvellä on sovellettu yllämainittua laskutusmenetelmää myös näihin henkilöihin (ruokalipukkeiden osto Suomusjärven palvelupisteestä koetaan hankalaksi).

Ravitsemispalveluiden kuluja, myös Suomusjärven sosiaali- ja terveystalon ns. avoimen ruokailupisteen osalta on tarkasteltu ja selvitetty

a) ammattikeittiöiden konsultointi- ja kehittämistoimisto Damico Oy:ltä hankitulla, Excel-ruokapalvelukulujen koordinointi ja budjetointitaulukkomenetelmällä. Menetelmä käsittelee kulut ja budjetoi asiakaspalvelupistekohtaisesti, huomioiden asiakasmäärän ja tehdyn työn/ asiakas, yksikkökohtaiset kiinteistökulut jne. Menetelmä eroaa FCG:n vanhasta, kunnallisesta ns. suoritemenetelmästä, jossa yksikkökohtaisia eroavaisuuksia ei huomioida, eikä asiakasmääriä vaihteluineen tuotoksia kohden.

b) Ulkoisen aterian hintaa tarkasteltiin keväällä sisäisen tarkastusyksikön toimesta (ulkoisen aterian hintana käytössä verohallituksen ravintoedun hinta), keskimääräisesti. Verohallituksen ravintoedun 10 §:n arvo 6,30 € (2016) ja 6,40 € (2017), sis.alv. Ulkoisen aterian hinnaksi määriteltiin 8 € (alvin osuus noin 98 senttiä), hallituksen päätöksellä 5/ 2017.

Damico Oy:n menetelmällä määriteltynä Suomusjärven sosiaali- ja terveystalon avoimen ruokapisteen ateriahinta on peräti 15.84 €. Hinta sisältää valmistuksen elintarvikkeineen Hintan valmistavassa keittiössä, pakkauksen EPP-laatikkoon ja kuljetuksen Suomusjärven sosiaali-ja terveystalolle, tarjolle asettelun (laatikosta ruokasalin itsepalvelubufettiin), asiakaspalvelun ja astiahuollon palkkoineen, työntekijän matkakorvaukset (autolla tai pyörällä), ateriapalveluosuuden Hintan valmistuskeittiön ja Suomusjärven sosiaali- ja terveystalon keittiövuokrasta, ruokasaleineen (sosiaali- ja terveystalon vuokra 689,05 €/ kk ja 8,3t €/ vuodessa), hallintokuluja: sisäinen laskutus kotihoidolle, ulkoisen Taitoan kustannukset, rekrytointiyksikön kustannukset jne.

Korkeahko hinta johtuu mm. vähäisestä asiakasmäärästä ja määrien heittelystä: vuotuisjuhla-aikoina arkipäivisin asiakkaita on vain muutamia, samoin kesällä. Toisaalta näille muutamallekin paikalla olevalla asiakkaalle ruokailutapahtuma on päivän rytmittävä päätapahtuma ja tärkeä yhteisöllinen vuorovaikutustilanne, jonka yhteyteen toivotaan lisää ajankulua ja yhteisöllisyyttä. Onko tämä ravitsemispalveluiden perustehtävä?

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty seuraavat väitteet:

1)

Päätös on tehty ilman, että olisi kuultu asianomaisia ruokailijoita, eikä heidän lukumääräänsä, tai halukkuuttaan ruokailuun ole kartoitettu.

2)

Kustannuksia ei ole selvitetty.

3)

Kaupungin vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa ei ole mainintaa ko. toiminnan lopettamisesta

4)

Vuonna 2013 voimaan astunut vanhuspalvelulaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen edellyttää, että vanhusten palvelutarpeet selvitetään, vanhustenkotona asumista tuetaan ja heille järjestetään hyvinvointia tukevia palveluja.

Esitettyjen väitteiden johdosta todetaan seuraavaa:

Päätös on tehty kokonaisharkinnan perusteella, jossa on otettu huomioon käyttäjät. Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus, ja nyt asia on lautakunnan arvioitavana. Asiassa ei ole toimittu hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti.

Ruokailijoiden lukumäärät on kartoitettu. Kotihoidolle laaditun laskutusmateriaalin mukaan, viime vuonna Suomusjärven sosiaali- ja terveystalolla, ruokaili keskimäärin 7,4 ruokailijaa päivässä, tämän vuoden keväällä Hintassa neljä, kesällä 2-3 ja nyt syksyllä neljä.

Toimintaa ei ole lopetettu, vaan toiminta on siirretty viereiseen Hintan hoivakodin ruokasaliin. x)

Vanhuspalvelulaki ei määrää sitä, missä kunnan toimipisteissä pitää olla ateriapalveluja. Ateriapalvelujen sijoittaminen määräytyy kussakin tilanteessa erikseen, ja päätöksentekoon vaikuttavat mm.taloudelliset tekijät.

Ruokailupaikan sijainti ei ole kysymys, joka ratkaistaisiin vanhuspalvelulain nojalla. Vanhuspalvelut ovat osa sosiaalipalveluja, jossa palvelun kohteena on asiakas. Vanhuspalvelut järjestää ateriat yksilöllisesti, ja asiakasta kuullen, mutta mitään oikeutta tietyn ruokailupaikan säilyttämiseen ei kenelläkään kuntalaisella ole. Ruokailupaikkojen sijainti ratkaistaan tapaus kerrallaan ottaen huomioon erityisesti palvelun kustannus, käyttäjien määrät ja se, että eri alueet ovat tasavertaisessa asemassa.

Kaupunkikehitysjohtaja:

Kaupunkikehityslautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen valmistelussa esitetyin perustein.

Päätös:

Marjatta Halkilahti esitti Taro Turtiaisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosehdotus, asiasta on suoritettava äänestys.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Marjatta Halkilahden ehdotusta asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi äänestävät EI. Puheenjohtajan ehdotus äänestystavasta hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen sai kymmenen (10) JAA-ääntä (Tammi, Savolainen, Yli-Jama, Anttila, Eskola, Hjelt, Karhulahti, Leivonen, Lehti, Mänkäri) ja asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi sai kolme (3) EI-ääntä (Halkilahti, Hellström, Turtiainen).

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen.

Kaupunkikehityslautakunta päätti äänin 10-3, että asian käsittelyä jatketaan.

Halkilahti esitti, että päätökseen lisätään maininta: Oikaisuvaatimukseen ei ole vastattu hyvän hallintotavan mukaisesti. Esitystä kannatti Taro Turtiainen.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava muutosehdotus, asiasta on suoritettava äänestys.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Marjatta Halkilahden ehdotusta äänestävät EI. Puheenjohtajan ehdotus äänestystavasta hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän pohjaehdotus sai kuusi (6) JAA-ääntä (Tammi, Savolainen, Yli-Jama, Anttila, Hjelt, Karhulahti) ja Marjatta Halkilahden esitys seitsemän (7) EI-ääntä (Eskola, Halkilahti, Hellström, Leivonen, Lehti, Mänkäri, Turtiainen).

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen.

Kaupunkikehityslautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen valmistelussa esitetyin perustein. Lisäksi lautakunta totesi, että oikaisuvaatimukseen ei ole vastattu hyvän hallintotavan mukaisesti.

x) tummennos on minun. Kysyn: on vieressä vai? Matkaa 1,5 km, eikä ole erillistä pyörä-kävelytietä! 

Nooh, sen verran tuli esittelystä, valmistelusta pyyhkeitä, että äänestyksen tuloksella, siis äänestyksen jälkeen saatiin merkintä pöytäkirjaan: oikaisuvaatimukseen ei ole vastattu hyvän hallintotavan mukaisesti.

 
Seuraava ravitsemispäällikön ei niin kovin kaksinen esittely ja valmistelu on tämä tässä:
Nostin tuon esille viime valtuuston kokouksessakin: 

Joulukuussa 2017 pyysin kaupunkikehityslautakunnassa selvitystä Salon kaupunginosien keittiöistä, joissa ruokaa valmistetaan ja paikoista, joihin se toimitetaan. Vastaus tuli helmikuussa, mutta jos ja kun sitä vastausta lukee, niin eihän siitä tavallinen kaupunkilainen mitään selvää saa. Liitteitä, jotka edes jotain kertoisivat, niitä ei muille näytetä.

Huomenna olisis sitten tätä laatua päätettävää:  

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183923-7

Ja mikäkö tässä minun silmissäni mättää??

Jatkan toiselle blogilla, ettei tule liian pitkää yhteen pötköön. 

..

Taidan mää välillä mennä kasteluletkuakin vähän ulkoiluttamaan! Toki näytti mun pihalla aamulla sademittari semmosta, että yöllä olis tullut vajaa 1 mm vettä. 

Kommentoi kirjoitusta.

joko nyt?

Sunnuntai 17.6.2018 klo 20:38

Joko jo nyt ensimmäinen onnettomuus? Eipä ole kiva uutinen: 

Linja-auto törmäsi mopoilijaan Helsingintiellä Tupurissa, mopoilija sairaalaan

http://www.sss.fi/2018/06/linja-auto-tormasi-mopoilijaan-helsingintiella-tupurissa-mopoilija-sairaalaan/

Salon Tupurissa tapahtui myöhään lauantai-iltana liikenneonnettomuus, jossa linja-auto törmäsi mopoilijaan.
Linja-auton kuljettaja oli ajanut lauantai-iltana puoli kahdentoista aikoihin ns. vanhaa ykköstietä Salon suuntaan, kun hänen edellään Tupurissa oli ajanut mopo ajokaistan keskellä.
Autonkuljettaja oli nähnyt etäämmällä tien reuna-alueella pysähtyneenä usemman mopoilijan seurueen, ja samassa hänen edellään ajaneen mopon kuljettaja oli yllättäen jarruttanut voimakkaasti.
Linja-autonkuljettaja oli myös jarruttanut voimakkaasti, mutta hänen kuljettamansa bussi oli kuitenkin törmännyt mopoon. Törmäyksen voimasta mopon kuljettaja sinkoutui muutaman metrin päähän asfaltille, hänen moponsa puolestaan 14 metrin päähän yli vastaantulevien kaistan pientareelle.
Mopon kuljettaja, salolainen nuorimies, kuljetettiin vammojensa vuoksi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Hengenvaaraa hänellä ei kuitenkaan ole.
..
Lauantai-illalla n. klo 21 ajoin tarkoituksella tuolle Tupurin alueelle, jotta näkisin millainen tuo uusin tieuutuus oikein on. Minusta se on sekava. Ja niitä mopopoikia siinä kyl pörräs sekä tiellä että ylempänä rinteessä semmosella pysähdysalueen näköisellä paikalla.
Jossain heidänkin tarttee saada olla, mutta semmoset taiteilut kuin miten mopo etenee yhdellä pyörällä, ne saisi tuolla tiellä jättää tekemättä. Sellaista taiteilua vastaani tuli. 
Ja 110 -tie. Huhhuh, jos siinä tarttee moponuorten ruveta isommalla joukolla reuna-alueella seurustelemaan ja sit ajellaan niin, että tällaista sattuu. Ei hyvä!
--
Mahtinaisentiekin on pakko tässä nyt mainita. Sitä pitkin Tupuriin ajoin. Kovin on notkuilevaa ja keinuvaa menoa. Koskahan tuota korjataan?
Kaupunginjohtajan ennuste oli joulukuussa 2017 tällainen:
Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirja 3/2017
Aika 18.12.2017
Paikka Valtuustosali Tammi, Salon kaupungintalo, os. Tehdaskatu 2, Salo
§ 8 Marjatta Halkilahden valtuustokysymys kysymys ohikulkutiestä
Marjatta Halkilahden valtuustokysymys kaupunginjohtajalle: ”Salon itäinen ohikulkutie otettiin käyttöön 29.12.2016. Tiehankkeen toteuttivat yhteistyössä Liikennevirasto, Salon kaupunki ja Varsinais-Suomen Ely-keskus. Tie on jo nyt, noin vuoden käytöstä, töyssyilevä ja notkuileva. Onko kaupungilla tietoa milloin tietä korjataan? Mitä on alunperin sovittu takuu-ajasta ja korjaus- ym. kustannuksista? Mikä on mahdollisesti kaupungin osuus ( esim. prosentteina)? Marjatta Halkilahti kaupunginvaltuutettu KD, sitoutumaton”
Kaupunginjohtajan vastaus: ”Kt 52 on maantie, jonka ylläpidosta vastaa Liikennevirasto yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Salon kaupunki on ollut mukana osittain rahoittamassa kt 52 uuden linjauksen rakentamista, mutta ei osallistu tien ylläpitoon. Kaupungin osuus investoinnista yhteensä n. 2,3 milj. Urakan vastaanottojärjestelyihin liittyen on sovittu joidenkin painumien korjaamisesta ja nämä korjattaneen keväällä 2018. Urakassa on muutoin sovittu takuusta ja muista vastuista alan tavanomaisten käytäntöjen mukaisesti. Kaupunki on maksanut oman osuutensa tien rakentamiskustannuksista eikä muista kustannusvelvollisuuksista ole sovittu. Tien pohja on pehmeä eikä sitä saada täysin tasaiseksi. Urakoitsijan mahdollisuuksista korjaustoimiin vakuuksien ja takuiden puitteissa saadaan jatkossa lisätietoja.”
--
Just!
Keväällä 2018??
Eiks nyt ole jo kesä??

Kommentoi kirjoitusta.

siitä puhe, josta puute

Sunnuntai 17.6.2018 klo 14:24

Siitä puhe, josta puute. Tässä on hyvä pääkirjoitus:

http://www.sss.fi/2018/06/penkki-rohkaisee-iakasta-kavelylle/

Ikääntyvien on tärkeää välttää liikkumattomuutta, jotta toimintakyky säilyisi iän karttuessa. Liikuntakyky säilyy vain liikkumalla, ja arjen askareet ovat hyvä keino ylläpitää toimintakykyä.
Hyötyliikunta kuten kauppaan käveleminen on olennaisessa roolissa vanhusten kunnon ja mielenvirkeyden ylläpitämisessä.

Yli kymmenen prosenttia salolaisista on täyttänyt 75 vuotta. Iän myötä kaatumisriski ja tapaturmavaara kasvavat, koska tasapaino heikkenee ja reaktionopeus hidastuu.
Iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Voimaa vanhuuteen on edistänyt kotona asuvien ikäihmisten liikkumismahdollisuuksia ja itsenäistä suoriutumista lisäämällä muun muassa liikuntaryhmiä ikäihmisille, joiden toimintakyky on alkanut heiketä. Kaikki eivät kuitenkaan tunne vetoa liikuntaryhmiin, mutta omaehtoinen hyötyliikunta on hyvä vaihtoehto.
Lihakset pysyvät kunnossa vain käyttämällä. Liikuntakyvyn heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja on toiseksi suurin syy joutua laitoshoitoon. Liikunta pitää yllä tasapainokykyä, lihasvoimaa, liikkuvuutta ja notkeutta. Ulkoilu virkistää mieltä, ja fyysinen rasitus parantaa unen laatua.

Salossa kaupungin puistonpenkit on kevään aikana sijoitettu entisille paikoilleen jokirantaan, puistoihin, leikkikentille ja pyöräteiden varsille.
Sijoittelussa ei ole huomattu ajatella vanhusten liikuntamahdollisuuksien parantamista. Eläkeläisten mielestä penkkejä on yleisesti liian vähän, ja penkkien lisääminen kannustaisi ikäihmisiä liikkumaan.

Iäkkäillä ihmisillä liikkumisen epävarmuus ja liikkumiskyvyn ongelmat johtuvat usein heikentyneestä jalkojen lihasvoimasta ja tasapainosta. Kauppaan ei uskalla lähteä, jos tietää, ettei matkan varrella pääse istahtamaan.
Penkkien määrän lisääminen lisäisi olennaisesti vanhusten liikkumismahdollisuuksia. Jokaisessa kunnassa olisi syytä harkita niiden hankkimista.
Mitä helpommaksi vanhusten liikkeelle lähtö tehdään, sitä paremmassa kunnossa he pysyvät, ja asuinkunta säästää hoitokuluissa.

..

Viime kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa annettiin ymmärtää, että sitä mitä facebookissa/somessa Salon asioista puhutaan (esim. puuttuvat roskikset ja penkit) niistä puheista ei tartte välittää.

No jos ei tartte, jos ei käsitellä, jos ei päätetä, niin kait niitä esille saa nostaa.

Ja jos ne ei tälle lautakunnalle kuulu, niin mille sitten? Ei kaikkeen päätöstä tarvita, kunhan saisi edes tietää sen, onko joku tehnyt asian eteen jotain. 

Kaupunkikehityslautakunta

Lautakuntaan kuuluu kolmetoista jäsentä.
Lautakunnan tehtävänä ovat maankäyttöpalvelut, asuntopolitiikan koordinointi, liikennepalvelut ja joukkoliikenneviranomaisen tehtävät, koulukuljetuspalvelut, tilapalvelut, ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut sekä pelastuslain mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät. Lautakunta johtaa ja kehittää alaisensa palvelualueen toimintaa ja vastaa palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Lautakunta seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta ja varaa asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Kyllä noista penkeistä puhutaan myös tässä http://www.salo.fi/liikennejakartat/pyoraily/pyorailynkehittamisohjelma/

 

Keskustaa salolaiset kehittäisivät mm.:

Ø Vilhonkadun kävelykatuosuutta laajentamalla,

Ø kävely- ja pyöräilypainotteisemmaksi,

Ø kävelyn ja pyöräilyn liikennevalojärjestelyjä parantamalla,

Ø alikulkujen turvallisuutta parantamalla,

Ø pyöräteiden jatkuvuuden, sujuvuuden ja loogisuuden parantamalla (mm. uusia yhteyksiä lisäämällä, reunakiviä madaltamalla sekä jalankulun ja pyöräilyn päällyste-eroja lisäämällä),

Ø pyöräpysäköintiä parantamalla

Ø sekä liikuntarajoitteiselle ja eläkeläisille levähdystä varten tarjottavilla penkeillä.

Miksvarten tuollainenkin ohjelma olemassa on, jos siitä ei yhtään välitetä?

Kommentoi kirjoitusta.

Vares, vares

Perjantai 15.6.2018 klo 22:55

Ei alle 12 -vuotiaille!

Jaa että mikäkö? 

No Vares ja huhtikuun tytöt.

Ensi-iltaesitys tuli tänään ehtoolla nähdyksi. Yhdet kommentit jo työnsin  facebookkiinkiin, kaverin sivulle. Voin ne samat kirjata tähän: "Kyl oli upea esitys. Yleensä en fanita sitä, kun yhdet ja samat näyttelijät hyppäävät näytelmän aikana roolista toiseen, mutta nyt se meni nappiin. Jos kuudella näyttelijällä viedään läpi sellaista, mitä tänään näki ja koki, niin anti mennä. Kaikki olivat hyviä rooleissaan. Todella luonikkaita. Kannattaa mennä katsomaan."

 

Jonkun verran pääsin Varekseen kiinni jo toukokuun puolella, kun teatteri järjesti avoimet harjoitukset. Oli vapaa sisäänpääsy ja mahdollisuus tunnin verran seurata, miten näytelmää esityskuntoon kasattiin. Hyvä tuosta tulee -ajatuksin sitä silloin kotiin palasin.

 

Tänään oli valmista. Petri Aulin oli ja on vakuuttava Vareksen roolissa, mutta vakuuttavia olivat myös muut rooleista toiseen hyppäävät. Kaikki näyttelijät olivat niin taitavia, että välillä melkein sekosin, kuka mitäkin tyyppiä oli just edellä näytellyt. Ihan eri ihmisiltä tuntuivat. Katja Mäenpää, Sanni Suvila-Nuutinen, Aki Nuutinen, Jerry Sarlin ja Marko Pekkarinen hoitivat hommansa niin hienosti, että ohjaaja Pauliina Salonius ei varmaan muuta voi olla kuin tyytyväinen. On varmaan onnellinenkin.

 

Muutama suomalainen teatteri on, jossa katsomo-osa liikkuu, pyörii, mutta täällä Salossa on nyt sellainen näyttämönäkin. En tiedä, kenen keksintö se ollut on, mutta hyvin toimi. Vuohensaaren ympäristöä tuli myös hyvin hyödynnettyä. Ja linnut. Ne vasta visersi. Ainakin minun korvissani, kun kuulolaitetta käytän, tuntui välillä siltä, että kilpailunko ne näyttelijöiden äänten kanssa järjestävät.

 

Oli mukava ehtoo. Oli suvista kesän teatteria parhaimmillaan. Kiitos!

2 kommenttia .

skeittirata

Torstai 14.6.2018 klo 12:45

Maanantain valtuustossa nostettiin esille lisarahan tarve: 87 Lisämäärärahan anominen Skeittiparkin rakentamiseen

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183947-16

Oltiin puolesta ja vastaan. Esittely, valmistelu sai moitteita. Moni, todella moni valtuutettu meni puhujapönttöön sanomaan mielipiteensä.

Talouskurin pitämiseen ja siihen, mitä valtuusto on päättänyt, niitten perään olen minäkin ollut. Olen edelleenkin. Miksvarten annoin tässä periksi? Miksvarten vilkutin vihreää. Että saa ylittää.

Siksi, että tätä rahaa pyydettiin nyt.

Sitä pyydettiin etukäteen.

Yleensähän olemme tottuneet siihen, että sitä vaan ylitetään luvatut rahat ja sitten seuraavana vuonna, jos aina silloinkaan, pyydetään ylitysoikeutta. Ja summat voivat olla miljoonia.  

On meillä rahan tarvetta vaikka mihin, mutta eikös sitä esim. urheilukenttään ym. ole jo siihenkin ihan tarpeeks rahaa annettu? Jos nyt nuoret, skeittausta harrastavat saavat parkkinsa, niin anti mennä. Toivottavasti parkista tulee hyvä ja heille mieleinen.

2 kommenttia .

onks tosikaan?

Torstai 14.6.2018 klo 12:15

Salon Seudun Sanomien nettijuttuja katselin. Mm. tätä:

http://www.sss.fi/2018/06/tupurin-uusi-tie-on-avattu-aamulla-kalkkimaenrinne-on-suora-yhteys-110-tielle/

Just kun on silmät päästään ihmetellyt Muurlan ohituskaistan poistoa, niin nyt on ihmeteltävä tätä Tupurin uutuutta. Tällainen pyyntö näkyy: Vielä ne pikavuoropysäkit ja kevyen liikenteen väylät ainakin sinne pysäkeille asti (myös suojatie yli 110:n), niin tuo alkaa olla ihan ok.

Siis haloo, noinkin tärkeät jutut on jätetty puolitiehen. Kui? kyssy muurlalainen!! Muurlalaisella tarkoitan itseäni. Tämän kirjoittajasta en tiedä, kuka tai mistä hän on, mutta hyvät on lausunnot!

Jerppu

Liikenneympyröistä olen eri mieltä, minusta ne eivät toimi ollenkaan, varsinkaan salolaisella ajokulttuurilla, pelti kolisee varmasti. Liikenneympyröitä oli Suomessa vielä 70-luvulla paljon, sittemmin ne lähes poikkeuksetta poistettiin ja syystä kyllä.

Ely-keskuksesta olen täysin samaa mieltä. 110-tie ja Mahtinaisentie ovat olleet oikeita Ely-keskuksen mahdinnäyttöjä. Ihme, ettei Ely ole katkaissut 110-tietä kokonaan, ainakin se pyrkii kaikin tavoin hankaloittamaan kyseisen tien käyttöä ja erityisesti estämään kevyen liikenteen kulku Salon ja Muurlan välillä.

Elyllä tuntuu olevan sellainen ajatus, että he määrittävät, missä suunnissa ihmisten pitäisi liikkua ja millä välineillä. Naurettavaa kiusaamista asettaa Somero-Perniö -ajosuunta ylivertaiseen asemaan ja pyrkiä haittaamaan poikittaista liikennettä Muurlan ja Kiskon suuntaan. Emme me Kiskon ja Muurlan asukkaat muuta Somerolle emmekä Perniöön, vaikka Ely kuinka yrittäisi meitä sinne ohjata.

Kiskontie katkaistiin ja tehtiin se täysin älyvapaa risteys, jossa kuitenkin Perniö-Somero -suuntaan ajavat saavat posottaa kahdeksaakymppiä risteysalueen läpi, mutta Kisko-Inkoontien käyttäjät joutuvat köröttelemään kuuttakymppiä ja kiertelemään sinne ja tänne. Samassa syssyssä viivasuora tie Salo-Muurla pistettiin myös kiertämään kummallinen koukkaus, ja tiputettiin 110-tien nopeurajoitus, ettei se olisi niin houkutteleva tie ajaa.

Kun sekään ei toiminut, poistettiin ohituskaista satakympiltä ja jätettiin niin kapea piennar, että polkupyöräkään ei siihen mahdu. Kun kohdassa on tuplakeltaiset viivatkin, autoilijat eivät pääse edes fillarin ohi kyseisessä kohdassa turvallisesti. Olematon piennar ja kaiteet melkein ajoradalla leimaa myös 110-tien Mahtinaisentien risteysaluetta. Kevyen liikenteen väylät jätettiin nähtävästi tarkoituksella pois koko alueelta. Katuvalaistuksenkin suhteen on vähän outoja ratkaisuja, kun osassa risteyksistä valot on molemmin puolin tietä ja sitten taas toisista ne puuttuvat kokonaan.

Odotan mielenkiinnolla, milloin 110-tiestä tehdään uusi ”rantarata” eli poistetaan kokonaan toinen kaista. Voivathan autot mennä yksi kerrallaan ja toinen aina odottaa jossain levennyksessä tien vapautumista. Tai että se suljetaan kokonaan muulta liikenteeltä, ja annetaan kokonaan jäteautojen käyttöön, kun polttolaitos aloittaa? Mitä väliä sillä, jos muurlalaisten matka keskustaan pitenee puolella.

Olisi mukavaa kyllä, jos meillä olisi sellainenkin Älykeskus, joka olisi meidän asukkaiden puolella ja pyrkisi tekemään arjestamme mukavampaa, sujuvampaa ja turvallisempaa, eikä vain ajaisi jotain omia salaisia agendojaan.

Tupurin uusi tie on kuitenkin (ehkä) positiivinen muutos. Kunhan se ei johda ihan kauheasti vauhdikkaan läpiajoliikenteen lisääntymiseen Ylärinteen ja Kalkkimäenrinteen kaduilla. Siellä kun liikkuu paljon jalankulkijoita, rullalautailijoita, lapsia, vanhuksia, koiria, pyöräilijöitä, mopoilijoita, marjastajia, lenkkeilijöitä jne. Ja viimeksi kun tarkistin, siellä myös asui aika paljon ihmisiä, niin toivotaan, että ainakin ajonopeudet maltetaan pitää kohtuullisina, vaikkei siellä poliisi koskaan joudakaan valvomaan liikennettä. Vielä ne pikavuoropysäkit ja kevyen liikenteen väylät ainakin sinne pysäkeille asti (myös suojatie yli 110:n), niin tuo alkaa olla ihan ok.

Kommentoi kirjoitusta.

onpas vaikeaa

Keskiviikko 13.6.2018 klo 21:03

Onpas vaikeaa. 

Tässä alla on seuraavan kaupunkikehityslautakunnan kokouksen esityslista.

Kovin on vaikeaa kaupungin ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelupäällikön antaa kunnollista vastausta kuusjokelaisten ja muurlalaisten vanhusten ruokailuun silloin, kun koulut ovat kiinni. 

Eikä kovin kaksinen ole kaupunkikehitysjohtajankaan esitys kaupunkilaisten ruokailusta, ruokailupaikoista ja -listoista. Pyydän tiedon saannin helpotusta kaikille kaupunkilaisille, en yksin vanhuksille. Onko se nyt niin kovin vaikeaa järjestää kaupungin nettisivuille linkkiä em. asioista samaan tapaan kuin esim. Liedon kunnassa

Kaupunkikehityslautakunta
Esityslista 19.06.2018 klo 17:00 - 00:00
Halikon virastotalon kahvio, Hornintie 2-4, 24800 Halikko

Kommentoi kirjoitusta.

aloitteet

Tiistai 12.6.2018 klo 19:51

Elisen valtuuston kokouksen päätteeksi valtuuteut jättivät melkoisen pinon aloitteita. Minä esitin kaksi. Ensimmäisen jätin omissa nimissäni ja toisen yhdessä valtuutettu Pertti Vallitun kanssa.

Kaupunginvaltuusto 11.6.2018

Aloite: Pyörätie Muurlan kaupunginosaan

Salossa on parin vuoden takainen valtuustossa tiedoksi annettu kehittämisohjelma kaupungin kävely- ja pyöräteistä. Se on hieno ohjelma, hieno selvitys siitä mitä meillä on. Ohjelman tavoitteenahan oli ja on mm. määrittää kävelyn ja pyöräilyn edistämistä, antaa ”askelmerkkejä” Salon kaupungille ja sen asukkaille.

Kävely- ja pyöräteitä meillä on, sen em. ohjelma kertoo, yhteensä 208 kilometriä. Salon kaupungin vastuulla on 147 kilometriä ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vastuulla 61 kilometriä.

Salon keskustasta sitä ympäröiviin taajamiin Märyyn ja Inkereelle on yhtenäinen pyörätie. Muihin taajamiin pääsee kävellen ja pyöräillen vain käyttämällä keskustasta taajamaan johtavia maantieosuuksia. Autolla liikkuva ei välttämättä edes huomaa kuinka olemattomia ja kapeita ne mahdollisuudet (pyörä ja jalankulku) muutamissa paikoissa ovat.

Kaupungin hyvinvointiraportti 2017 annettiin valtuustossa tiedoksi 14.5.2018. Raportin kohtaan ”Lähiympäristön tila ja turvallisuus” on kirjattu seuraava lause: ”Liikenneturvallisuuden edistäminen Salossa on jatkuva toimenpide, jonka edistämisen tarkoituksena on parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä. ”

Esitän pyörätien jatkamista Muurlassa jo olevalle tielle ja toivon, että muissakin kaupunginosissa mietitään, millaisia teitä niissä asuvat asukkaat tarvitsevat, mistä mihin reitit olisivat tarpeen turvalliseen pyöräilyyn ja jalankulkuun.

Muurlalaisten pyörätie alkaa 110 -tieltä, se kulkee Takapellon kautta Pyöliin ja kirkonkylän kautta kohti Kiskontietä, mutta se päättyy Kistolanpalttaan.

Välille Kirin talo ja Kiskontie olisi tarpeen saada turvallinen ja valaistu tie jalan kulkeville ja pyöräilijöille. Matka on n. 2 km.

Muurlan kirkolta nyt Kirin taloon saakka kulkeva pyörätie on osassa kiinni itse maantietä (Muurlantie) ja osa kulkee niin, että välissä on nurmikkokaitaletta. Nykytilanne näyttää olevan se, että teiden ja pyöräteiden välissä kulkevat nurmikkokaitaleet ovat tässä kaupungissa kuin ”ei-kenenkään-maita”. Ne ovat ison osan vuodesta epäsiistissä kunnossa. En ole asiantuntija siihen, millainen kävely- ja pyöräilytien pitäisi olla, mutta kehtaan ehdottaa, että Muurlassa se  rakennettaisiin heti autotien viereen kiinni. Näin ollen tien hoidosta tulisi pitkän päälle vähän helpompaa. Ehkä huolettomampaakin.

Marjatta Halkilahti
valtuutettu, KD sitoutumaton

..

Aloite: Pöytäkirjojen esilläpito nykyistä pidemmäksi ajaksi

Luottamushenkilöiden ja kaupunkilaisten tiedonsaanti kaupungin asioista ja päätöksenteosta on aina omanlaisensa ongelma. Läpinäkyvää toimintaa tässäkin kaupungissa luvataan, mutta onko sitä. Ei ole, jos esityslistojen ja pöytäkirjojen varassa ollaan. Meillä pöytäkirjat ovat julkisesti esillä vain noin vuoden. Se on aivan liian vähän.

Luottamushenkilöillä, ei myöskään kaupunkilaisilla ole mitään mahdollisuutta seurata esim. jonkun mieltä askarruttavan asian päätöksenteon etenemistä aikaisemmilta vuosilta ja kun ei taustoja tiedä, niin ei niitä osaa edes kirjaamon kautta esille pyytää.

Etsin netistä, miten muualla toimitaan. Löytyy mm. Kaarinan kaupunki. Siellä on lokakuussa 2017 tehty aloite avoimuuden lisäämisestä kaupungin hallinnossa ja on esitetty, että kaupungin kotisivuilla julkaistaisiin toimielinten pöytäkirjat yhdeksän viime vuoden ajalta. Tilanne olisi sen jälkeen sama kuin Turun kaupungissa.

Esitän, että Salon kaupungissa toimielinten pöytäkirjat pidetään esillä menossa olevan valtuustokauden ajan. Esillä pidetään myös edellinen valtuustokausi.

Tälle aloitteelle taustaksi Salon kaupungin hallintosääntö 6 ja 79 §:t sekä kuntalain 29 §.

Marjatta Halkilahti                                                                        valtuutettu, KD sitoutumaton

Pertti Vallittu                                                                              valtuutettu, KD

6 § Kaupungin viestintä

Kaupunginhallitus johtaa kaupungin viestintää ja tiedottamista kaupungin toiminnasta. Kaupunginhallitus hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista sekä nimeää viestinnästä vastaavat viranhaltijat. Palvelualueet luovat omalla alueellaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kaupunginhallitus, lautakunnat, kaupunginjohtaja sekä muut johtavat viranhaltijat huolehtivat, että kaupungin asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.

79 § Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut

Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu.

Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä perusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peritään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu.

Kaupunginhallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien maksujen perusteista ja euromääristä.

Kuntalaki 29 §

Tiedottaminen

Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.

Milloin kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta

 

3 kommenttia .

valta valtuustolla

Maanantai 11.6.2018 klo 22:37

Olipa valtuuston kokous!

Jos paikallislehtien toimittajat kirjoittaisivat tämän iltaisesta Salon kaupunginvaltuuston kokouksesta kaiken sanomisen julki, siis valtuutettujen puhujapöntössä esittämiä mielipiteitä esityslistan asioista, niin jo tulis tekstiä. Sitä tulisi paljon.

Siitä kyllä tykkään, että aloitteet, niihin annetut vastaukset, keskusteluttavat. Ettei niitä noin vaan ja pääsääntöisesti tällä litanialla: "Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto merkitsee aloitteen johdosta annetun edellä olevan selvityksen tiedokseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi." työnnetä mappi ööhön. 

Voivat ne muuttuakin. Valta on valtuustolla. Se olisi virkamiestenkin taas kerran muistettava! 

Yksi, mikä puhututti oli perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite rautatiepuiston huonokuntoisten rakennusten purkamisesta tai kunnostamisesta.

Sen jälkeen, kun olin oman sanomiseni mm. "Tämä on perussuomalaisten aloite, mutta kyllä tämä saisi olla kaikkien meidän valtuutettujen aloite ja tavoite" sanonut, niin jo tuli muitakin mukaan ja Sanna Lundströmin esittämä ponsi hyväksyttin. Hänellä oli saman tapaista ajatusta rakennusten korjaamiseksi kuin mitä minulla oli jo ennen kaupunkikehityslautakunnan kokousta. Mutta kun asiaa em. kokouksessa esitin, minulle vastattiin suurin piirtein, että ei käy! Saas nähdä kuinka nyt sitten Sannan esityksen kanssa käy. 

Kai Schneiderin valtuustoaloite lumenkaatopaikkojen uudelleen järjestelystä muovipartikkelipäästöjen minimoimiseksi menee uusiksi. Ihan hyvä.

Joskus jotain kiitettävääkin. Kävin puhujapöntössä toteamassa, että vaikka Jouni Eskolan valtuustoaloite lääkärien kotikäynneistä ei sen kummemmin johda mihinkään erityiseen, niin kerrankin näkee, että vanhustenhoidosta annetaan selkokielinen yhteenveto, tässä tapauksessa Salossa asuvista yli 90 vuotiaista. Kiitoksen sai ja saa terveyspalveluiden johtaja Kaisa Nissinen-Paatsamala.

..

Mutta nyt: kello käy, ehtoo etenee. Sadetta ei edelleenkään näy, joten meikämimmi lähtee puutarhaan ulkoiluttamaan vesiletkua. 

 

Kommentoi kirjoitusta.

sitä olisis

Perjantai 8.6.2018 klo 21:17

Sitä olisi taas "nii mont mones".

Huomenna on avoimet kylät -tapahtumia, on Lasten Laulukaupunki -ohjelmaa ja sunnuntainakin voi vielä mennä torilla kaffeelle tai piknikille sekä siinä samalla musiikki- ja lauluesityksiä kuuntelemaan. Maanantaina on valtuuston kokous:

Kaupunginvaltuusto
Esityslista 11.06.2018 klo 18:00 - 
Salon kaupungintalo, valtuustosali Tammi, os. Tehdaskatu 2, Salo

Asianro   Otsikko  
72   Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
73   Pöytäkirjan tarkastaminen sekä tiedoksi antaminen kunnan jäsenille
74   Asioiden käsittelyjärjestys
75   Kyselytunti
76 Sidonnaisuuksien ilmoittaminen tarkastuslautakunnalle
77 Vuoden 2017 tilinpäätös ja toimintakertomus
78 Henkilöstöraportti 2017
79 Arviointikertomus vuodelta 2017
80 Strategian toteutumisen seurantaraportti 1-4/2018
81   Juha Punnan valtuustoaloite Espoo-Salo ratalinjausta koskevasta selvityksestä
82   Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite rautatiepuiston huonokuntoisten rakennusten purkamisesta tai kunnostamisesta
83 Kai Schneiderin valtuustoaloite lumenkaatopaikkojen uudelleen järjestelystä muovipartikkelipäästöjen minimoimiseksi
84   Jouni Eskolan valtuustoaloite lääkärien kotikäynneistä
85   Jonna Nyyssösen ym. valtuustoaloite palkkatuella rekrytoitujen henkilöiden edelleensijoittamisesta yrityksiin
86 Takauksen myöntäminen Finnarinselän vesiosuuskunnalle
87   Lisämäärärahan anominen Skeittiparkin rakentamiseen
88   Salon jääliikuntahalli Oy:n tulevien vuosien investointien rahoittaminen
89 Hallintosäännön muutokset ja korjaukset
90   Uuden jäsenen valinta Uskelan Opintorahastosäätiön hallitukseen
91   Eron myöntäminen Sanna Lundströmille kaupunginhallituksen jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta
92   Eron myöntäminen Anna-Leena Yli-Jamalle kaupunkikehityslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta
93  

Eron myöntämien Jerina Walliukselle rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta

Jos et lähde mihinkään, jos siis pysyt kotonas vaan, niin voit varmaan vastata vaikka tämmöseen juttuun. Löytyy Salon kaupungin sivustoilta:

Vastaa kyselyyn maakunnan verkkopalveluista ja vaikuta!

Varsinais-Suomen maakunnan tulevaa verkkopalvelukokonaisuutta suunnitellaan parhaillaan. Haluamme kuulla sinun tarpeesi ja toiveesi verkkopalveluille, joten avasimme sähköisen kyselyn aiheeseen liittyen. Vastaa siis kyselyyn ja vaikuta - kyselyyn vastaaminen vie vain pari minuuttia. 

Vastausaikaa on 30.6.2018 saakka ja vastaajien kesken arvotaan iPad-tabletti sekä Kimpassa-Allihopa -tuotepalkintoja! 

Uusi maakunta on järjestämisvastuussa mm. sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastustoimen ja ensihoidon palveluista sekä työ- ja elinkeinopalveluista. Maakunnan tehtäviä ovat myös mm. maakuntakaavoitus, aluekehittäminen, hankerahoitus, liikennesuunnittelu, ympäristöterveydenhuolto, elintarvikevalvonta sekä eläinten hyvinvoinnin valvonta. 

Hyvää viikonloppua Ystävät!

1 kommentti .

saako esittää?

Tiistai 5.6.2018 klo 14:29

Vähän oli pientä keskustelun poikasta viime kaup.keh.ltk -kokouksessa.

Että saako sitä esittää asioita kokoukselle ja jos saa niin mitä? Suora yhteys mieltä vaivaavista asioista pitäisi esittää suoraan asiaa hoitaville virkamiehille tai -naisille. Olisi nopein tapa. Se oli muutaman mielipide.

Kyllä, kyllä. Varmaan näin olisikin parempi.

Mutta. Tuo ei nyt oikein pelitä Salossa. Palautekin pitäisi saada. Siis siitä, mitä asioiden eteen on tehty tai tehdään.

Jos täällä, tässä cityssä arvostellaan, arvioidaan tai keskustellaan siitä, mitä ylipäätään saa kaupunkiin päin esittää esim. aloitteina, niin kannattaa avata esim. tästä nämä muutamat linkit:

https://www.hel.fi/static/public/apk/venemmau/66B95366-63EE-4E23-8866-CE8C8A48C999/Liite.pdf

http://www.turku.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/aloite/hae/1603793

http://www.turku.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/aloite/hae/1618104

https://www.hel.fi/static/public/apk/muttisam/C26673F4-CBB9-4A62-AC26-BCE7D3AC7FE4/Liite.pdf

Nuo ovat sentäs Turkua ja Helsinkiä!!

Minä toivoin tarkennusta ja selvennöstä näihin alla oleviin ja kun ne julkisesti nyt esillä ovat, odotan, että niihin myös julkinen vastaus saadaan. Ei mitään tällaista kuin esim. tämän asian pois päiväjärjestyksestä kuittaamisessa tehtiin:

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183907-21

Kun luet tuosta ensin pyynnön ja sitten vastauksen, niin kuinka hyvin tavallinen kaupunkilainen tuosta jotain selvää saa. Parit liitteetkin jaettiin lautakuntalaisille, mutta ei niitä julkisesti näytetä!!

Nooh, mitenkähän näiden käy?

Ruokailu, ruokailupaikat ja -listat

http://salo.tjhosting.com/kokous/20184017-7.PDF

Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut kuuluvat kaupunkikehityslautakunnalle ja koska näin on, esitän, että ruokailupaikat/ateriointimahdollisuudet ruokalistoineen nostetaan kaupungin sivustoille näkyvästi esille. Otsakkeeksi vaikkapa ravitsemispalvelut ja informoinnin sijoitus esim. kohtaan kaupunki ja hallinto.

Mallia voi ottaa vaikkapa Liedon kunnasta http://www.lieto.fi

Netissä näkyvä tieto vanhusten avoimista ruokailupaikoista

http://salo.tjhosting.com/kokous/20184017-8.PDF

En tiedä kenelle em. sivuston ajan tasalla pitäminen kuuluu, mutta nyt esittäisin ainakin vanhuspalveluiden osalta, että ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö ja vanhuspalveluiden johtaja kävisivät tuon listan ensi tilassa läpi ja hoitaisivat sen ajan tasalle.

Toinenkin asia. Kysymys: Miten kuusjokelaisten ja muurlalaisten ikäihmisten ruokailu hoidetaan kesällä?

1 kommentti .

piänt sanomist

Sunnuntai 3.6.2018 klo 1:11

Minulla on vähän sanomista tämän päivän Salon Seudun Sanomissa tätä mieltä -palstalla: 

Ilmakuva hiljentyneestä Salon kaupungin puutarha-alueesta (SSS 1.6.2018) antaa hyvän kokonaiskuvan kohteesta, jolle valtuutettu Jarkko Anttila on ehdottanut koirapuistoa. Kaupunginpuutarhuri ehdottelee alueelle vähän muutakin, mm. ulkokuntosalia, leikkipuistoa ja ”syötävää puistoa”. Ehkä kasvatuslavojakin.

”Muutos voisi tehdä Salosta kauniimman” on kaupunginpuutarhurin ajatus.

Hyvä ajatus, mutta. En puutu siihen, mitä mihinkin kolkkaan mahdollisesti sijoitetaan, mutta nostan esille ihmettelyni, miten tuo kaikki alueelle ajateltu kauneus saadaan säilymään, ts. miten alue tultaisiin hoitamaan. Kaupunkimme sisääntuloissa ja sisällä keskustassa on jo nyt tarkistamisen varaa. Sitä on paljon.

Ensimmäinen tarkistamisen paikka löytyy Helsingintien alkupäästä, alueelta, jolta Helsingistä päin kaupunkiin ajettaessa tullaan. Toinen tarkistamisen paikka on Turuntietä lähestyttäessä, ennen sillan ylitystä Helsingintiellä kulkeva keskikaistakiveys. Sehän rehottaa rikkaruohoista. 

Kesäaikana kadun varrella olevat puut pelastavat maiseman ilmeelle jotain, mutta aikana, jolloin puissa ei ole lehtiä, alueen läpi ajaminen on kuin ajaisi jossain hyljätyssä kaupungissa. Asfaltin erivärisyys, liikenteen ohjausmerkinnät ja autojen parkkiruudut, kun tiellä näkyy sekä vanhaa ja uutta maalia, eivät mikään ilo silmälle ole.

Parhaillaan kaupunkilaisilla on mahdollisuus antaa lausuntonsa ja kertoa mielipiteensä työn alla olevasta Perniöntien ja Tahkonkadun uudistuksesta. Alueelle suunnitellaan ajoradan kaventamista nelikaistaisesta pääosin kaksikaistaiseksi. Suunnitelma ei ole Ollikkalaan verrattavaa, siis sitä, että mietitään, mitä alueelle tulisi. Tässä on tosi kyseessä, sillä Perniöntien ja Tahkonkadun väliselle muutokselle on jo rahatkin varattuna.

Perniöntie ja varsinkin urheilupuiston risteysalue on varmaan tiettyinä aikoina todella ongelmallinen, hidas ja liikenteen osalta takkuileva ja kaipaa näinollen korjausta. Mutta jos tätä tietä ja tätä aluetta nyt muutoin ajat ja katselet ympärillesi, niin onko maiseman osalta valittamista. Minun mielestäni ei ole. 

Raitti on yksi kaupungin siisteimmistä ajoteistä. Jos siihen uusimmalla suunnitelmalla haetaan kaupunkimaista ilmettä, niin ei siitä ainakaan kaunista tule. Siitä tulee Helsingintie ja Turuntie kakkonen. 

Tavoite, että jalankulkijoille haetaan turvallisuutta on ok, mutta kyllä autolla ajaville tiestö tulisi olemaan, jos se esillä olevan suunnitelman mukaan toteutetaan, ”juosten kustu”. Siitä tulee todella hankala.

Kauniimpi Salo on hyvä tavoite, mutta tavoitteiden perään on myös laadittava siistinä pitämis- ja toteuttamissuunnitelmat. Se koskee myös kaupungin omistamia rakennuksia.

Marjatta Halkilahti

kaupunginvaltuutettu KD sitoutumaton

Muurlan kaupunginosa

--

Kaupungin kaduista ja liikennesuunnitelusta vastaavat ovat tehneet ison työn. Todella ison. Tavoitteena on ilmeisestikin ollut saada Perniöntien ja Tahkonkadun liikenne sujuvammaksi ja jalankulkijoille turvallisemmaksi ja minä se kehtaan moittia "juosten kustuksi".

Ei tätä http://www.salo.fi/attachements/2018-05-18T12-45-4876.pdf ihan pienellä työmäärällä tehty ole, mutta kyllä tuosta ainakin minun silmissäni melkoinen luikerrus tulee, jos se noin toteutetaan. Harmittaa sekin, että eihän siitä paljon aikaa ole, kun alue sai uuden asfaltin. Miksei silloin katsottu huomista pidemmälle?

Toivon, että mahdollisimman moni menee nyt cityn sivustoille ja kertoo suunnitelmasta omat ajatuksensa. On sanomisen viimeiset päivät menossa!

 

2 kommenttia .

vielä ehtii

Torstai 31.5.2018 klo 9:35

Vielä ehdit sanoa sanottavasi tähän:

http://www.salo.fi/liikennejakartat/kadutjaliikennesuunnittelu/

Perniöntien katusuunnitelmamuutoksen nähtävillä olo

Salon kaupungin kaupunkikehityspalveluissa on valmistunut Anisten sekä Lukkarinmäen kaupunginosissa sijaitsevan Perniöntien katusuunnitelmamuutos välillä Tahkonkatu - Kiskontie. 
Katusuunnitelman muutoksessa on suunniteltu ajoradan kaventamista nelikaistaisesta pääosin kaksikaistaiseksi. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty kolme kappaletta saarekkeellisia suojateitä, joista katuosuuden keskivaiheille sijoittuva on ajosuunnista korotettu suojatie. Linja-autopysäkit on suunniteltu taskumallisina pysäkkeinä nykyisen kaistapysäkin sijaan. Perniöntien ja urheilupuiston risteysalue toteutetaan erillisin kääntymiskaistoin. 

Katu- ja liikennemerkkisuunnitelma on nähtävillä 21.5. - 4.6.2018 välisen ajan Salon kaupungin yleisten alueiden ylläpidon ja kehittämisen suunnittelu- ja rakentamistiimissä, osoitteessa Hornintie 2-4, Halikko ja kaupungin internet-sivuilla www.salo.fi/katusuunnitelmat

Mahdolliset muistutukset katusuunnitelman muutoksesta on jätettävä kaupunkikehityslautakunnalle osoitettuna kaupungin kirjaamoon, osoitteeseen PL 77, 24101 Salo tai osoitteeseen kirjaamo​@​salo.​fi​viimeistään maanantaihin 4.6.2018 kello 16.00 mennessä.

1 kommentti .

selvittämisen paikka

Keskiviikko 30.5.2018 klo 21:40

Piti oikein selvittää, miten kuntalaki tai Salon kaupungin hallintosääntö on muuttunut tai muutettu, jos luottamushenkilö ei enää esityslistalle voi asioita esille ja käsittelyyn nostaa. Ja ihan vaan siks esille, että niihin kunnollinen kaupunkilaisillekin näytettävä/julkistettava vastaus saataisiin. 

Tänään kaupunkikehitysjohtaja antoi ymmärtää (kokous 30.5.2018), että vain hän laatii esityslistat ja vain hän päättää, mitä sinne otetaan ja vain hän tekee ehdotukset. 

Jotain uutta auringon alla? 

No, eipä ollut, vaikka illalla kokouksessa hetken aikaa niin luulin. Näin, mitä tässä alempana §:t kertovat, toimittiin minun entisessä elämässänikin. Kauan sitten. Toimin yli 40 vuotta kolmen kunnan kuntayhtymän johtajana ja se tarkoitti myös sitä, että toimin kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä ja käsiteltävien asioitten esittelijänä. Minä pidin ihan vaan hyvänä sitä, jos luottamushenkilöt nostivat esille asioita käsiteltäväksi. Tai jos niin teki henkilökunta. 

Näin toimitaan lain mukaan

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/kokousmenettely/asian-kokouskasittely  ja https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/laki/kunnan-paatoksenteko/asian-valmistelu

ja näin Salon hallintosäännön mukaan:

http://www.salo.fi/attachements/2017-08-29T15-34-1670.pdf

mm. kohdat:

38 § Kaupunkikehityslautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta 

Lautakunnan tehtävänä ovat maankäyttöpalvelut, asuntopolitiikan koordinointi, liikennepalvelut ja joukkoliikenneviranomaisen tehtävät, koulukuljetuspalvelut, tilapalvelut, ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut sekä pelastuslain mukaan kunnalle kuuluvat tehtävät. Lautakunta johtaa ja kehittää alaisensa palvelualueen toimintaa ja vastaa palvelujen tuloksellisesta järjestämisestä. Lautakunta seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta ja varaa asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa. 



48 § Asian ottaminen kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi
 
Otto-oikeuden käyttämisessä noudatetaan kuntalain 92 §:n säännöksiä. Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunta tai sen puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja tai kaupunkikehitysjohtaja. Asian ottamisesta liikelaitoksen johtokunnan käsiteltäväksi päättää johtokunta tai sen puheenjohtaja tai liikelaitoksen toimitusjohtaja. 

 

130 § Valtuutettujen aloitteet 

Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu. Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 

149 § Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely
 
Toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos esittelijän ehdotus on asian palauttaminen valmisteltavaksi, toimielin voi ratkaista asian päätöksellään vain perustellusta syystä. 

 

151 § Esittely
 
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Vaalilaissa säädetyissä vaalitoimielimissä asiat päätetään kuitenkin puheenjohtajan selostuksen pohjalta. Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmistelusta ja on velvollinen tekemään toimielimelle päätösehdotuksen. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta. 
..
Tämmöstä asiaa tälle ehtoolle! Ei mulla tänään mitään muuta!

2 kommenttia .

Muurlan ohituskaista

Torstai 24.5.2018 klo 15:09

Taustaa tälle asialle: 

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20184017-6

Lautakunnalle tuodaan tiedoksi seuraavat asiat:

Marjatta Halkilahti on tiedustellut ELY-keskukselta syitä ohituskaistojen poistoon 110-tiellä Muurlassa.

--

No juu.

Kyllä minä tiedustellut olen, mutta ihan alunperin jätin kyl selvityspyynnön. Se on tässä:

Salon Kaupunkikehityslautakunta 15.5.2018

Selvityspyyntö ohituskaistasta

Ohituskaistan purkaminen Muurlassa 110- tieltä on herättänyt ihmetystä.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aluevastaava Markus Salminen on todennut, että ohituskaista on tarpeeton: "–Tien nykyinen liikennemäärä ei enää tue ohituskaistaa." (SSS 12.4.2018)

Olen sitä mieltä, että Liikenneviraston sivuilta saatava "tapamme  toimia" info ja aluevastaava Salmisen näkemykset po. ohituskaistan tarpeellisuudesta/tarpeettomuudesta eivät nyt kohtaa. 

Minun  mielestäni ohituskaistan poisto tältä liikennettä hidastavalta nousulta (alueelta Suolopintie-Järvintie-Valtatie ylöspäin) tekee tiestä turvattoman. Rekkojen lisäksi tietä käyttävät Turku-Salo-Helsinki pikavuorot. Henkilöautoliikennettä on varsinkin aamupäivisin ja iltapäivisin, lisäksi mopoilla ja mopoautolla liikkuvia. Ja pyöräilijöitä. Syksyisin ja keväisin tiella liikkuvat myös maanviljelijät maatalous- ym. koneineen. Tietä käyttävät yksityisautoilijat kertovat myös, että tien notkoalueella on keväisin ja syksyisin sumuhaittaa.

Uskoisin, että esim. moottoritietä käyttävät rekat, jotka ajavat Metsäjaanun yritysalueelle ja Korvenmäen jätekeskukselle poistuvat Helsingistä päin Saloon tultaessa moottoritieltä jo Muurlan portin kohdalla ja siirtyvät juuri tälle 110 -tielle päästäkseen sujuvasti em. alueille. Tiedossa ja tulossa on vielä suurempi rekkaralli, jos Korvenmäen ekovoimalaitoshanke toteutetaan. Mahdollinen ohikulkutien jatkokaan ei tilannetta muuta vielä pitkään, pitkään aikaan. En usko, että ihmeemmin edes silloin, kun tien jatko on valmis.

Jos ohituskaistan tarpeettomuus on selvitetty ja tutkittu, niin kysyn millä tavalla? 

Onko ohituskaistan tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta pyydetty lausuntoa Salon kaupungilta? Jos on, niin kuka/mikä taho on tähän vastannut ja mitä on vastattu?

Minun mielestänii ohituskaistaa ei saa poistaa, koska po. tien tästä kohdasta tulee vaarallinen. Koko mäkiosuuden pituinen molemminpuolinen ohituskieltosulkuviiva ei vaaratilanteita poista.

Odotan, että joku vastaa edellä esittämiini kysymyksiin. 

Marjatta Halkilahti

kaup.keh.ltk:n jäsen

- Ajoin Saloon 110 -tietä 4.5.2018 n. klo 15.30. En ollut ainut autolla liikkuva. Yksi mopoilijakin oli ja kuski ajoi niin, niin reunassa kuin vaan mahdollista. Santa vaan pöllysi. Koko nousualue on nyt kunnossa, jota ei hyvänä voi pitää. Välillä ei edes tiennyt, miten sitä tietä pitkin olisi pitänyt ajaa. 

http://www.sss.fi/2018/04/ohituskaista-puretaan-110-tielta-muurlassa-purkaminen-poiki-valituksia-autoilijoilta/

Minun mielestäni tuo olisi ollut kokousasia 15.5.2018.

Ei ollut.

Ei ollut kokousasia, vaikka kyllä siitä keskusteltiin. Kaupunkikehitysjohtaja oli pyytänyt ELY -keskukselta vastausta omissa nimissään. Se vastaus on tässä:

Lähettäjä: Salminen Markus (ELY) 

Lähetetty: 8. toukokuuta 2018 9:15
Vastaanottaja: Mannervesi Mika
Aihe: VS: ohituskaista

Hei

Pääperusteet purkamiselle ovat saavutettava kustannussäästö ja vähentyneet liikennemäärät. Kustannussäästöt syntyvät päällystämisestä, ajoratamaalauksista ja talvihoidosta.  Mt 110 vieressä kulkeva nykyinen vt 1 mahdollistaa häiriöttömän ja sujuvan liikenteen. Tienpitäjä, tässä tapauksessa valtio, voi itse päättää toimenpiteistä jotka kohdistuu tiealueella olevaan tiestöön. Toimenpiteen kohdistuttua olemassa olevaan tiestöön tiealueella ei ole tarvetta tehdä tiesuunnitelmaa ja pyytää siitä lausuntoa.

Mt110 ei ole enää valtatie vaan seudullinen tie. Seudullisella tiellä ei pyritäkään häiriöttömään liikenteeseen van se palvelee kuten nimikin sanoo seudullista liikennetarvetta eikä pitkänmatkan liikennettä.

Moottoritien valmistumisen yhteydessä esim. Paimiossa ns. motellinmäen nousukaista purettiin koska tien luokitus ja liikennemäärä putosi. Tämän puretun nousukaistan alueella on paljon teollisuutta ja hyvin on liikenne sujunut vaikka risteyksissä ei ole väistötilaa kuten nyt purettuun osaan on jätetty. Tätä Paimion kohtaa mt 110 käyttää myös valtaosa Turku – Helsinki linja-auto liikenteestä.

Salosta ns. Salon itäisen ohitustien eli Mahti naisen tien rakentamisen yhteydessä purettiin nousukaista. Tällä puretulla osalla on vähintään yhtä suuret liikennemäärät kuin nyt puretulla osuudella. Purettu osa on nykyään osittain kantatietä joka on luokitukseltaan korkeammalla kuin seudullinen tie. Tämän purkamiseen kaupungilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa tiesuunnitelman yhteydessä. Tätä tietä pitkin suuntautuu Turun suunnasta tuleva liikenne Metsä-Jaanun teollisuusalueelle.

Salo – Muurla mt 110 välille on kesän aikana tulossa uusi päällyste ja uudet ajoratamaalaukset jotka selkeyttävät ajoa nyt puretun nousukaistan kohdalla. Jos ajaminen on hankalaa nykyisten ajoratamaalausten kanssa niin voimmehan aina laskea nopeuksia siksi aikaa kunnes uusi päällyste ja maalaukset ovat valmiit. Puretulla osalla olemme uusineet myös kaiteet jotka ovat nyt säädöstenmukaiset ja turvallisemmat kuin vanhat.

Markus Salminen

Varsinais-Suomen ELY-keskus

 

Kun em. Salmisen vastauksesta 15.5.2018 lautakunnan kokouksessa keskusteltiin totesin, ettei se minua tyydytä. "Päätökseksi" tuli, ei kuitenkaan mihinkään kirjattuna, että jatkokyselyn ELY -keskukselle lähettäisin minä henkilökohtaisesti ja siitä kyselystä menisi saman tien kopiot myös lautakunnan jäsenille. 

Jatkokyselyni on tässä:

Markus Salmiselle

ELY -keskus

Jatkoa 7.5.2018 lähettämääni selvityspyyntöön ohituskaistasta Muurlassa

Helatorstaina ajoin (alkaen klo 16.30) Muurlasta Helsinkiin (Lasin kohdalta oikealle) tätä nk. seututietä. Todella paljon autoja oli niin menossa kuin tulossa. Ohituskaistoja tiellä vielä jäljellä oli ja jos sujuvaa ja turvallista liikennöintiä odotetaan, niin kyllä ne tällä tiellä edelleen, ainakin minun mielestäni, todella tarpeen ovat. 

Edelleen olen vastausta vailla tästä: "Jos ohituskaistan tarpeettomuus on selvitetty ja tutkittu, niin kysyn millä tavalla?", ts. milloin ohituskaistan poistoon perustuva liikennelaskenta Muurlan osalta on tehty? Kait sellaisesta nyt jotain ”mustaa valkoisella”, pöytäkirjaa, tm. raporttia löytyy. Tai pitääkö tuo pyytää itse liikenneministeriltä? On jäänyt mm. tällainen uutinen mieleen: 

"–Kun käy paikan päällä ja näkee kaikki haasteelliset tienpätkät, muistaa, miten tärkeä väyläverkosto on ihmisille"

Pari muutakin kohtaa jäi vastauksestanne kaivelemaan.

1.

”Tienpitäjä, tässä tapauksessa valtio, voi itse päättää toimenpiteistä jotka kohdistuu tiealueella olevaan tiestöön.”

Jos valtio on noin päättänyt, niin saako tästä Muurlan tilanteesta (että kaista poistetaan) pöytäkirjanotteen tai muun kirjallisen selvityksen?

2.

”Salosta ns. Salon itäisen ohitustien eli Mahtinaisen tien rakentamisen yhteydessä purettiin nousukaista. Tällä puretulla osalla on vähintään yhtä suuret liikennemäärät kuin nyt puretulla osuudella. Purettu osa on nykyään osittain kantatietä joka on luokitukseltaan korkeammalla kuin seudullinen tie. Tämän purkamiseen kaupungilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa tiesuunnitelman yhteydessä. Tätä tietä pitkin suuntautuu Turun suunnasta tuleva liikenne Metsä-Jaanun teollisuusalueelle.”

Ei tässä pelkästään Turun suunnasta kuljeta!

Olen nimenomaan nostanut esille Muurlan Lasin ohi kulkevan liikenteen, mm. sellaiset rekat, jotka ajavat tätä kautta Korvenmäkeen ja Metsäjaanuun. En usko, että ne ohittavat Muurlan, ts. että ajaisivat Somerontien ABC -risteykseen saakka ja sieltä sitten Somerontietä pitkin kaupunkiin päin päästäkseen 110 -tielle.

Ei tässä liikenne suinkaan vähenny. Päinvastoin. Juuri on uutisoitu (SSS 8.5.2018), että tuleva jätevoimalaitos tuo tien päälle noin 40 kuorma-autoa vuorokaudessa, plus siihen tulee myös muuta kuljetusta (tuodaan biopolttoainetta ja viedään pois kuonaa ja kattilatuhkaa). 

Tupurin liittymästä uutisoitiin (SSS 10.5.2018). 

http://www.sss.fi/2018/05/ajojarjestelyt-muuttuvat-tupurissa-kiertoliittyman-rakennustoiden-ajaksi/

Sieltä tuleva liikenne suunnistaa joko Helsingin tai Turun suuntaan, mutta tuskin Helsinkiin päin esim. töihin menevät (meno ja paluu) muuta tietä käyttävät kuin juuri tätä 110 -tietä päästäkseen Muurlan Lasin jälkeen moottoritielle. Näin sitä aikoinaan perusteltiinkin:

http://www.sss.fi/2016/02/salo-suunnittelee-uutta-katua-tupurista-110-tielle/ 

- Uusi katuyhteys helpottaisi Tupurin asukkaiden työmatkoja Helsingin suuntaan.

Olen kuullut, että moni töihin Helsinkiin päin ajava on ruvennut uudelleen käyttämään 110 -tietä, koska se on esim. ajallisesti nopeampi kuin moottoritien kautta ajo.

Pidän 8.5.2018 Teiltä saatua vastausta puutteellisena, joten odotan lisäselvitystä kiitos. 

t. Marjatta Halkilahti

kaup.keh.ltk:n jäsen

jk. 

Mennessäni kaupunkikehityslautakunnan kokoukseen 15.5.2018 Halikkoon, ajoin taas 110 -tien kautta.

Vastaan tuli viiden minuutin aikana klo 16.35-16.40 yhteensä 42 ajoneuvoa. 

Uskoisin, että iso osa on varmaan ajanut aamulla toiseen suuntaan eli tätä 110 -tietä Saloon päin. Tuskin kaikki 42 olivat kertaluonteisella reissulla eli menossa Helsinkiin päin. 

Liikkeellä oli henkilöautojen lisäksi 1 mopo, 1 linja-auto, 4 rekkaa, 1 mopoauto, plus yksi puukuormainen rekka oli Muurlan Lasin jälkeen levähdyspaikalla parkissa. Laskin nuo kulkijat välillä Muurlan Lasi ja Mahtinaisentien risteys. Risteyksessä yksi auto oli juuri kääntymässä 110 -tielle.

Samaan suuntaan kuin minä meni 11 autoa, pari pyyhälsi ohikin, mutta ennen entistä ohituskaistakohtaa.


Ja tässä sitten vastaukset. Olen ne tummentanut:


Lähettäjä: Salminen Markus 
Lähetetty: torstai 17. toukokuuta 2018 15.06
Vastaanottaja: Halkilahti Marjatta
Kopio: Kaupunkikehityslautakunta 2017-2021; Mannervesi Mika
Aihe: VS: ohituskaistan poisto Muurlassa
 
Hei

Kiitoksia palautteesta.
Ette ole kommentoineet millään tavalla meidän tarkeintä argumenttia asiassa eli taloudellista syytä kaistan purkamisesta.
Tiedätte varmaankin kunnallisena päätöksentekijänä, että talous määrittelee usein muiden seikkojen ohella toimintalinjoja.
Olen kirjoittanut vastineet kunkin kysymyksen kohdalle.

Markus Salminen
Varsinais-Suomen ELY-keskus


-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Halkilahti Marjatta 
Lähetetty: 16. toukokuuta 2018 16:35
Vastaanottaja: Salminen Markus


Markus Salmiselle

ELY -keskus

Jatkoa 7.5.2018 lähettämääni selvityspyyntöön ohituskaistasta Muurlassa

Helatorstaina ajoin (alkaen klo 16.30) Muurlasta Helsinkiin (Lasin kohdalta oikealle) tätä nk. seututietä. Todella paljon autoja oli niin menossa kuin tulossa. Ohituskaistoja tiellä vielä jäljellä oli ja jos sujuvaa ja turvallista liikennöintiä odotetaan, niin kyllä ne tällä tiellä edelleen, ainakin minun mielestäni, todella tarpeen ovat.

Vast: Liikenneviraston linjauksen mukaan seudullisilla teillä ei ole tarkoituksen mukaista ylläpitää ohituskaistoja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohituskaistatie

Edelleen olen vastausta vailla tästä: "Jos ohituskaistan tarpeettomuus on selvitetty ja tutkittu, niin kysyn millä tavalla?", ts. milloin ohituskaistan poistoon perustuva liikennelaskenta Muurlan osalta on tehty? Kait sellaisesta nyt jotain ”mustaa valkoisella”, pöytäkirjaa, tm. raporttia löytyy. Tai pitääkö tuo pyytää itse liikenneministeriltä? On jäänyt mm. tällainen uutinen mieleen:

Vast: Liikenne laskenta on tehty vuonna 2015 jolloin KVL (keskivuorokausiliikenne) on ollut 3492 ajoneuvoa joista raskaita 222 kpl.
Linkkinä oleva artikkeli on VT10:ä eli artikkelissa puhutaan valtatiestä ei seudullisestatiestä.

"– Kun käy paikan päällä ja näkee kaikki haasteelliset tienpätkät, muistaa, miten tärkeä väyläverkosto on ihmisille"

http://www.sss.fi/2017/10/liikenneministeri-anne-berner-tutustui-kosken-ja-marttilan-maanteihin/

Pari muutakin kohtaa jäi vastauksestanne kaivelemaan.

1.

”Tienpitäjä, tässä tapauksessa valtio, voi itse päättää toimenpiteistä jotka kohdistuu tiealueella olevaan tiestöön.”

Jos valtio on noin päättänyt, niin saako tästä Muurlan tilanteesta (että kaista poistetaan) pöytäkirjanotteen tai muun kirjallisen selvityksen?

Vast: Päätöksen ohituskaistan purkamisesta on tehnyt var ely-keskuksessa Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen, Kunnossapidonasiantuntija Jukka Heikkilä ja Aluevastaava Markus Salminen.
Päätös perustuu mm. kustannuslaskelmiin, tieluokkaan ja liikennemäärään. Päätös on tehty sisäisessä neuvottelussa mistä ei ole tehty pöytäkirjaa. Vastaavanlaisia asioita joudumme päättämään täällä lähes päivittäin. Päätös tehdään kuitenkin aina vasta selvitysten jälkeen.

2.

”Salosta ns. Salon itäisen ohitustien eli Mahtinaisen tien rakentamisen yhteydessä purettiin nousukaista. Tällä puretulla osalla on vähintään yhtä suuret liikennemäärät kuin nyt puretulla osuudella. Purettu osa on nykyään osittain kantatietä joka on luokitukseltaan korkeammalla kuin seudullinen tie. Tämän purkamiseen kaupungilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa tiesuunnitelman yhteydessä. Tätä tietä pitkin suuntautuu Turun suunnasta tuleva liikenne Metsä-Jaanun teollisuusalueelle.”

Ei tässä pelkästään Turun suunnasta kuljeta!

Vast: Ei näin ole oletettukaan mutta vastauksessa on esitetty, että liikenne Turun suunnasta on laskelmien mukaan jopa vilkkaampaa KVL 3523 ja siitä huolimatta ohituskaistat voitiin purkaa.

Olen nimenomaan nostanut esille Muurlan Lasin ohi kulkevan liikenteen, mm. sellaiset rekat, jotka ajavat tätä kautta Korvenmäkeen ja Metsäjaanuun. En usko, että ne ohittavat Muurlan, ts. että  ajaisivat Somerontien ABC -risteykseen saakka ja sieltä sitten Somerontietä pitkin kaupunkiin päin päästäkseen 110 -tielle.

Ei tässä liikenne suinkaan vähenny. Päinvastoin. Juuri on uutisoitu (SSS 8.5.2018), että tuleva jätevoimalaitos tuo tien päälle noin 40 kuorma-autoa vuorokaudessa, plus siihen tulee myös muuta kuljetusta (tuodaan biopolttoainetta ja viedään pois kuonaa ja kattilatuhkaa).

Vast: Sitten kun laitos on rakennettu niin näemme miten liikennevirrat suuntautuvat.

Tupurin liittymästä uutisoitiin (SSS 10.5.2018).

http://www.sss.fi/2018/05/ajojarjestelyt-muuttuvat-tupurissa-kiertoliittyman-rakennustoiden-ajaksi/
Sieltä tuleva liikenne suunnistaa joko Helsingin tai Turun suuntaan, mutta tuskin Helsinkiin päin esim. töihin menevät (meno ja paluu) muuta tietä käyttävät kuin juuri tätä 110 -tietä päästäkseen Muurlan Lasin jälkeen moottoritielle. Näin sitä aikoinaan perusteltiinkin:

http://www.sss.fi/2016/02/salo-suunnittelee-uutta-katua-tupurista-110-tielle/

- Uusi katuyhteys helpottaisi Tupurin asukkaiden työmatkoja Helsingin suuntaan.

Olen kuullut, että moni töihin Helsinkiin päin ajava on ruvennut uudelleen käyttämään 110 -tietä, koska se on esim. ajallisesti nopeampi kuin moottoritien kautta ajo.

Vast: Asia on varmaankin todennettavissa seuraavassa liikennelaskennassa.
Usein ihmisten liikkumiseen vaikuttaa moniasia kuten lasten hoitoon vienti, kaupassa käynti, työpaikan vaihtuminen ym. nämä aiheuttavat vuorokausi ja vuositason vaihtelua. 

Pidän 8.5.2018 Teiltä saatua vastausta puutteellisena, joten odotan lisäselvitystä kiitos.

t. Marjatta Halkilahti

kaup.keh.ltk:n jäsen

jk.

Mennessäni kaupunkikehityslautakunnan kokoukseen 15.5.2018 Halikkoon, ajoin taas 110 -tien kautta.


Vastaan tuli viiden minuutin aikana klo 16.35-16.40 yhteensä 42 ajoneuvoa.

Uskoisin, että iso osa on varmaan ajanut aamulla toiseen suuntaan eli tätä 110 -tietä Saloon päin. Tuskin kaikki 42 olivat kertaluonteisella reissulla eli menossa Helsinkiin päin.

Liikkeellä oli henkilöautojen lisäksi 1 mopo, 1 linja-auto, 4 rekkaa, 1 mopoauto, plus yksi puukuormainen rekka oli Muurlan Lasin jälkeen levähdyspaikalla parkissa. Laskin nuo kulkijat välillä Muurlan Lasi ja Mahtinaisentien risteys. Risteyksessä yksi auto oli juuri kääntymässä 110 -tielle.

Samaan suuntaan kuin minä meni 11 autoa, pari pyyhälsi ohikin, mutta ennen entistä ohituskaistakohtaa.

Vast: Tiellä liikkuu juuri sellaista liikennettä mitä seudullisella tiellä odotetaankin liikkuvan.
Kaikilla teillä on ruuhkahuippuja jotka hidastavat liikennettä, jopa moottoriteillä.

--
Kun tuli tiedoksi, että kaup.keh.ltk pitää ylimääräisen kokouksen 30.5.2018, ei tästä mun selvityspyynnöstäni, vaan ihan toisesta asiasta, niin laitoin postia, jonka sai lautakuntalaiset ja kaupunkikehitysjohtaja:  

Voisko siihen samaan kokoukseen nyt sitten tavalla tai toisella - Mika miettikööt - nostaa omaksi pykäläkseen sen Muurlan ohituskaistan? Ne, jotka mun kimpussani siitä ovat olleet, ovat kyselleet, kun tietävät, että 15.5. kokous pidetty on, että eikö sitä esillä ollutkaan. Moni kaipaa ELY:n vastauksia. Tuskin ne salaisuuksia on.

Kaupunkikehitysjohtaja vastasi mm.:
Ohituskaistasta kyseleville Marjatta voi mielestäni kertoa tai välittää ELY:n vastaukset. Kaupunki ei ole asiassa osallinen, joten siinä mielessä ei ole erityistä tarvetta ottaa lautakunnan esityslistalle, mutta voidaan tarvittaessa merkitä Marjatan ja ELY:n kirjeenvaihto tiedoksi.
--
--
Että näin!!
Ja pari huutomerkkiä!!
Minä nyt sitten julkistin tapahtuneet.
Edelleenkään en ole vastauksiin tyytyväinen!!
Kerron kyllä miks, mutta en nyt.
Nyt menen pihalle tonkimaan.

 

5 kommenttia .

Vanhemmat kirjoitukset »