vastauksii

Tässäpä tätä:

Salon kaupunki

Kaupunginvaltuuston kyselytunnin pöytäkirja 5/2016 Dnro 187/00.02.00.01/2016

Aika 5.9.2016, klo 18.22 – 18.47

Paikka Salon kaupungintalo, valtuustosali Tammi

§ 19 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja avasi kaupunginvaltuuston kyselytunnin.

§ 20 Marjatta Halkilahden kysymys kaupunginjohtajalle Microsoftin maksamista kiinteistöveroista ”Paljonko Salon kaupunki saa kiinteistöveroa Microsoftin 9,5 ha alueesta, ts. maapohjasta ja rakennuksista? Viimeisin verotieto riittää. Marjatta Halkilahti valtuutettu”

Kaupunginjohtajan vastaus:

Microsoftin tontti on kooltaan 178 789 m2 eli 17,9 ha. Vuonna 2014 kiinteistövero oli 631 534,1 euroa. Summa pitää sisällään sekä rakennuksista että maapohjasta maksetun veron.

§ 21 Marjatta Halkilahden kysymys Hyperloop-aiesopimuksesta ”Helsingin Sanomat uutisoi 1.7.2016, että Salo on sopinut aiesopimuksen Hyperloop One –yhtiön kanssa liikennöintiputken rakentamisesta Salon ja Turun välille. Kuka on antanut luvan aiesopimuksen tekemiseen/hyväksymiseen ja millä valtuuksilla? Onko tähän käytetty kaupungin rahaa? Jos on, niin kuinka paljon ja miltä talousarvion momentilta? Marjatta Halkilahti valtuutettu”

Kaupunginjohtajan vastaus:

Rakentamista koskevaa sopimusta ei ole tehty vaan kyse on suunnittelusta. Muilta osin vastataan seuraavalla kyselytunnilla.

§ 22 Marjatta Halkilahden kysymys Ollikkalan koulun saneerauksesta ”Kysely Ollikkalan koulua saneerattiin vuosina 2012-2013. Paljonko korjaus kokonaisuudessaan maksoi? Olen saanut palautetta koulun sisäilmasta. Että siellä on jälleen tunkkainen haju ja raskas ilma. Miten koulun tilojen (kaikki tilat) ilmanvaihto on järjestetty? Marjatta Halkilahti valtuutettu”

Kaupunginjohtajan vastaus

Korjaus maksoi 5,63 miljoonaa euroa. Ollikkalan koulussa on koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Tilapalvelut teki saadun palautteen johdosta toukokuussa 2016 Ollikkalan koulussa sisäilman hiilidioksidi-pitoisuuden (CO2) tarkastusmittauksia kuudesta eri tilasta. Näissä tiloissa mittausajankohtana CO2-pitoisuudet eivät nousseet yli sallitun (1200 ppm). Suurin mitattu CO2-pitoisuus oli 870 ppm. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan hiilidioksidimäärä saa olla enintään 1200 ppm eli mittaustulosten mukaan nämä arvot eivät ylity. Normaalisti 30 henkilön opetustilassa riittää ilmamäärä 180 l/s. Ollikkalan koulun luokkatilassa tyypillinen ilmamäärä on 220 l/s, joka riittäisi 36 henkilölle. Kyseisissä tiloissa tarvittava ilmamäärä tulee neljästä eri päätelaitteesta. Tämä takaa tasaisen tuloilman saannin koko opetustilaan. Koulun luokkatiloissa ei ole jäähdytystä, joten sisälämpötilat nousevat lämpiminä ajanjaksoina. Salon koulurakennuksissa ei juurikaan ole viilennyksiä ja kun huoneen lämpötila nousee, niin se saatetaan kokea ilmanlaadun huononemisena.

§ 23 Pertti Vallitun kysymys kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmista henkilöstölle aiheutuvista ongelmista ”Kirjallinen kysymys kaupunginjohtajalle Tilinpäätöskertomuksessa 2015 tuodaan esille kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttamia riskejä henkilöstölle. Henkilöstöraportissa tuodaan esille uudelleensijoitusten osalta, että ”työtehtävien räätälöintiin on työyksiköissä hyvin rajalliset mahdollisuudet”. Kyetäänkö kaupungissa riittävästi tekemään henkilöstön uudelleensijoituksia ja sijoitusten räätälöintiä, ja onko niihin varattu riittävästi määrärahoja? Pertti Vallittu, Kristillisdemokraatit Ritva Sinervo, kd”

Kaupunginjohtajan vastaus

Uudelleensijoituksella tarkoitetaan kaupungin vakituisen työntekijän siirtymistä organisaation sisällä uuteen tehtävään terveydellisiin syihin perustuen. Tällöin työntekijän työkyky on olennaisesti muuttunut, eikä työskentely aiemmissa työtehtävissä ole enää mahdollista tai nähtävissä on työkyvyn menettämisen uhka lähivuosien aikana. Uudelleensijoituksella voidaan tukea työntekijän työhön paluuta pitkältä sairauspoissaolojaksolta sekä ehkäistä työkyvyn alenemisesta johtuvia sairauspoissaoloja jatkossa. Yleisessä keskustelussa uudelleensijoittamisella saatetaan tarkoittaa kaikkia toimia, joita toteutetaan osan työkyvystään menettäneen työntekijän työolosuhteiden korjaamiseksi. Uuden työn löytäminen työkyvyn osittaisen menetyksen johdosta on prosessi, jonka portaat ovat seuraavat: 1) Työterveyslääkäri toteaa työntekijän työkyvyn alentuneen 2) Esimies selvittää työssä jatkamisen mahdollisuudet omassa tehtävässä 3) Esimies selvittää työssä jatkamisen mahdollisuudet omassa työyksikössä 4) Esimies ja palvelupäällikkö selvittävät työssä jatkamisen mahdollisuudet omalla palvelualueella 5) Henkilöstöpalvelut selvittää työssä jatkamisen mahdollisuudet kaupungin muilla palvelualueilla. Uudelleensijoittamisen prosessi etenee portaittain, ja jokainen vaihe edellyttää huolellista valmistelua. Uudelleensijoittaminen on otettu huomioon kaupungin ohjeistuksia laadittaessa. Ohjeella on pystytty järjestämään uudelleensijoitettaville joitakin uusia työmahdollisuuksia. Toiseksi uudelleensijoittaminen on otettu huomioon rekrytointiprosessien kuvauksissa (kh 25.3.2013, päivitetty 1.8.2014), joissa todetaan, että kun työyhteisössä suoritetaan rekrytointia, tulee esimiehen selvittää mahdollisuus täyttää tehtävä ensisijaisesti uudelleensijoitusta odottavien joukosta. Käytännössä tämä tarkoittaa jokaisen rekrytoinnin kiertämistä henkilöstöpalvelujen uudelleensijoituksia hoitavan työntekijän kautta ennen täyttöluvan myöntämistä. Suurin osatyökykyisyyden syy Salon kaupungissa ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niiden aiheuttamat toimintakyvyn rajoitteet. Toinen merkittävä ryhmä ovat mielenterveyssyyt. Sisäilmaongelmista johtuvaa työkyvyn alenemista on toistaiseksi vielä ollut melko vähän, mutta nämä tapaukset ovat lähes aina hyvin ongelmallisia. Kansaneläkelaitoksen ja vakuutusyhtiöiden näkemyksen mukaan sisäilmaongelmat ovat usein niin kompleksisia, että toimeentuloturvan ja muiden tukimuotojen osalta nämä henkilöt jäävät usein täysin vaille turvaa. Salon kaupungissa ratkaisuja sisäilmaongelmaisen työkykyisyyden parantamiseksi on löytynyt useammin toimipisteiden vaihtamisen kuin työtehtävien muuttamisen kautta. Käytäntö on osoittanut, että uudelleensijoittaminen on vaikeutunut talouden tiukkenemisen myötä merkittävästi. Kaupungin taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että kaikkiin vapautuviin vakansseihin on saatava täysin työkykyinen henkilö, jotta työyksikön perustehtävästä selviydytään ja lakisääteiset tehtävät saadaan suoritettua. Pertti Vallittu esitti lisäkysymyksen: Missä kohdassa budjetissa on osoitettu määrärahat uudelleen sijoitukseen. Kaupunginjohtaja vastasi, että erillistä määräahaa ei tarkoitukseen ole varattu.

§ 24 Ritva Sinervon kysymys kunnallisten perhepäivähoitajien irtisanomisesta ”Kysymys kunnallisten perhepäivähoitajien irtisanomisesta Olen saanut vahvistuksen Pia Setälältä kunnallisten perhepäivähoitajien irtisanomisesta 1.8.2016 alkaen. Kysynkin nyt kaupunginjohtajalta: 1. Onko kunnallisille perhepäivähoitajille esitetty tilalle muuta työtä? 2. Kuinka monta perhepäivähoitajan tointa lopetetaan? 3. Miten on järjestetty hoitopaikkansa menettävien lasten hoito irtisanomisten jälkeen? 4. Onko vanhemmille tiedotettu asiasta ja miten tieto on annettu? 5. Onko laskettu arvioitu säästö perhepäivähoitajien toimien osalta? 6. Vaikuttaako tämä toimien lopetus palvelusetelien lisääntyvään tarpeeseen? Salossa 27.6.2016 Ritva Sinervo, kd Pertti Vallittu, kd Marjatta Halkilahti”

Kaupunginjohtajan vastaus

Lasten ja nuorten palvelut on vastannut kaupunginhallitukselle kysymykseen perhepäivähoitopaikkojen irtisanomisesta 1.8.2016 alkaen. Kaupunginhallitus palautti asian 29.8.2016 uudelleenvalmisteluun. Valtuuston kyselytunnilla esitetyt kysymykset liittyivät perhepäivähoitajien irtisanomiseen. Nämä ovat kaksi toisistaan erillistä asiaa. Kyse ei ole perhepäivähoitajien irtisanomisesta vaan perhepäivähoitopaikkojen irtisanomisesta. 1. Onko kunnallisille perhepäivähoitajille ehdotettu tilalle muuta työtä? Ketään ei ole irtisanottu. Lähihoitajan kelpoisuuden omaaville perhepäivähoitajille on tarjottu koulutustaan vastaavia tehtäviä. 2. Kuinka monta perhepäivähoitajan tointa lakkautetaan? Ei lakkauteta yhtään tointa. 3. Miten on järjestetty hoitopaikkansa menettäneiden lasten hoito irtisanomisen jälkeen? Hoitopaikkaa ei ole menettänyt yhtään lasta. 4. Onko vanhemmille tiedotettu asiasta ja miten tieto on annettu? Ei ole, koska ei ole ollut tarvetta tiedottaa 5. Onko laskettu arvioitu säästö perhepäivähoitajien toimien osalta? Ei ole, koska ei ole kyse perhepäivähoitajien irtisanomisesta. 6. Vaikuttaako tämä toimien lopetus palvelusetelien lisääntyvään tarpeeseen? Ei vaikuta. Ritva Sinervo esitti lisäkysymyksen: Millä tavalla kaupunki aikoo tehostaa työntekijöille annettavaa informaatiota väärinkäsitysten välttämiseksi. Kaupunginjohtaja vastasi, että tiedotusta tulee tehostaa.

§ 25 Ritva Sinervon kysymys kaupunginjohtajalle Outfox-festivaalista Salossa järjestettiin Outfox Festival 29.7. – 30.7.2016. Tuon festivaalin järjestämisestä eivät kaikki kuntalaiset ole olleet mielissään. Olen saanut yhteydenottoja ja kyselyitä siitä miksi tilaisuudessa oli VIP-vieraita. Närää on herättänyt myös se, että kaupunkimme on supistanut jatkuvasti pienten paikallisten yhdistysten avustuksia ja aina ei ole suopeasti kannustettu myöskään pieniä yrittäjiä kehittymään alallaan. Nyt avustuksen kohteena on ollut yritys. Festivaalin järjesti LHFK Events Oy, yrityksen kotipaikaksi on nimetty Salo. Huomioitavaa yrityksen omistussuhteissa on se, että yrityksen toimijat asuvat pääkaupunkiseudulla ja maksavat näin henkilökohtaiset veronsa myös sinne. Kysynkin nyt kaupunginjohtajalta: 1. Mitkä olivat 6000 euron avustuksen perusteet, kuka päätöksen teki ja mistä talousarvion kohdasta tuo raha otettiin?

Kaupunginjohtajan vastaus:

Tapahtuman järjestäjät kävivät esittelemässä tapahtumaa kaupunginhallituksen iltakoulussa syksyllä 2015. Kaupunginhallitus suhtautui tapahtumaan myönteisesti. Päätös tehtiin kaupungin markkinointiyhteistyöperiaatteita noudattaen ja hallintosäännön mukaan kaupunginjohtajan päätöksenä. Kulut katettiin viestinnän ja markkinoinnin budjetista, kustannuspaikka 1831, toiminto 1033. Kaupunginjohtajan 26.1.2016 tekemän viranhaltijapäätöksen pohjalta laadittiin Salon kaupungin ja Outfox-tapahtuman tuottaneen LHFK Events Oy:n välillä 19.2.2016 sopimus markkinointiyhteistyöstä, johon kirjattiin seuraavaa: ”LHFK Events Oy:n rooli ja velvollisuudet Näkyvyys Outfox mainonnassa: 1. Tarjoaa kaupungille näkyvyyden Outfoxin internetsivuilla 2. Tarjoaa kaupungille näkyvyyden mobiiliapplikaatiossa 3. Tarjoaa kaupungille näkyvyyden Outfoxin Facebook-sivulla 4. Tarjoaa kaupungille näkyvyyden Outfoxin Instagram-tilillä 5. Tarjoaa kaupungille näkyvyyden kaikissa lehtimainoksissa 6. Tarjoaa kaupungille näkyvyyden kaikissa Outfoxin julisteissa 7. Tarjoaa kaupungille näkyvyyden tapahtuman lipuissa Näkyvyys festivaalialueella: 1. Logo henkilökunnan paidoissa (noin 100 kpl) 2. Aita-/ lavamainokset 3. Mahdollisuus tuoda oma koju/teltta alueelle Toimittaa ilmaislippuja/ VIP-lippuja 15 kpl/ tapahtumapäivä, eli yhteensä 30 kappaletta Salon kaupungille. Kevään kuluessa sovittiin, että festivaalialueen sijasta kaupungin materiaalia oli jaossa Kauppakeskus Plazassa, missä festivaalilla oli myyntipiste. 2. Onko kaupunki jatkossa mukana tulevissa vastaavissa tapahtumissa ja jos on, millä tavalla kaupungin ajatellaan hyötyvän järjestetyistä tapahtumista? Kaupunginjohtajan vastaus: Markkinointiyhteistyöstä neuvotellaan tulevaisuudessakin kaikkien sellaisten toimijoiden kanssa, jotka täyttävät markkinointiyhteistyön periaatteissa määritellyt reunaehdot: ”Markkinointiyhteistyötä voivat ehdottaa kaupungille sellaiset toimijat, joiden toiminta tai tapahtumat joko Salon kaupungin alueella tai muualla tavoittavat suuria yleisöjä ja/tai ovat sisällöltään ja vaikuttavuudeltaan sellaisia että niillä voidaan katsoa olevan positiivinen vaikutus Salon kaupungin imagoon viihtyisänä ja vireänä paikkana asua, elää ja yrittää. Markkinointiyhteistyössä toimija järjestää itsenäisesti tapahtuman, tapahtumasarjan tai muuta toimintaa ja tarjoaa kaupungille erimuotoista ja -laatuista näkyvyyttä vastineeksi kaupungin maksamasta tai antamasta muusta tuesta, kuten esimerkiksi ilmaisista tiloista. Toimijan tulee ehdottaa summaa tai tapaa, jolla kaupunkia pyydetään osallistumaan markkinointiyhteistyöhön. Markkinointiyhteistyötä voi myös ehdottaa yksittäinen henkilö, esimerkiksi yksilöurheilija, jonka toiminta on sen laajuista, että sillä on merkitystä Salon tunnettuuden lisääjänä.” 3. Lisäksi, jos osallistutaan tämän tapaisten tilaisuuksien sponsorointiin, niin millä tavalla sponsorointi tulee vaikuttamaan paikallisten pienten yhdistysten myönnettäviin vuotuisiin avustusmääriin? Avustaako kaupunki myös jatkossa jo paikkakunnalla toimivia muita pieniä yrityksiä, esim. messutapahtumien kustannuksissa? Kaupunginjohtajan vastaus: Markkinointiyhteistyössä ei ole kysymys yhdistysten avustuksista perinteisessä mielessä, vaan vastikkeellisesta positiivisesta näkyvyydestä. 4. Salon kaupunki sai myös VIP-lippuja sponsoroimaansa tilaisuuteen. Kuinka monta lippua kaupunki sai? Kenelle nuo liput jaettiin ja millä perusteella osallistujat valittiin? Kahden päivän VIP-lipun arvohan oli 162,50€/kpl Kaupunginjohtajan vastaus: Lippuja annettiin 15 kpl kumpaankin päivään. VIP-lippuja tarjottiin kaupungin sisällä ensisijaisesti niille henkilöille, jotka olivat työssään/virkatehtävässään jollakin tavalla osallistuneet tapahtumajärjestelyihin esimerkiksi etsimällä yhteyshenkilöitä, selvittämällä lupa-asioita ja toimittamalla markkinointimateriaalia. Samalla tarjoutui myös mahdollisuus arvioida tapahtumaa ja sen tulevaisuutta sekä sen hyötyjä esimerkiksi sidosryhmäyhteistyössä. VIP-liput pyrittiin myös hyödyntämään täysimääräisesti eli niitä jaettiin vain aidosti kiinnostuneille eikä varmuuden vuoksi. Myös viime hetkessä vapautuneille lipuille pyrittiin löytämään käyttäjiä. Lisäksi on hyvä todeta, että VIP-liput sisälsivät sisäänpääsyn ja ruokailun VIP-alueella. Kaikki VIP-lipun saaneet maksoivat itse juomansa ja osallistuivat tilaisuuteen omalla ajallaan. Kaupunginjohtaja ei osallistunut tilaisuuteen vaan hänen lippunsa annettiin edelleen jaettavaksi. 5. Saiko VIP- vieraat korvausta/ palkkiota tai edustusrahaa kaupungilta ja kuinka paljon? Tilaisuudesta ei maksettu VIP-vieraille palkkaa tai palkkioita eikä ansionmenetyskorvausta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle on talousarviossa varattu 1000 euron edustusmääräraha, josta ei ole käytetty yhtään kuluvan vuoden aikana. Kaupunginjohtajan edustukseen varattua määrärahaa ei käytetty tilaisuudessa. Ritva Sinervo esitti lisäkysymyksen: Onko kaupunki varautunut ilmiöön, että saattaa tulla muitakin Salon ulkopuolisia yrityksiä, joiden tarkoitus on vain saada avustusta tilaisuuksiinsa. Kaupunginjohtajan vastaus: Tuki harkitaan edellä selostettujen periaatteiden mukaisesti tapauskohtaisesti. Ritva Sinervo esitti toisen lisäkysymyksen: Onko niin, että kaupunginhallituksella ei ole sopimusta siitä, ketkä kaupunginhallituksen pöytäkunnasta kulloinkin edustavat kaupunkia. Kaupunginjohtajan vastaus: Kaupunginhallituksen pöytäkunnasta kaupunginhallituksen puheenjohtajisto protokollan mukaan edustaa kaupunkia.

§ 26 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja päätti kaupunginvaltuuston kyselytunnin.

Salossa 13. syyskuuta 2016

Jorma Elovaara, puheenjohtaja Irma Nieminen, pöytäkirjanpitäjä

Vähän tuo kopiointi menee piiiitkäksi puuroksi, joten lue selkeämpää täältä:

http://www.salo.fi/attachements/2016-09-13T09-27-5370.pdf