Etsin Uuden Suomen puheenvuoro -kirjoituksistani yhtä juttua, mutta eipä ole vielä vastaan tullut. Se liittyy vaaleihin.

Pari muuta ajatukset pysähdyttävää kirjoitusta on kyllä löytynyt.

Nostanpa esille.

Facebookiin ne jo työnsinkin! 

Kuinka vanhana potilasta ei enää tutkita?

http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158850-kuinka-vanhana-potilasta-ei-enaa-tutkita

ja  

Salolainen tavoite: laitospaikkojen määrä alle maan keskiarvon

http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155209-salolainen-tavoite-laitospaikkojen-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-alle-maan-keskiarvon

Hyvin menee tai eipäs ihan kaikilta osin menekään. Kannattaa käydä läpi Vanhusvahti 2017!

http://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2017/03/24/17635

Ja tuohon ensimmäiseen voin kertoa tämän: Viime perjantaina olin työkaverin hautajaisissa. Hän olisi keväällä täyttänyt 89 vuotta. Viime syksystä lähtien hän oli kulkenut tk:n ja kodin väliä, sairaalan ja kodin väliä. Vikaa ei vaan meinannut löytyä. Kun jotain vihdoin viimein löytyi, niin sitten olikin jo myöhäistä. Oliko hänelläkin ikä se, joka rajasi tutkimista ja hoitoa vai onko tyydyttävä siihen, että hänen päivänsä tulivat täyteen. Surullista on, ajatteli tätä sitten kummin päin tahansa!

..

Ei mitään kivoja mietteitä, mutta nyt tarttee lopettaa! Kello on paljon! Menen maate! Hyvää yötä!

Hyvät huomenet Sinulle, joka tätä aamulla luet!