Uusimmat kuvat

vastauksia

Tiistai 27.11.2018 klo 14:09


Näin luvattiin:

Kaupunkikehityslautakunta § 202 23.10.2018 Muut asiat Kaupunkikehityslautakunta § 202 Esittelijä ilmoitti, että keittiöt - ruoka - iltakoulun (28.8.2018) luvatut vastaukset toimitetaan lautakunnan jäsenille sähköpostitse. Päätös: Merkittiin tiedoksi

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183989-18

Sähköpostiin ei mitään tullut, mutta tuli uusi merkintä pöytäkirjaan: 

Kaupunkikehityslautakunta § 220 20.11.2018 Tiedoksi tulleet asiat Kaupunkikehityslautakunta § 220 Lautakunnalle tuodaan tiedoksi seuraavat asiat: Dno 2878/00.02.12.0272017 Kaupunkikehityslautakunnan iltakoulut 2018/Ravitsemispalveluilta 20180828. Marjatta Halkilahden kysymykset sekä ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö Anu Sorvari-Happosen vastaukset ja raportit on julkaistu kaupunkikehityslautakunnan sähköisessä kokouspalvelussa 29.10.2018. Ko. materiaali on talletettu asianhallintajärjestelmään asian Kaupunkikehityspalvelujen iltakoulut 2018 /dno 2879/00.02.12.02/2017 yhteyteen. Kaupunkikehitysjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös: Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183990-18

Ja mistäkö kyse?

Kyse on 28.8.2018 pidetystä kaupunkikehityspalvelujen iltakoulusta, aiheena ravitsemispalvelut. Olin lähettänyt kaikille iltakouluun osallistuville etukäteen sähköpostitse kysymyksiä. Niitä oli vino pino. Tämmöstä postia meni:

Tervehdys viestin vastaanottajille!

Tapasin eilen muutaman eläkeläisen. 

Osa toimii täkäläisissä eläkeläisjärjestöissä. 

Jutuksi tuli tämän päivän aihe eli vanhusten ruokailu. 

Sain tälle päivälle evääksi todella paljon kysyttävää.

Tässä näitä kysymyksiä/ihmettelyjä on, mutta eivät mitenkään erityisessä järjestyksessä.

Onko tehty selvitystä siitä, kuinka paljon on tullut säästöä keittiöiden sulkemisista?

Tarkoittaa koko tätä kuntaliitosSalon olemassaolon aikaa.

Montako koulun, päiväkodin ja hoivakotien keittiötä on muutettu jakelukeittiöksi?

Miten muutosten säästöt on laskettu?

Jos esim. yksi työntekijä vähenee yhdessä koulun keittiössä, niin kuinka paljon sillä palkkasummalla saa tähän kouluun ruokaa ostettuna, kun se valmistetaan muualla, se pakataan, kuljetetaan, astiat ja niiden suojat maksavat ym.

Esimerkiksi nousi Inkereen koulu, oppilaita noin 100 + eskarijoukko n. 20. Kun ruokaa vielä Inkereellä valmistettiin, niin siihen riitti kaksi työntekijää. Ruokaa valmistettiin myös Hähkänän päiväkotiin.

Paljonko nykyinen säästö on, kun ruoka tuodaankin Kuusjoelta?

Hähkänälle (koulu ja päiväkoti) ruoka tulee kuulemma keskuskeittiöstä.

Miksi jotkut vanhusten ruokailumahdollisuudet on avattu sellaisiin paikkoihin, että niihin on huonosti liikkuvan ikäihmisen vaikea päästä tai kulkea?

Esimerkiksi tähän nousi Suomusjärvi. Teoriassa asia järjestyksessä, kun vanhukset pääsevät ruokailemaan koululle tai Hintan hoivakotiin, mutta käytäntö tökkii, kun matka molempiin on hankala ja pitkä. Tämän takia vain aniharva pystyy käyttämään em. paikkoja.

 
Missä vaiheessa on Eläkeliiton Suomusjärven yhdistyksen aloite vanhusten ruokapalvelujen järjestämisestä?
 
Suomusjärvelle ruokaa kuljetetaan kaupungin keskuskeittiöstä saakka päiväkotiin ja kouluun (niissä jakelukeittiöt), mutta Hintan hoivakodissa on saanut olla valmistuskeittiö.

Mihin perustuu se, että esim. Asemakadun tai Mesikämmenen päiväkoti saavat valmistaa itse ruokansa? Heillehän keskuskeittiö lähellä olisi.

Miksi ruoan valmistus lopetettiin Suomusjärven sosiaali- ja terveystalolla, vaikka keittiö oli hiljan peruskorjattu ja se oli käyttäjille esteetön.

Onko unohdettu ”joka päivä parempi Salo” teema?

Vanhusneuvosto halusi keväällä selvittää miten vanhusten ruokailut hoituvat kesällä lomien aikana niille, jotka ovat käyttäneet koulujen ruokapaikkoja. Vastausta he eivät saaneet. Eivät ole saaneet vieläkään. Mikseivät?

Marjatta Halkilahdelle samantapaisesta asiasta tuli vastaus, että näitä, siis koulujen ruokapaikkoja käyttävät, voivat koulujen loma-aikana mennä yksityisten palvelutuottajien ruokapaikkoihin. Onko se oikein ohjeistettu, sillä ruoka on niissä kalliimpaa? Entä ovatko näissä ravitsemussuositukset kohdallaan?

Missä vaiheessa on valtuustoaloite, esitys, että ikäihminen saisi ruoan kotiin toimitettuna?

Valtakunnan tason ohjeistus ei tunne salolaista käytäntöä, jonka mukaan pitää olla ensin kotipalvelun asiakas, jotta saa ruoan kotiovelle. On kuntia, joissa ilman muuta annetaan ruoka kotiin, eikä muuta palvelua tarvitse ostaa. 

Miten toimii vanhuspalveluiden ja ravitsemispalveluiden yhteistyö, jotta tuokin asia saataisiin kuntoon? Voisi olla toimiva esim. koulujen loma-ajoille, mutta ennenkaikkea niille ikäihmisille, joilla liikkumiskyky on vähissä. Silti he sinnittelevät kotonaan, kun mahdollsimman pitkään kotona asumisen puolesta muutoinkin puhutaan.

Joku keittiöselvityskin on tehty.

Missä vaiheessa se on?

Onko jotain ratkaisuja odotettavissa?

Onko täysi mahdottomuus ottaa käyttöön jo lakkautettuja keittiöitä valmistuskeittiöiksi? Vai onko ne riisuttu laitteistaan? Kerrottiin, että ainakin Inkereellä on kaikki vielä tallella.

Ruokalistat puhuttivat. Ja ne kuljettamiset!

Kts. esim. Salon Seudun Sanomat 25.8.2018 sivu 17.

Ruokalista on todella yksinkertainen.

Ruokatarvikkeita saadaan ja niitä voidaan tuoda valmiina ja puolvalmiina vaikka mistä: on Kimmon vihannes (josta maidotkin), Kespro (kuivatavarat), leivät leipomoista! Perunat saa pestyinä ja pilkottuina (joku väläytti että kypsänäkin), lihat pilkottuina, raakana tai kypsänä. Lihapullia tai muuta vastaavaa ei enää itse tehdä. 

Ihmeteltiin, mitä säästöä siitä muka syntyy, kun ruokia esim. keskuskeittiöllä nyt tehdään. Ja sitten kuljetetaan. Miksei päivän ruokia koota olemassaolevissa keittiöissä? Kastikkeetkin voi ostaa, jos jonkun työntekijän keittotaito ei siihen muka riitä.

Miksi ruoka tulee kilotavarana? Se pitää kuulemma punnita mennen tullen. Myös tähteeksi jäävä ruoka. Mihin sellainen ohje/määräys perustuu?

Minkälaisia asiakaskyselyjä on tehty? Lähinnä nyt ruokapalvelusta!

 

 

Omia kysymyksiä/ajatuksia:

Tarkastuslautakunta on jo vuonna 2012 todennut, että ruokapalvelujen järjestämistavasta on tehtävä linjaukset, jotta toimintaan saadaan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

2015 arviointikertomuksessa nostettiin esille seuraavaa:

Ravitsemispalveluiden tulevaisuuden toteuttamisvaihtoehtoja on selvitetty useampana vuonna ja vuoden lopussa valtuusto hyväksyi Arkea Oy:n osakkeiden oston. Ravitsemis-ja puhtaanapitopalveluiden tilikauden tuloksen on raportoitu olevan 175.000 euroa voitollinen. Kustannuslaskennan ja sisäisten kulujen kohdentamisen oikeellisuus tulee varmistaa erityisesti, kun ollaan vertaamassa oman tuotannon kustannuksia mahdolliseen toiminnan ulkoistamisen kustannuksiin. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelun tuottamia puhtaanapito- ja ateriapalvelujen suoritehintoja tulisi tarkistaa säännöllisesti.

Mitä tämän eteen on tehty?

Kustannuslaskennan ja sisäisten kulujen kohdentamisen oikeellisuus tulee varmistaa erityisesti, kun ollaan vertaamassa oman tuotannon kustannuksia mahdolliseen toiminnan ulkoistamisen kustannuksiin.

Mitä on odotettavissa Arkean suhteen?

2016 arviointikertomuksessa oli huomautus, että ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden tulevan toimintatavan ratkaisua ei tehty vuoden 2016 aikana.

Selitystä ei valtuustolle annetussa vastineessa ollut. 

 Sama huomautus on vuoden 2017 arvioinnissa. 

Mitä meinataan vastata?

ja vielä: 

Miksi selkeään selvityspyyntööni keittiöistä annettiin sellainen vastaus kuin annettiin? 

 

  

Miksi liitteet ovat piilossa? 

Mitä kysymyksissäni oli sellaista, etteikö niitä voi kertoa kaikille kaupunkilaisille? Normaalista toiminnastahan tässä on kyse, ts. mitä missäkin on jne. 

Jos on tarkoitus, että tämän illan palaverissa ravitsemispäällikkömme esittelee ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelun toimintaa, niin sen voinemme lukea vanhusneuvoston pöytäkirjasta 10.4.2018.

http://www.salo.fi/attachements/2018-05-21T10-14-1694.pdf

Jos em. selvitykseen on tullut muutoksia, ne Anu iltakoulussa selvittänee, mutta muutoin toivoisin, että esille kirjaamiini kysymyksiin saataisiin vastauksia. Edes osaan noista!

 

t. Marjatta Halkilahti

 

 

--

SITTEN: Salaisiksi vastauksia ei päätetty, joten tässä alla suora kopio. Vastaaja on ollut ravitsemis- ja puhtaanapitopäällikkö Anu Sorvari-Happonen.

Tervehdys viestin vastaanottajille!

 

Tapasin eilen muutaman eläkeläisen. 

Osa toimii täkäläisissä eläkeläisjärjestöissä. 

Jutuksi tuli tämän päivän aihe eli vanhusten ruokailu. 

Sain tälle päivälle evääksi todella paljon kysyttävää.

Tässä näitä kysymyksiä/ihmettelyjä on, mutta eivät mitenkään erityisessä järjestyksessä.

Onko tehty selvitystä siitä, kuinka paljon on tullut säästöä keittiöiden sulkemisista? Tarkoittaa koko tätä kuntaliitos-Salon olemassaolon aikaa.

Vastausta liite taulukossa.

Montako koulun, päiväkodin ja hoivakotien keittiötä on muutettu jakelukeittiöksi?

Alun perin oli 35 valmistuskeittiötä ja nyt on 14. Olennaista on, että lomautusvuonna 2012 valmistuskeittiöiden määrää vähennettiin 19:stä 12:een ja nyt on palautettu kaksi (Mustamäen koulu ja Lampola Perniössä). Jakelukeittiöiksi siis muutettiin 21 keittiötä, joskin Kuusjoen kunnan päätöksellä loppui kaksi ja ne on huomioitu tässä luvussa. (2009 Kuusjoella oli kolme valmistuskeittiötä ja 1.1.2010 alkaen yksi).

Miten muutosten säästöt on laskettu?

Jos esim. yksi työntekijä vähenee yhdessä koulun keittiössä, niin kuinka paljon sillä palkkasummalla saa tähän kouluun ruokaa ostettuna, kun se valmistetaan muualla, se pakataan, kuljetetaan, astiat ja niiden suojat maksavat ym.

Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut toimivat vaikeutetussa rekrytoinnissa ja kaikkiin palvelussuhteisiin on saatava täyttölupa. Tämä koskee myös niin lyhyitä kuin pidempiä sijaisuuksia. Henkilöstökulut ovat tiukan seurannan alla ja nimenomaan niistä on pitänyt säästää.

Ruokaa ei osteta kouluun ostettuna. Sisäinen asiakas eli esim. koulu/rehtori ostaa ravitsemispalvelua = valmistettu ruoka tarjolle asetettuna, asiakaspalvelu, astiahuolto, hygienia ja omavalvonta, huomioiden valmistus- ja palvelutilat.

Esimerkiksi nousi Inkereen koulu, oppilaita noin 100 + eskarijoukko n. 20. Kun ruokaa vielä Inkereellä valmistettiin, niin siihen riitti kaksi työntekijää. Ruokaa valmistettiin myös Hähkänän päiväkotiin. Paljonko nykyinen säästö on, kun ruoka tuodaankin Kuusjoelta? Hähkänälle (koulu ja päiväkoti) ruoka tulee kuulemma keskuskeittiöstä.

Säästö selviää liitetaulukosta! On totta, että Hähkänän ruoka tulee Salon keskuskeittiöstä ja muun Perttelin Kuusjoen koulukeittiöstä. Ruokakuljetukset suunnitellaan yhdessä kuljetusyksikön logistiikka-asiantuntijoiden kanssa ja Perttelin kuljetukset osa suurta asiantuntijoiden valmistelemaa kokonaisuutta. Vanhuspalvelut maksaa kotipalveluaterioiden kuljetuksen, joskin logistiikkasuunnittelu ja toimittajat ovat yhteiset.

Ravitsemispalvelut sai täyttöluvan Inkereen koulun vastaavan kokin tehtävään henkilöstöjaoston kokouksessa 27.10.2016 määräaikaisena vuoden 2017 loppuun asti.

Miksi jotkut vanhusten ruokailumahdollisuudet on avattu sellaisiin paikkoihin, että niihin on huonosti liikkuvan ikäihmisen vaikea päästä tai kulkea? Esimerkiksi tähän nousi Suomusjärvi. Teoriassa asia järjestyksessä, kun vanhukset pääsevät ruokailemaan koululle tai Hintan hoivakotiin, mutta käytäntö tökkii, kun matka molempiin on hankala ja pitkä. Tämän takia vain ani harva pystyy käyttämään em. paikkoja.

Vanhusten ruokailupisteet on järjestetty kohteisiin, joissa ravitsemispalveluilla ja vanhuspalveluilla on muutakin omaa ammatillista palveluprosessia ja näin ollen henkilökuntaa paikalla ilman kalliita siirtymisiä. Halikossa on peräti kaksi ns. vanhusten ruokailupistettä, mutta eivät kaikki Halikon vanhuksetkaan pysty niitä käyttämään, eivätkä pystyisi, vaikka pisteitä lisättäisiin (ehkä joku vaikkapa Mussaaressa asuva vanhus pystyy käymään Perniön kahdessa vanhusten avoimessa ruokailupisteessä ruokailemassa, mutta eivät varmaankaan kaikki.)

Missä vaiheessa on Eläkeliiton Suomusjärven yhdistyksen aloite vanhusten ruokapalvelujen järjestämisestä?

Vastausta on valmisteltu aloitteen jättäjälle toimitettavaksi.

Suomusjärvelle ruokaa kuljetetaan kaupungin keskuskeittiöstä saakka päiväkotiin ja kouluun (niissä jakelukeittiöt), mutta Hintan hoivakodissa on saanut olla valmistuskeittiö.

Mihin perustuu se, että esim. Asemakadun tai Mesikämmenen päiväkoti saavat valmistaa itse ruokansa?Heillehän keskuskeittiö lähellä olisi.

Ensisijaisena suunnitteluperusteena on toiminnan järjestäminen ja hyödyn tavoittelu kustannuksissa. Suunnittelussa ei tarkastella asiaa siitä näkökulmasta, saako tai eikä saa joku valmistaa ruokaa. Ruoan valmistaminen on osa ravitsemispalvelujen tehtävää ja sitä tarkastellaan sen näkökulmasta.

Mesikämmenen päiväkoti on Salon isoin päiväkoti ja kahdeksan osastoa (5+3) (valmius 175-200, asiakkaaseen). Asemakadun päiväkodissa on pieni sivurakennus, jossa on vielä kaksi jakopistettä (3+2). Suomusjärven päiväkodissa kaksi osastoa ja koulussa bufetti, joten jakelu ja tarjolle asettelu on yksinkertaista.

Miksi ruoan valmistus lopetettiin Suomusjärven sosiaali- ja terveystalolla, vaikka keittiö oli hiljan peruskorjattu ja se oli käyttäjille esteetön. Onko unohdettu ”joka päivä parempi Salo” teema?

Suomusjärven terveystalon rakenteellinen ja kone- ja laitetilanne selvitettiin mm. vuosi sitten. Karkeasti sanottuna laitteet ovat vuosilta 1992-2000 ja Salon ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut uusi 2010 kahden padan, sekoittavan patayhdistelmän ja toisen yhdistelmäuunin sekä pientä astia-, pakastin- ja kuljetusmateriaalia. Nämä siirrettiin myöhemmin Perniön kirkonkylän koulun valmistavaan keittiöön ja Perniön yhteiskoulun valmistavaan keittiöön rikkoutuneiden tilalle, kun ei ollut jäljellä investointimäärärahaa.

Vanhusneuvosto halusi keväällä selvittää miten vanhusten ruokailut hoituvat kesällä lomien aikana niille, jotka ovat käyttäneet koulujen ruokapaikkoja. Vastausta he eivät saaneet. Eivät ole saaneet vieläkään. Mikseivät?

Asiaa on käsitelty suullisesti vanhusneuvoston tilaisuudessa, jossa on ollut ravitsemispalvelujen edustaja mukana. Tätä vastausta laadittaessa ei ole käytössä mahdollista muistiota tai pöytäkirjaa tilaisuudesta.

Marjatta Halkilahdelle samantapaisesta asiasta tuli vastaus, että näitä, siis koulujen ruokapaikkoja käyttävät, voivat koulujen loma-aikana mennä yksityisten palvelutuottajien ruokapaikkoihin. Onko se oikein ohjeistettu, sillä ruoka on niissä kalliimpaa? Entä ovatko näissä ravitsemussuositukset kohdallaan?

Kaupunkikehityslautakunnan iltakoulussa 28.8.2018 selostettiin kaupungin sisäisten ravitsemispalvelujen järjestämisperiaatetta sekä vanhuspalvelujen asiakaskriteerejä ateriapalveluille. Muille asiakkaille on mahdollisuuksien mukaan järjestetty mahdollisuutta syödä ravitsemispalvelujen valmistamaa ruokaa kaupungin toimipisteissä, mutta toimintaa ei ole nykyisillä resursseilla ja päätöksillä järjestää ympäri vuoden.

Vastausta laadittaessa on kuitenkin haluttu kuvata myös asiakkaiden mahdollisuuksia. Ne eivät ole ohjeita, joita olisi pakko noudattaa. Kaikissa tapauksissa valinnan vapaus on asiakkaalla. Jos asiakkaan toimintakyky on asiantuntijoiden mielestä sellainen, että ateriapalvelua tarvitaan, se järjestetään.

Missä vaiheessa on valtuustoaloite, esitys, että ikäihminen saisi ruoan kotiin toimitettuna? Valtakunnan tason ohjeistus ei tunne salolaista käytäntöä, jonka mukaan pitää olla ensin kotipalvelun asiakas, jotta saa ruoan kotiovelle. On kuntia, joissa ilman muuta annetaan ruoka kotiin, eikä muuta palvelua tarvitse ostaa. 

Miten toimii vanhuspalveluiden ja ravitsemispalveluiden yhteistyö, jotta tuokin asia saataisiin kuntoon? Voisi olla toimiva esim. koulujen loma-ajoille, mutta ennen kaikkea niille ikäihmisille, joilla liikkumiskyky on vähissä. Silti he sinnittelevät kotonaan, kun mahdollisimman pitkään kotona asumisen puolesta muutoinkin puhutaan.

Salossa toimitaan mallilla, jossa ravitsemispalvelut tuottavat ja toimittavat vanhuspalveluille kotipalveluaterioita, joita se ostaa ja joista se maksaa. Ulkoisten toimijoiden kanssa ei ole hyvä, eikä saa kilpailla palvelulla, jota saa markkinoilta ja tämä koskee kaikkia kuntia.

Joku keittiöselvityskin on tehty. Missä vaiheessa se on? Onko jotain ratkaisuja odotettavissa? Onko täysi mahdottomuus ottaa käyttöön jo lakkautettuja keittiöitä valmistuskeittiöiksi? Vai onko ne riisuttu laitteistaan? Kerrottiin, että ainakin Inkereellä on kaikki vielä tallella.

Useista entisistä valmistuskeittiöistä on toimivia laitteita siirretty nykyisiin valmistaviin keittiöihin rikkoutuneiden tilalle. Inkereen koulun keittiö on entisellään. Jos kaupunkikehityslautakunta niin päättää ja tarvittavat täyttöluvat saadaan, ryhdytään tekemään siellä ruokaa.

Ruokalistat puhuttivat. Ja ne kuljettamiset!

Kts. esim. Salon Seudun Sanomat 25.8.2018 sivu 17.

Ruokalista on todella yksinkertainen.

Ruokatarvikkeita saadaan ja niitä voidaan tuoda valmiina ja puolivalmiina vaikka mistä: on Kimmon vihannes (josta maidotkin), Kespro (kuivatavarat), leivät leipomoista! Perunat saa pestyinä ja pilkottuina (joku väläytti, että kypsänäkin), lihat pilkottuina, raakana tai kypsänä.

Lihapullia tai muuta vastaavaa ei enää itse tehdä.

Elintarvikkeet on kilpailutettu lautakunnassa aiemmin käsitellyllä tavalla. Lihapullia tai muuta vastaavaa ei enää itse tehdä vaan hankitaan raakapakasteita.

Ihmeteltiin, mitä säästöä siitä muka syntyy, kun ruokia esim. keskuskeittiöllä nyt tehdään. Ja sitten kuljetetaan. Miksei päivän ruokia koota olemassa olevissa keittiöissä? Kastikkeetkin voi ostaa, jos jonkun työntekijän keittotaito ei siihen muka riitä.

Toiminnan suunnittelu tehdään koko kaupungin ravitsemispalvelujen näkökulmasta talouden ja henkilöstömäärän puitteissa. Kastikkeen ostaminen ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa.

Miksi ruoka tulee kilotavarana? Se pitää kuulemma punnita mennen tullen. Myös tähteeksi jäävä ruoka. Mihin sellainen ohje/määräys perustuu?

Ruoka laskutetaan sisäisiltä asiakkailta annoksina, mutta tilataan valmistavasta keittiöstä kiloina. Ruoan menekkiä seurataan, koska halutaan varmistaa, että kaikki saavat riittävästi ruokaa, mutta hävikki on mahdollisimman pientä.

Minkälaisia asiakaskyselyjä on tehty? Lähinnä nyt ruokapalvelusta!

Asiakaskyselyjä tehdään säännöllisesti. Viimeksi on kysytty mm. kouluilta ja päiväkodeilta kasvisruokaan liittyen alkuvuonna 2018 ja sitä ennen vuonna 2017. AMK:n opiskelija teki Kaneliomenan henkilöstöruokailuun liittyvän kyselyn vuonna 2018. Vanhuspalvelujen asiakkaille kohdistettu kysely tehtiin vuonna 2016.

Omia kysymyksiä/ajatuksia:

Tarkastuslautakunta on jo vuonna 2012 todennut, että ruokapalvelujen järjestämistavasta on tehtävä linjaukset, jotta toimintaan saadaan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

2015 arviointikertomuksessa nostettiin esille seuraavaa:

Ravitsemispalveluiden tulevaisuuden toteuttamisvaihtoehtoja on selvitetty useampana vuonna ja vuoden lopussa valtuusto hyväksyi Arkea Oy:n osakkeiden oston. Ravitsemis-ja puhtaanapitopalveluiden tilikauden tuloksen on raportoitu olevan 175.000 euroa voitollinen. Kustannuslaskennan ja sisäisten kulujen kohdentamisen oikeellisuus tulee varmistaa erityisesti, kun ollaan vertaamassa oman tuotannon kustannuksia mahdolliseen toiminnan ulkoistamisen kustannuksiin. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelun tuottamia puhtaanapito- ja ateriapalvelujen suoritehintoja tulisi tarkistaa säännöllisesti.

Mitä tämän eteen on tehty?

Kustannuslaskennan ja sisäisten kulujen kohdentamisen oikeellisuus tulee varmistaa erityisesti, kun ollaan vertaamassa oman tuotannon kustannuksia mahdolliseen toiminnan ulkoistamisen kustannuksiin.

Ravitsemispalvelut ja talouspalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä kustannuslaskennan kehittämiseksi. Viimeksi kuluvan vuoden aikana on tarkennettu vyörytyserien vaikutusta suoritehintoihin ja päädytty esittämään 0,10 € korotusta ateriasuoritteen hintaan.

Mitä on odotettavissa Arkean suhteen?

Arkea Oy jakautuu kahtia: markkinaehtoisesti toimivaan Turun kaupungin tytäryhtiöön ja sidosyksikköasemassa toimivaan yhtiöön. Salon kaupungin sopimus terveyskeskuksen ja Kukonkallion vanhainkodin ateriapalveluista siirtyy sidosyksikköasemassa toimivalle yhtiölle. Muita päätöksiä ei ole tehty tai valmisteltu.

2016 arviointikertomuksessa oli huomautus, että ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden tulevan toimintatavan ratkaisua ei tehty vuoden 2016 aikana.

Selitystä ei valtuustolle annetussa vastineessa ollut. 

Sama huomautus on vuoden 2017 arvioinnissa. 

Mitä meinataan vastata?

Kaupunginhallitus keskeytti selvitystyön vuonna 2016 odottamaan, että sote- ja maakuntauudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista tukipalveluihin saadaan selkeys. Toistaiseksi ei ole tullut selkeyttä eikä myöskään muuta poliittista tahtotilaa, että selvitystä olisi syytä jatkaa.

ja vielä: 

Miksi selkeään selvityspyyntööni keittiöistä annettiin sellainen vastaus kuin annettiin? 

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183907-21

Selvityspyyntöön pyrittiin vastaamaan mahdollisimman hyvin ja mahdollisimman nopeasti. Kirjallisissa selvityspyynnöissä on usein haasteena se, että valmisteluun välittyy mahdollisimman oikein se kysymys tai ne asiat, joihin selvyyttä todella halutaan. Kehittyneemmät suulliset ja keskustelevat käsittelytavat toimisivat usein tehokkaammin tiedon välittämisessä.

Miksi liitteet ovat piilossa? 

Mitä kysymyksissäni oli sellaista, etteikö niitä voi kertoa kaikille kaupunkilaisille? Normaalista toiminnastahan tässä on kyse, ts. mitä missäkin on jne. 

Liitteet ovat asian valmistelua koskevia asiakirjoja eivätkä ole julkisia. Niiden sisällön olennaiset osat on tiivistetty julkiseen esityslistatekstiin sekä kaupungin internet-sivuilla oleviin ravitsemispalvelujen toiminnan esittelyihin.


Jos on tarkoitus, että tämän illan palaverissa ravitsemispäällikkömme esittelee ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelun toimintaa, niin sen voinemme lukea vanhusneuvoston pöytäkirjasta 10.4.2018.

http://www.salo.fi/attachements/2018-05-21T10-14-1694.pdf

Jos em. selvitykseen on tullut muutoksia, ne Anu iltakoulussa selvittänee, mutta muutoin toivoisin, että esille kirjaamiini kysymyksiin saataisiin vastauksia. Edes osaan noista! t. Marjatta Halkilahti

 

--

Asiaan liittyvää, vaikkapa taustaksi:

https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2018/06/18/25312

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183923-6

http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20183923-7


Kommentit

27.11.2018 14:31  Marjatta

Tämän jutun julkistin juuri, joten tämän takia sivuillani tuskin ruuhkan poikasta tänään ollut on. Joku muu juttu on vissiin kiinnostanut. Äsken totesin, että sivuillani kävijöitä on ollut jo reippaasti yli 3000 ja iltaan on vielä aikaa.

No mut kiitos!
Kiitos että käyt!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini