Edellisessä blogissani http://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2014/07/23/1709 ei montaa sanaa mun tekstiäni, ajatustani ole, kun aihe on vähän semmonen, että se ottaa niin kutsutusti päähän.

Mutta nou hätä.

Tänään Rauno Saari sanoo missä mennään. Mies sanoo sen, minkä tietää. On niin viimeisen päälle selvää tekstiä, että laitan koko jutun tähän.

Salon Seudun Sanomista 23.7.2014, olkaa hyvä.

Hävitty sota

Salon Seudun Sanomat 23.7.2014 05:56:01

Väino Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Rokka joutuu pataljoonan komentaja Sarastien puhutteluun. Aiheena on alkujaan lampunjalkojen viilauksen sopivuus vartiomiehen päätoimeen. Keskustelussa tehtävistään muuten kunnialla suoriutunut alikersantti kiivastuu ja suoristaa mutkat. ”Nyt on asja silviisii, jot myö hävitään tää sota. Ja mitä lähemmäks se tulloo, sitä järettömämpii hommii työ keksittä.” ”Kaik on mänt. Mie oon tient sen kauva. Asettele täs kivvii sit”.

n n

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma keväällä 2011 painotti tuottavuusvajeen korjaamista rakenteellisin muutoksin. Kuntarakenteen uudistaminen oli eräs tärkeimmistä. Maakuntien vahvojen kaupunkien ympärille piti rakentaa elinkelpoiset, itsellisesti pärjäävät kunnat ja purkaa vuosien saatossa syntyneet ns. hallinnon himmelit.

Tavoitteena oli vahvistaa kunnallista itsehallintoa, saada yhdenvertaiset, laadukkaat palvelut kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta, löytää ratkaisut kustannustehokkaaseen toimintaan ja eheyttää kaupunkiseutujen rakennetta. Erityisesti piti päästä eroon epäkansanvaltaisiksi koetuista kuntayhtymistä.

Hallituksen alkutaipaleella sosiaali-ja terveydenhoidon niin sanottu sote-uudistus kiilasi kuntarakenteen suunnittelutyön kylkeen. Sen ajateltiin ehkä edistävän suuriin, tuleviin vastuukuntiin tukeutuvana paitsi sosiaali-ja terveydenhuollon saatavuutta myös kuntarakenteen muuttamista.Varsin pian oli nähtävissä,että näin ei käy.

Kesällä 2012 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää kaikilta kunnilta elvyttävään kuntarakenteeseen tähtäävää selvitystä. Vapaaehtoisia, uutta elinvoimaa ja yhteistyömahdollisuuksia kartoittavia selvityksiä on käynnistynyt niukasti.

Valtio käynnisti suurille kaupunkiseuduille suunnatut ns. valtion erillisselvitykset. Ne saivat päähuomion, vaikka palveluongelmat ja hallinnon solmut olivat ihmisten mielissä muualla. Pääkaupunkiseutu sai erityiskohtelun, ja päällekkäisiä selvityksiä on siellä käynnissä useita. Kuntaliitosten lisäksi on ajatuksena synnyttää sinne vielä niin kutsuttu metropolihallinto.

n n

Kuntajakoselvityksiä on käynnissä liki neljäkymmentä, ja niissä on mukana noin 170 kuntaa. Ministeriön erillisissä selvityksissä on mukana 80 kuntaa. Useampaa kuin yhtä selvityssuuntaa selvittää 25 kuntaa. Selvitysten ja mahdollisten yhdistymisehdotusten määräaika päättyy oikeuskanslerin ohjauksen mukaan 6 kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali-ja terveydenhoidon järjestämistä koskeva laki, niin sanottu sote-järjestämislaki, on hyväksytty eduskunnassa.

Maaliskuun lopun viiteen erva-alueeseen perustuvan poliittisen sopimuksen pohjalta nyt tehtävää uutta sote-valmistelua johtava ministeri Susanna Huovinen lupaa lakia tämän vuoden loppuun. Tavoite on kunnianhimoinen. Kunnalliseen hallintoon liittyvän selvitystyön määrä on joka tapauksessa mittava ja selvitystyön kimpussa ponnistelevien kuntaselvittäjien joukko on sankka.

Ei maailma tähän sekoiluun kaadu. Viitisenkymmentä vuotta sitten meillä oli lähes 550 kuntaa, viime vuonna 320 ja ensi vuoden alusta tapahtuu kolme liitosta, mukana Liedon ja Tarvasjoen liitos. Mutta kuntarakenteen kokonaisuudistusta ei saada aikaan, ei vaikka selvityksiä ja erillisselvityksiä ja monen kaltaisia kiviä asetellaan parhaillaankin polkujen reunoille. Aika loppuu myös Aleksander Stubbin hallitukselta. Rokan sanoin ”tää sota” on hävitty. Lopussa lienevät hallituksen halutkin.

n Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen maaherra.

Rauno Saari

Niin. Taidatkos tuon selkeämmin sanoa? 

Juttua myös Uudessa Suomessa

http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172506-sekoilua-kuntarakenteen-kokonaisuudistuksessa