ne koneet, ne koneet!

Vaalit ja konettaminen. Huhhuh sanon minä!

Muutama päivä sitten Salon Seudun Sanomat nosti pääkirjoituksessaan esille sen, että vaaleissa vaalikoneet ovat sitä jotain. Kone auttaa. Vastaat vaan samoihin kysymyksiin, joihin ehdokkaat ovat jo vastanneet ja hän, kenen kanssa olet samaa mieltä, eniten samaa mieltä, hän on sitten se just. Häntä äänestät ja kaikki hyvin.

Mutta onko? Onko todella? Ei ole paljon aikaa, kun Uuden Suomen puheenvuorossa joku vasemmistolaiseksi itsensä tunteva ilmoitti, että hänelle vaalikoneen vastausten täytön jälkeen eteen ilmestyikin kolme kokoomuslaista! Että sillai! 

Minä olen suht koht kaikkiin vaalikoneisiin vastannut, vaikka luulen, että ne ihmiset, jotka minua äänestävät tuskin vaalikoneita penkovat. Viime vaaleista ainakin sain monelta palautetta, että ei, ei ja ei. Ei sellaista. Ei todellakaan tiedon hakemista netin kautta, kun sellaista yhteyttä ei edes ollut. Eikä tule, ilmoitti moni.

Ei minulla mitään kovin ihmeellistä mainostamistakaan ole tulossa. Muutama ihminen on kyllä jo kysynyt, jotta "kosk Sun naamakuvas on Salkkaris" ja "onk jossa tolppailmotus"? Ei oota olen vastannut. Se saa riittää mitä täkäläinen KD yhteisesti ehdokkaista kertoo ja julkistaa. "Mainoskortteja", joita muutamat ystäväni postilaatikkoihin työntävät (mihin sit työntävätkin), kyl olen tilannut. Toisessa on pelkkä numero ja naama ja toisessa naama, numero ja lause: "Sydämeni asia on ikäihmisten hyvinvointi". Tähän mennessä mainosrahaa on palanut 53 ja käyntikorttivarastoni täydennykseen 32 euroa. 

Lupauksia "Salo sitä, Salo tätä, tätä tulen tämän cityn eteen tekemään", en harrastanut viime vaaleissakaan. Ikäihmisten asioita lupasin esillä pitää ja sen olen tehnyt (alkaen vuodesta 2008). Jostain muustakin olen kritiikkiä pudotellut, jos joku asia on minua harmittanut (esim. tämän cityn Hyperloopit ja Microsoftit).

Mutta palaanpa alkuun. Laitan esiin linkkejä eri vaalikoneisiin. Ne katsovat, joilla nettiyhteys on. Tai sitten ei. Minulla on sellainen tuntu, että ne, jotka minua äänestävät perustavat päätöksensä ihan johonkin muuhun kuin vaalikonevastauksiin.

"Nooh, 9.4.2017 ehtol sen sit näkke!"

Tässä linkkejä:

https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/salo/ehdokkaat?ema=1&emp=q-101   

Yleen saisi antaa videovastauksiakin, mutta minäpä en sitä tehnyt. Sellainen, joka on seurannut tämän kaupungin valtuuston kokouksia netin kautta tietää, että ei ole meikämammalta ääninäyte jäänyt antamatta. Viimeisimmät "livet" löytyvät tämän linkin takaa, sivun oikeasta alakulmasta!   

HS ja IS vaalikone: http://www.vaalikone.fi/kunta2017/salo

Salon Seudun Sanomien vaalikone aukeaa tästä http://www.sss.fi/vaalikone/, mutta ellet ole samaa mieltä kanssani, niin joudut minut erikseen esille hakemaan. Etusivu -naamakuvaa et minusta löydä!

Terveysehdokkaan vaalikone http://www.terveysehdokas.fi/selaa-ehdokkaita/, jossa vastaukseni:

Marjatta Halkilahti

Turun Sanomien vaalikone on avattu tänään: http://www.ts.fi/kuntavaalit/vaalikone/ Kun olet valinnut kunnan, niin pääset selaamaan ehdokkaita. 

Ja tässä se Salon Seudun Sanomien pääkirjoitus vaalikoneista 18.3.2017:

http://www.sss.fi/2017/03/kone-auttaa/

Kone auttaa

Mielipidemittausten mukaan suuri osa äänestäjistä ei vielä osaa sanoa, mitä puoluetta aikoo äänestää.
Tähän pulmaan ratkaisu voi löytyä vaalikoneesta, joista on tullut olennainen osa kaikkia vaaleja. Oikein laadituilla kysymyksillä päästään kiinni sekä konkreettisiin ajankohtaisiin asioihin että arvokysymyksiin.
Salon Seudun Sanomien vaalikoneessa ehdokkailla on mahdollisuus perustella mielipiteitään. Moni nykyinen päättäjä onkin vaalien alla ja vaalikoneessa avoimempi kuin vaalikauden aikana.

Koneita voi käyttää monella tavalla.
Puolueiden välillä empivä tai esimerkiksi juuri paikkakunnalle muuttanut äänestäjä voi koneen avulla löytää hyvän ehdokkaan. Vertailu voi myös avata jo kantansa vakiinnuttaneen kansalaisen silmiä uusille näkökulmille.
Vaalikoneen viihdekäytöksi voi kutsua toimintaa, jossa etsitään erikoisia persoonia tai herkutellaan hakemalla omille mielipiteille vastakkaisia näkemyksiä.
Kaikesta tehdään nykyään myös sosiaalisessa mediassa jaettavia meemejä ja pilaversioita, ja on luonnollista, että vaalikoneetkin saavat tästä osansa.

Vaalikoneisiin perehtynyt tutkija Juri Mykkänen Helsingin yliopistosta totesi Salon Seudun Sanomissa, että vaalikoneet ovat hyväksi demokratialle. Ne ovat hänen mukaansa muun muassa vapauttaneet keskusteluilmapiiriä. Ehdokkaat kertovat näkemyksistään ja antavat kansalaisille ja tiedotusvälineille puheenaiheita.
Mykkäsen mukaan vaalikoneet ovat myös hillinneet äänestysaktiivisuuden laskua lisätessään kiinnostusta politiikkaan.

Vaalikoneissa operoidaan yleensä väittämillä, joihin otetaan kantaa olemalla samaa tai eri mieltä. Tällaista asetelmaa on helppo arvostella, koska asiat eivät ole mustavalkoisia.
Päättäjä kunnanvaltuustossa on kuitenkin tilanteessa, jossa esitys hyväksytään tai hylätään. Äänestettäessä vaihtoehdot ovat jaa ja ei. Tällä tavalla ajatellen vaalikoneissa päästään välillä hyvinkin lähelle todellista päätöksentekotilannetta.
Vaalikonetta käyttävä äänestäjä puolestaan saa tuntumaa siihen, millaisia valintoja päättäjät joutuvat tekemään.