faktaa

Torstai 25.2.2016 klo 10.54


IS paljastaa karut faktat: 14 pahinta ongelmaa, joista vanhukset kärsivät kotihoidossa

Kun entistä huonompikuntoisia vanhuksia hoidetaan kotona, ihmisarvoinen elämä ei aina toteudu.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on aloittanut valtakunnallisen selvityksen vanhusten kotihoidon puutteista. Kun vanhustenhoidon painopiste on siirtynyt laitoshoidosta kotihoidon puolelle, tarkoitus on valvoa, että uudessa tilanteessa ikääntyvän väestön perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

– Meillä on haasteita siinä, että emme pääse ihmisten koteihin tilannetta kartoittamaan. Siksi pyrimme tekemään valvonnan kuntatarkastuksena. Käymme kokonaisuutta läpi, jotta pääsemme kiinni mahdollisiin epäkohtiin. Olemme keskustelleet kotihoidon henkilökunnan kanssa, tavanneet luottamusmiehiä, lähiesimiehiä ja vanhustenhoidon johtoa, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin kertoo.

Apulaisoikeusasiamies on ehtinyt jo jalkautua Helsinkiin, Vihtiin, Karkkilaan ja Kouvolaan. Jo tässä vaiheessa on ilmennyt, että kuntien välillä on eroja, miten pitkään vanhuksia hoidetaan kotona tai miten nopeasti esimerkiksi palvelu­asuminen pystytään tarpeen tullen järjestämään.

– Pyydämme vielä kunnilta selvitystä asioista, joista haluamme lisää tietoja, minkä jälkeen otamme kantaa asioihin ja annamme suosituksia. Tehtävämme on ohjata sitä, millä tavalla oikeudet paremmin toteutuisivat, Sakslin sanoo.

Alla olevaa 14 kohdan listaa varten on haastateltu eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinia, Lapin aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Marjut Eskelistä, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Lea Liukkua jaValviran ylitarkastaja Elina Uusitaloa.

Onko sinulla kokemuksia vanhusten kotihoidon ongelmista? Kerro kokemuksesi ja jätä yhteystietosi osoitteeseen uutiset@iltasanomat.fi 

1. Lääkäri-, fysioterapia- ja hammaslääkäripalvelujen toimivuus tai olemassaolo.

2. Hoitohenkilökunnan ajanpuute ja jatkuva kiire. Hoitajilla on jatkuva riittämättömyyden tunne, kun asiakkaita on enemmän ja he ovat entistä huonommassa kunnossa.

Työntekijät kokevat, etteivät he pysty tekemään työtään hyvin.

3. Palvelut ovat pirstoutuneita ja hajaantuneet monelle taholle, mikä tarkoittaa vanhuksen kannalta sitä, että hänen luonaan käy iso määrä erilaisia ihmisiä.

Vanhuksella voi olla lisäksi erilaisia turvapuhelimia ja -rannekkeita, eikä kukaan huolehdi kokonaisuudesta.

4. Kotihoidossa olevan vanhuksen hammashuolto ja -hygienia on monissa kunnissa todella huonolla tolalla. Jos vanhus tarvitsisi saattajan mukaan, hänet saatetaan vain ohjata menemään hammaslääkärille yksin taksilla. Jotkut ovat niin huonossa kunnossa, etteivät pysty enää istumaan edes hammaslääkärin tuolissa. Toisille päivittäinen hampaiden harjaaminenkin on vaikeaa.

5. Yksin asuvat, pelkästään palveluiden varassa elävät vanhukset ovat kotiinsa eristäytyneitä. Nämä vanhukset pääsevät pois kotoaan hyvin harvoin, koska kotihoito ei järjestä vanhuksille ulkoilua tai virkistystä. Jos sairaanhoitaja käy kotona, voi olla, että vanhus ei pääse käymään edes lääkärillä.

6. Muistisairaiden ihmisten asuminen yksin kotona ei ole aina turvallista. Jos muistisairas lähtee kotoaan, hän ei välttämättä osaa enää takaisin tai ei välttämättä pukeudu riittävän lämpimästi.

7. Kaikki yksin kotona asuvat eivät pysty käymään edes yksin vessassa. Silloin herää kysymys, kuinka pitkään on inhimillistä antaa hänen odottaa, jotta hän pääsee vessaan.

8. Muistisairaat eivät välttämättä muista syödä. Vaikka ateriapalvelu tuo heille ruoat valmiina, ruoat eivät pysy tuoreina, jos niitä ei muista syödä ajoissa.

9. Huonokuntoisia vanhuksia kotiutetaan sairaalahoidosta esimerkiksi sellaisella ohjeistuksella, että liikunnasta täytyy huolehtia veritulppavaaran vuoksi. Todellisuudessa kotona ei välttämättä ole ketään, joka huolehtisi siitä, että vanhus saa liikuntaa.

10. Esimerkiksi Lapissa, missä etäisyydet ovat pitkiä, kotihoidon järjestäminen on tavallista vaikeampaa ja vanhusten yksinäisyys korostuu.

11. Lääkehuollon järjestäminen voi olla sekavaa ja vaikeaa, kun aina ei ole selvää, kenellä vastuu on – vanhuksella itsellään, omaisella vai kotona käyvällä sairaanhoitajalla?

12. Kun omaisille tulee huoli siitä, että pärjääkö vanhus enää yksin kotona, esimerkiksi tehostettuun palveluasumiseen siirtyminen voi olla hyvin vaikeaa.

13. Tieto ei aina kulje eri viranomaisten välillä, kun iäkäs ihminen siirtyy esimerkiksi sairaalasta kotihoitoon. Silloin vanhus voi jäädä joksikin aikaa täysin ilman hoitoa.

14. Kotihoitajat ehtivät käymään vain pikaisesti vanhuksen luona.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini