Salon Seudun Sanomien kolumnina on tänään toimittaja Virpi Lietzenin tekstiä.
Lietzen kertoo epätoivoisista etsijöistä.

Näinä aikoina niitä kulkee.

Etsijät ovat joululahjapaineen alla elävät ihmiset ja etenkin miehet.

Teksti on niin valloittavaa, että tuon sen tänne teille muillekin näkösälle.

http://www.sss.fi/mielipiteet/kolumni/424912.html

Salon Seudun Sanomat 10.12.2012 04:55:46

Näinä aikoina kaupoissa kulkee paljon väkeä. Kauppojen kaiuttimista kantautuvien joululaulujen mukavasti hermoja kiristäessä niin naiset, miehet kuin lapset vaeltavat tavararöykkiön luota toiselle. Hypistellään tavaroita, verrataan eri vaihtoehtoja ja sitten ostetaan se epäkäytännöllisin.

n n

Lapset valitsevat usein lahjansa itse. Joulupukille kirjoittelu on jäänyt johonkin esihistorian hämyyn. Tilalla ovat lelukuvastot.

Oma jälkikasvuni tapasi riipustaa lelukuvastoihin huomautuksia. Tussilla piirretty ykkönen tarkoitti ykköstoivetta. Jos tollo vanhempi ei suostunut ykköstoiveeseen, (aina iso ja kallis), niin varoiksi piltti oli merkinnyt kakkosia pitkin kuvastoa.

Näin jälkikäteen ajateltuna olen aika varma, että jälkikasvu sahasi minua silmään. Muistan vieläkin elävästi, miten lapsi veti itseään kokoaan pienemmän näköiseksi ja pienellä äänellä visersi minulle. Hänen viestinsä oli, että miten sinä äiti voit muka tietää, ettei joulupukki tuo tätä suurta lelua minulle. Äiti siinä häkeltyneenä sitten änkytti ja selitti, ettei isoja lahjoja riitä kaikille maailman lapsille. Ymmärrän kyllä nyt, kuka silloin syötti joulusatua ja kenelle.

n n

Mutta sitten on ihmisryhmä, joka ei ole joulun alla yhtä neuvokas kuin lapset. Nimittäin miehet.

Miehet reagoivat joululahjapaineen alla eri tavoin. Osa lähtee liikkeelle jo hyvissä ajoin. Näitä miehiä näkee kulkemassa kaupan hyllyjen välissä hartiat lysyssä. He etsiskelevät tavaroita, joilla joulukatastrofi eli naisen tyytymättömyys joululahjaan olisi vältettävissä.

Kokemattomimmat urospuoliset yksilöt toikkaroivat kodintarvikeosastolla ja erehtyvät ostamaan naiselleen jonkin keittiötarvikkeen. Tie kohti turmiota on varma, kun myyjä valheellisen maireasti hymyillen käärii lahjapakettiin kattilan.

Osa miehistä kieltäytyy ajattelemasta jouluhaastetta mahdollisimman pitkään ja ryntää sitten kauppaan viime tingassa. Heidät tuntee hätääntyneestä ilmeestä ja nykivistä liikkeistä.

Mutta helppoa ei miehillä ole, vaikka he vaeltaisivat etsimään joululahjaa naiselleen jo juhannuksesta alkaen. Esimerkiksi alusvaatteet ovat periaatteessa hyvä juttu, mutta käytännössä sama kuin jos mies hyppäisi tasajalkaa miinaan. Jos vaate on liian pieni, katsoo nainen miehen vihjailevan laihdutuksen ajankohtaisuudesta. Jos taas vaate on liian suuri, suuttuu nainen siitä, että mies pitää häntä niin lihavana.

Sama on monien muidenkin lahjojen kanssa. Esimerkiksi hajuvedet. Jos mies ostaa naiselle hajuveden, niin se on joko liian väkevän mausteinen tai liian tyttömäisen kevyt. Jos taas nainen saa tuttua suosikkituoksuaan, ei lahjassa ole yllätystä eli lahjan perimmäistä ideaa.

Kokeneimmat miehet ratkaisevat joululahjapulman marssimalla siihen pienten pakettien liikkeeseen. Nuo esineet ovat tytön parhaita ystäviä ja niin on mieskin, kun nainen saa pakettinsa avattua. Tässäkin on tosin sudenkuoppa. Jos naiselle ostaa kovin halvan lahjan, ei vastaanottokaan ole timanttinen.

Kaikilla miehillä ei tietenkään ole lompakkoa, joka mahdollistaisi käynnin pikkulahjojen liikkeessä. Silloin voi käyttää mielikuvitusta. Suomi on täynnä naisia, joilla on hyvin vähän omaa aikaa. Puolison kirjallinen lupaus kotitöiden kattavasta hoitamisesta hyvän aikaa on kelpo lahja. Tällaisia lupauslahjoja voi antaa muitakin, aina rentouttavasta jalkahieronnasta alkaen.

Lahja-asiassa onkin se lohtu, että raha ei ole ainut ratkaiseva tekijä. Isollakin setelitukulla voi ostaa idioottimaisen lahjan. Juju on siinä, että todella ajattelee, mistä nainen ilahtuisi. Sitähän me kaikki naiset haluamme. Tulla otetuiksi huomioon.

 Virpi Lietzén

Niin. Mistä nainen ilahtuu?

Hyvää Joulun odotusta ja lahjojen metsästystä Sinulle, joka luit tekstin tänne saakka.