Viesti ei kulje
Toivon, että toimittaja Käiväräinen ei tykkää kyttyrää, kun taas kopioin koko hänen juttunsa, hänen kolumninsa 16.2.2020 tänne kotisivuilleni https://www.sss.fi/2020/02/viesti-ei-kulje-ilman-viejaa/. Osa lukijoistani ei ole salolaisia, joten miten he muuten näitä tällaisiä näkisivät?
Just näin se menee: viesti ei kulje ilman viejää. Mutta milläs tämä kaikki iskostetaan kaupunkimme viestintään ja markkinointiin?
Kaupunginjohtaja ja hallituskin voisivat varmaan jotain asian eteen tehdä!!
Täällä olevinas mennään eteenpäin, mutta ollaan kuitenkin jämähdetty tähän tilanteeseen:
https://www.salo.fi/kaupunkijahallinto/viestinta
https://www.salo.fi/kaupunkijahallinto/viestinta
Visuaalinen ilme
Osana kuntaliitosvalmisteluja Salon kaupungille suunniteltiin visuaalinen ilme vuoden 2008 syksyllä. Visuaalisen ilmeen suunnitteli DesignIlmoValtonen Oy.
Yhtenäinen ja hallittu visuaalinen ilme luo Salosta kuvaa viihtyisänä, luonnonläheisenä ja helposti lähestyttävänä kaupunkina.
Se myös helpottaa asukkaita tunnistamaan kaupunkiin liittyvät asiat ja mieltämään kaupungin eri toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi.
Tunnus eli logo
Salon lehtimäinen moniulotteinen tunnus viestii uudistumisesta ja luovuudesta dynaamisen liikekielensä kautta. Tunnus on samaan aikaan sekä luonnonläheinen että tekninen.Tunnuksen muotoilu huomioi ekologian, lehden, joka on kasvava, kehittyvä, joustava ja moderni.
Lehden kietoutuminen S-kirjaimen muotoon symboloi yhteenliittymistä. Lehti on osin läpikuultava ja kuvaa avoimuutta. Lehden kasvu on vastuullisuutta, joka edellyttää huolehtimista kaupungin ja sen asukkaiden tarpeista
Ilme-elementti
Salolle on suunniteltu ilme-elementti ("viuhka"), joka profiloi kaupunkia sekä lisää ilmeen tunnistettavuutta erilaisissa käyttöympäristöissä.
Ilme-elementti koostuu useista säikeistä, jotka muodostavat yhdessä eheän ja moniarvoisen kokonaisuuden kuten Salo itse. Säikeet edustavat erilaisia elämän aloja, jotka risteävät matkalla ja kohtaavat lopulta yhteisessä tavoitteessa muodostaen elinvoimaisen kudelman. Osa säikeistä heijastelee S-kirjaimen muotoa.
Ihan viime aikoina en ole seurannut, mitä esim. twitteriin työnnetään, mutta joskus olen nähnyt, että kun valtuuston kokous on, niin yksi ihminen on naputellut esityslistan asioita ja kertonut, mitä minkäkin asiakohdan kohdalla päätettiin.
Voi pyhä jysäys!
Keille ne viestit on tarkoitettu? Ja vielä siihen klo -aikaan? Esim. työssäkäyvät vanhemmat tuskin kerkeevät klo 18.00 ja siitä eteenpäin noin vaan nettiä seuraamaan ja huonosti niitä älyvempaimia on esim. ikäihmisillä. Valtuuston kokoukset videoidaan (paitsi aina ei tallennus onnistu, vaikka äly -kaupungissa eletään), mutta ei niissäkään mitään mieletöntä kaupunkilaisten joukkoa netin ääressä taida istua. Minun ystäväpiiristäni osa ei edes tiedä, että sellaistakin ”TV” ohjelmaa kuin valtuuston kokous, olisi noin kerran kuussa tarjolla.
Sosiaalisessa mediassa oleminen on nykyään melkein must -juttu, mutta kyllä pikkuisen tarttis miettiä, mitä kaupunki kaupunkina kertoo ja tiedottaa, mikä on sellaista tosi tosi tärkeää kertomista, mikä ei, ja miettiä sitäkin, kuinka paljon noilla melkein koko ajan esillä olevilla viestimisillä ja twiittauksilla on vaikutusta, ylipäätään kiinnostaako ne nyt esim. ei -salolaisia. Niitten perusteella tänne ei ainakaan mitään muuttoruuhkaa synny. En usko, en.
Se on aivan totta, mitä toimittaja Käiväräinen esille nostaa eli tänne muuttaneet kehuvat palveluita, pienen kaupungin näppäryyttä ja luontoa. Ja juu, jatkan toimittajan listaa: meillä saa parkkeerata melkein mihin vaan, eikä tuulilasiin ilmesty sakkolappua.
Sensijaan kaupungissa pitkään asuneet ja varsinkin ne, jotka muistavat kuntaliitos Salon entisia kuntia, tietävät, että nykyhallinto ja pikkukuntien hallinto ja päätöksenteko ovat kuin yö ja päivä. Salossa mennä poukkoillaan lyhytnäköisesti ja jääräpäisesti vanhan Salon hallintokulttuuri -mallilla! Ei sitä myönnetä, mutta näin se on.
Ja jos joku vaikkapa aloitteilla yrittää parannuksia aikaansaada, niin muutamat virkamiehet (eivät kaikki) käyttävät kaiken energiansa siihen, että ne vaan saataisiin tyrmätyksi. Useimmissa on kuitenkin kyse asioista, joita virkamiesten itsensä kuuluisi nostaa esille vaikkapa lautakunta -tasolla parantaakseen kaupungin toimintoja ja palveluja!
Jos kaupungin tarkastuslautakunta yrittää vuosittaisissa arvioinneissaan nostaa esille ”korjattavaa ja paikattavaa”, niin yleensä vastineet muutamien virkamiesten (ei kaikkien) osalta ovat joko asian vierestä tai ei vastata lainkaan tai jos vastataan, niin vastataan paskamaisesti.
Paska -sanaa saa nykyään käyttää, kiitos ministeri Anderssonin.
Jätepolttolalla ja tunnin junalla tätä cityä ei eteenpäin viedä, eikä jatkuvalla somessa keikkumisella. Asukkaiden käyttämiin palveluihin huomiota kiinnittää täytyy ja siihen, että asukkaita niiden valmistelussa aidosti kuullaan ja kuunnellaan. Valtuutetut edustavat kaupunkilaisia, joten olkoot tässä muistutusta heillekin.
Muutamilla virkamiehillä (taas totean, että ei kaikilla) on ilmeisesti sellainen ajatus, että kun tarpeeks kauan sekoillaan, esim. vanhuspalveluiden kehittäminen (edellinen kehittämisohjelma on vuodelta 2012, siis tämä, joka kerran valtuustokaudessa tehdä ja hyväksyä pitäisi), niin loppupäässä hallitus, eikä valtuustokaan kunnolla tiedä, mitä ja mistä ihan oikeasti päättää pitäisi. Esimakua tuli viime hallituksen kokouksesta. Ja missä se onkaan se kaupunginjohtajan vastuu? http://salo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20194208-4
..
Tässä alla Käiväräisen juttu.
Salon Seudun Sanomat julkaisi 9. helmikuuta ison juttukokonaisuuden, jossa verrattiin Saloa Porvooseen ja Raumaan.
Juttujen teossa esille nousi kaksi asiaa, joissa Salo eroaa selvästi kahdesta verrokistaan: rahankäyttö ja panostus viestintään ja markkinointiin.
Porvoo on käyttänyt kolmessa vuodessa 120 miljoonaa euroa kouluihin ja päiväkoteihin päästäkseen eroon sisäilmaongelmista.
Rauma osti liki 20 miljoonalla eurolla telakan ja loi alueelle meriteollisuuspuiston. Elinkeinoelämän edellytyksiä on parannettu yhteensä yli 80 miljoonalla eurolla.
Näihin lukuihin verrattuna Salo pelasi lähinnä kolikoilla, kun se sijoitti 4,5 miljoonaa euroa Nokian tehdaskiinteistön ostaneeseen kiinteistöyhtiöön – joka sekin on ollut menestys.
Alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro sanoi SSS:n jutussa, että kaupunkien kilpailu asukkaista, yrityksistä ja työpaikoista kiihtyy. Mieli- ja mainekuvien merkitys korostuu.
Nykyaikaiset kaupungit tekevät aktiivista markkinointia ja viestivät ulospäin positiivista sanomaa: tule meille töihin ja asumaan, meillä kelpaa.
Porvoo käy esimerkiksi. Kaupungin palkkalistoilla on 11 viestinnän ja markkinoinnin työntekijää. Määrä on kasvanut parilla ihmisellä viime vuosina.
Rauman kaupungilla on neljä kokopäiväistä viestinnän ammattilaista. Markkinointia tekee viisi ihmistä oman toimensa ohella.
Salo on kolmikon suurin kaupunki. Sen viestinnässä työskentelee yhteensä viisi ihmistä, joista yksi on määräaikainen. Kaupungin elinkeinoyhtiö Yrityssalossa ei ole yhtään päätoimista viestintä- ja markkinointi-ihmistä, eikä kaupungilla ole esimerkiksi erillistä matkailuorganisaatiota tai -yhtiötä.
Salon markkinointi oli hyvinä aikoina ”ulkoistettu” Nokialle. Kaupunki tunnettiin Nokiasta, ja yhtiö kasvatti Saloa. Oma mainostaminen oli tarpeetonta.
Kymmenen viime vuoden ajan Salon uutisointia ovat hallinneet rakennemuutos, rahapula, säästöt ja saneeraaminen. Ulkoiseen viestintään ei ole ollut paukkuja.
On selvää, etteivät ikävät asiat muutu iloisiksi hyvällä viestinnällä ja markkinoinnilla.
Yhtä selvää on, ettei Salo ole pelkkää kurjuutta ja lakkautettavia kouluja.
Esimerkiksi Saloon muuttavat ihmiset, joita on toistatuhatta vuosittain, kehuvat palveluita, pienen kaupungin näppäryyttä ja lähellä olevaa luontoa. Missä heidän tarinansa ovat?
Päättäjät ja kaupunkilaiset vaativat aika ajoin, että Salon on ryhdyttävä nostamaan markkinoinnissaan esille kaikkea hyvää, jota kaupungista löytyy. Olen samaa mieltä.
Ainakin päättäjille pitäisi olla selvää, että viestinnän ja markkinoinnin lisääminen tarkoittaa ihmisten palkkaamista ja rahanmenoa. Viesti ei kulje itsekseen, eikä kaupungin markkinointi ole talkoohommaa. Se on ammattilaisten työtä.
Ammattilaiset osaavat nostaa esiin ja levittää maailmalle esimerkiksi uusien salolaisten kehuja.
Voiko uskottavampaa mainosmiestä kaupungille toivoa?
Oli minullakin jotain sanomista tänään:
https://www.marjattahalkilahti.fi/albumi/kuvia/lehtijuttuja/2443785?ok=comment#comments
Tuo on totta, että hallintokulttuuri on aivan muuta kuin entisissä pikkukunnissa, jossa esim. tiedon kulku esim. eri hallintokuntien väliilä oli todella joustavaa, kuten muukin toiminta. Mutta Salossa törmättiin aina siihen, että virkamiehet sanoivat, että näin on ennenkin Salossa tehty. Olen monessa asiassa samaa mieltä kanssasi. Jos tark.ltk. aikoinaan uskalsi esittää esim. joitakin parannuksia seuraaville vuosille, niin puheenjohtaja kutsuttiin "kuulusteluun". Ei saanut puuttua asioihin, saatikka tehdä parannusehdotuksia. Näin olen kuullut.
Salo oli ennen viehättävä pikkukaupunki, jossa pääkadulla oli paljon pikku putiikkeja ja muuta toimintaa. Nyt liiketilat kököttävät tyhjinä, ja kaupungin keskustasta saa ikävän harmaan röttelöisen kuvan. Se ei pahemmin muuttajia houkuttele..Lisäksi tuntuu, että päättäjille muu on tärkeämpää kuin asukkaiden hyvinvointi, vaikka ovatkin äänestäjiä.