10 plus ja iso puska ruusuja

En ole ennen niin nopsaan sairaalan sängylle päätynyt kuin mitä viime lauantaina. Tai no, vuonna 2015 oli kyl vähän samantapaista.

Kymmenen vuotta sitten sattui vatsan pohjasta niiiiiin kamalasti, että ne kivut melkein muistan vieläkin. Nyt lauantaina ei ollut kipuilua vatsan pohjassa, mutta hengästytti, rinnan alueella olo oli kuin olisi kuoppaista tietä ajanut ja sydän vispasi kuin lampaan saparo.  

Kaffeeta, leipää ei aamulla tehnyt edes mieli, mutta nälkä oli ja yhden perunan (soosia päälle) söin. Sitten soitin tähän, jota Varha suosittelee: 116117 

Kun kerroin, että nyt olis olotilassa tämmöstä ja tämmöstä, verenpaineet ja pulssi vallan sekaisin, mutta päätä ei särje, eikä huimaa tai muuta, niin aika nopsaan puhelun vastaanottanut virkailija totesi, että kyllä nyt kannattaa lähteä Saloon SASsin päivystykseen ja sydänfilmiin. 

Kun pääsin päivystykseen, niin siellä oleva virkailija tiesi jo tulostani. Ei siinä kovin kauaa aikaa mennyt, kun makasin sängyssä ja sydänpiuhoissa. Hoitaja totesi jonkun ajan päästä (kun sitä sydänpaperia oli tulostunut piiiitkä liuska), jotta tiedätkö, mikä on flimmeri. Totesin, että juu. Se on nyt sitä. Laitetaas nimiranneke käteen, sairaalan paituli ylle ja mennään osastolle.

Ei menty mihin tahansa osastolle, vaan tähän SASsin päivystyksen takatilossa olevalle "vuodeosastolle", jota ei enää ensi syksystä lähtien ilmeisestikään ole! 

Yhden iltapäivän, yön ja aamun keikka siitä sitten meikäläiselle tuli. Oli tiputuspussukkaa ja lääkitystä, verikokeitten ottoa, verenpaine- ym. mittausta, joten aika lailla sängyn vankina olin. Muuta ei pois päässyt kuin pispissalle ja röntgeniin.

Yksin en ollut. Hoitoa tarvitsevia tuli pitkin päivää aika tasaiseen tahtiin ja yöllä taisivat kaikki 16 sängyn paikkaa olla käytössä. Minä pääsin sunnuntaina kotiin, mutta olisi siinä aamusella maamme sote -päättäjät, mm. hallitus saanut olla paikalla selvittämässä, mihin nuo muut hoitoon päätyneet/joutuneet siitä lähtisivät ja millä kyydillä. Kaikki tuskin olivat kotikuntoisia. Ja sisätautiosasto oli kuulemma täpötäys.

--

Jos pisteinä palvelua ja hoitoa arvostelisin (siis omaani ja sen mitä näin ja kuulin, kun muita hoidettiin), niin kyllä se on kymmenen plus. Siihen sitten vielä ISO ruusupuska "kaupan pääl".