olipa päivä

Nyt on olo kuin päiväkirjaa kirjoittaisi, mutta anti mennä. Sopinee tähän viikonloppuun! 

Perjantain ja lauantain energiat löytyvät edellisestä blogista, mutta tämä "tänpäiväne" menemiseni ohitti nuo, voi sanoa, jotta mennen tullen!  Tai ainakin mennen.. 

Ihan aamusta olin Halikon kirkossa, kirkonmenojen jälkeen Halikon srk -talolla, srk -talolta siirryin VPK:n talolle ja klo 17.00 Uskelan kirkkoon. Kotiin tulin n. klo 20.00.

Halikon kirkkoon meno oli vähän sellainen extempore -juttu, sillä sen päätin ihan vasta eilen illalla. Klo 21.30 lupauduin yhdelle Ystävättärelleni aveciksi, kun alkuperäinen ei hänen mukaansa päässyt.

Päivän aihe oli 70- ja 75-vuotiaille yhteisesti järjestetty syntymäpäivätilaisuus. Seurakunnan järjestämä. Näin siis meillä päin tehdään ja toimitaan. Voi olla, että muuallakin.

Oli hyvää lohikeittoa, hyvät kaakkukaffeet, mutta ennen kaikkea oli mielettömän hyvätunnelmainen ohjelma. Kiitos papille. Hän oli Miika Rosendahl, Halikon aluekappalainen. Se mies osasi asiansa! 

No sitten srk -talolta extempore -meininki jatkui vaan. Katsoimme Ystävättären kanssa kelloa ja totesimme: juu, just on sopivasti aikaa siirtyä VPK:n taloon ja kansainväliseen naistenpäivän juhlaan.

Siellä sit olivat Leticia- ja Krysanteemi -kuorot sekä thai -tanssia. Oli myös nuori mies Kiikalasta (kitara ja laulu), mutta nimi meni ohi korvieni.

Vallan hieno ohjelma ja kaffeeta täälläkin. Aurinkokin kurkisti ikkunoista sisälle, siis tämä taivaankappale, josta viime aikoina on ihmetellyt, että onko sitä enää olemassakaan.   

VPK:n tupa oli täys ja tunnelma korkealla. Oli siellä muutama mieskin, mutta jotain kaipasin. Kaipasin salolaisia PäättäjäNaisia. Ei tainnut valtuuston naisista muita näkyä kuin Viitasen Annika ja Ruokosen Marja ja meikäläinen. Ei sitä ihminen joka paikkaan kerkee, mutta olisi luullut, että tämäntyyppinen tilaisuus olisi naisiamme kiinnostanut.

Mitä vielä kaipasin? Kaipasin (joku muukin) sitä, että joku olisi ihan alussa esittänyt tervehdyksen Salon kaupungin puolesta, kun se kerta yksi järjestäjistä oli. Annikalle, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle se olisi hyvinkin sopinut. Eivät vaan olleet sellaista hoksanneet (??). Tilaisuuden järjestäjät Salon Un Women, Salo Area Zontakerho, Salon Akateemiset naiset, Salon seurakunta, Suomi-Venäjä-Seura, Salon Pohjola-Norden ja Salon seudun Suomi-Viro-seura ja kaupunkikin esiteltiin kyllä ihan asiallisesti, kiitos tilaisuuden vetäjän Hia Sjöblomin. 

No sitten VPK:n talolta Uskelan kirkkoon.

Olen monet, monet kerrat ajatellut, jotta Hoiturien konserttiin pitäisi päästä, mutta aina se vaan on jostain syystä jäänyt. Nyt onnistui, kun vaan pisti onnistumaan! Kuoro juhli 30 -vuotista toimintaansa. Kiitos -teemaisen konsertin johti Riitta Helenius, urkurina ja pianistina oli Samuli Takkula (mies oli jo päivällä Halikossa) ja kertovana lukijana Minna Karppinen.

Oli tosi hieno puolitoistatuntinen.

Kotiin kun tuli ja sähköposteja availi, niin pikkusen tuli säröä "olipa päivään" ja sen tunnelmaan. Näitä otsakkeita en kaipaa:

Kotihoitaja paljastaa: Vanhukset heitteillä - sairaala kotiutti ilman ruokaa ja lääkkeitä

Lähihoitaja: Eläimetkin asuvat paremmin kuin vanhukset – pannaan yksin kuolemaan kotiin

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030819319244_uu.shtml

Tuskin Sinäkään!