en kadu mitään

Tervessi konsertist!

Olipa elämyksellinen ehtoopäivä. Niin varmaan monelle muullekin Teatteri Provinssin katsomossa tänään istuneelle.

Ohjelmassa oli Alla Bergenin, meidän kaikkien salonseutulaisten hyvin tunteman "rouva LauluKaupungin" muistokonsertti.

Tilaisuuden juontaja Karoliina Blom kehui orkesterilaisia ihaniksi ja niinhän nuo olivatkin, mutta jos koko tilaisuus pitäisi jotenkin kuvailla, niin siihen ei ihana -sana riitä. Tilaisuus oli huikea. Se oli huikean hieno elämys! Valitut esityskappaleet ja esittäjät olivat sellaisia, että jos heistä olisi pitänyt valita paras, niin en ainakaan minä olisi siihen pystynyt.

Edu Kettunen, Helinäiset ja Jehuu Laruu/Four Minds, Ossi Helin, Mart Jurisalu, Hannu Sepponen, Bablo ja Annika Viitanen sekä teatteriperhe Jaana Joutsela, Amalie ja Arto Lindholm. Loistavia kaikki. Ei olisi haitannut, jos olisivat sanoneet: otetaas toinen kierros. 

Juontaja kertoi Allalla olleen iso määrä erilaisia ammatteja. Luku taisi olla 78. Muutamia lueteltiinkin, mutta ei tätä: vanhainkodin vapaaehtoistyöntekijä. Nimittäin semmosenkin homman rouva hallitsi. Ja hyvin. Kajalakodissa hän hääräsi. Ykskaks yllättäen hän vaan ilmoitti, että sopiskos tulla, käviskös päinsä. Ja sopihan se enemmän kuin hyvin, se sopi minulle ja se sopi henkilöstölle ja talon silloisille asukkaille. Vuosi taisi olla 1984.

Reissuillakin oltiin, Allan vetämänä asukkaiden kanssa käytiin mm. Tuula ja Erkka Auermaan keramiikkapajalla, osa kyläili Allan kotonakin.

Elämyksiä, elämyksiä ja elämyksiä. Alla järjesti. Alla osasi. Mutta kyllä tämän päivän tilaisuuden järjestäjätkin osasivat. Ihan oli Allan näköinen tilaisuus!

..

Sitten vielä näitä Allan lausahduksia. Ikimuistoisia. Ikimuistoisia ja kutkuttavia. Niitä oli mukavasti liitetty tilaisuuden ohjelmalehtiseen.

- Kyll mun kans ain saa sama miält olla!
- Älä sää puhu, ku mää keskeytä!!!
- Kuule, koit kestää!
- Emmää täl mun vetovoimallen mittä mahra!
- Kerra mää jo luulin, ett olin ollu vääräs, mutt mää erhettysin!

..

Nii. Ilmankos mää tulin Allan kans Kajala -ajal hyvi juttuun. Noi sanomise voisis olla vaik mun suustan!
Ja kui tommone otsake?  Se on siin siks ku Bablo laulo Tapio Heinose kappaleen En kadu mitään. Ja mää tunsi vähä Tapiooki. Mut se o iha toine juttunsa se!