RAUNO SAARI. Kuntien pitäisi lausua marraskuun alkuun mennessä tulevaisuudestaan. Sitä ei tosin ministeriö kysy. Kuntia käsitellään lausunnolla olevassa laajassa lakipaketissa parissa sivukappaleessa. Keskiössä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Niiden taustana on syntymässä oleva maakuntahallinto.
Uudistus on toteutuessaan itsenäisen Suomen suurimpia. Kuntien pitäisi siten kantaa ottaessaan nähdä  seuraukset, metsä puilta. Se ei ole aivan helppoa. Tarkalleen kun ei tiedetä, mitä lopulta ollaan tekemässä.
Kun Kataisen hallitus käynnisti sosiaali- ja terveydenhuollon (soten) uudistamisen, taustalla oli kaksi ongelmaa. Nopea lääkäripalveluihin pääsy piti varmistaa jokaiselle kansalaiselle varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta. Toisaalta piti leikata erityissairaanhoidon menojen jatkuva kasvu.
Nyt pitää kysyä, paranevatko näillä esityksillä kansalaisten lähipalvelut, kaventuvatko kansalaisten terveyserot ja alenevatko lähivuosien kustannukset jopa tavoitelluilla kolmella miljardilla.
Pääministeri on vakuuttunut, että suuruudistuksen ratkaisu on digitalisaatiossa. Ohjelmat ja tekniikka tulee saada kuntoon vuoteen 2019 mennessä.
Saattaa olla insinööritieteistä huolimatta, että pääministeri ei tunne sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää. Tietokantoja on terveydenhuollossa uudistettu ja yhtenäistetty vuosikymmeniä. Tuloksia on tullut, mutta pahasti ollaan vielä kesken.
Sosiaalitoimen hajanaisessa kentässä ollaan vasta aivan alussa. Sosiaalipuolen tietoja koskevat lisäksi  terveydenhoidosta poikkeavat erilaiset juridiset määräykset. Pelkästä tekniikasta ei siten ole kyse.
Missään päin maailmaa ei lisäksi ole tehty tämän laajuista uudistusta, jossa on mukana sekä sosiaali- ja terveydenhuolto että koko niin sanottu väliportaan hallinto. Kansainvälisten tietojärjestelmien hyödyntäminen ei siten ole sekään auttamassa.

Maakuntalakiluonnos puhuu uuden maakunnan itsehallinnosta. Kaikki esillä olevat keskeiset ratkaisut ovat kuitenkin – ainakin tällä hetkellä – valtion päätettäviä. Lakipaketista puuttuvat myös esitykset nykyisen monikanavaisen rahoituksen purkamisesta.
Voimakkaasti kasvanut ja kansalaisten eriarvoista kohtelua ruokkiva työterveydenhuolto on jäämässä uudistuksen ulkopuolelle. Muotoa hakee myös kynnyskysymykseksi nostettu yritteliäisyys, jossa asiakkaat äänestävät palvelun laadusta jaloillaan.

Palveluita tuottava kenttä on epätietoisuuden vallassa. Onko niin, että vasta eduskuntakäsittelyn yhteydessä arvioidaan uuden hallinnon toimivuutta ja ratkaisuihin sisältyviä uhkia. Siihen asti puhutaan arvoituksellisesti muutoksen tärkeydestä ja sen aina tuomista mahdollisuuksista.
Pääministeri on luvannut, että nyt annettavat lausunnot vaikuttavat lakien jatkovalmisteluun. Laajassa lausuntokierroksessa raskas, puutteellisesti valmisteltu ja osaksi keskeneräinen lakipaketti aiheuttaa hajontaa, jossa lausuntojen ryhmittelyllä ja tulkitsemisella on iso merkitys lopputulokselle.
Jokainen lausunto tulisi valmistella siksi huolellisesti ja sanoa sanottava selkosuomeksi. Sitten pitää vain toivoa, että pääministeri pitää lupauksensa ja hänen prosenttilaskunsa hakkaa Stubbin laskutaidon.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen maaherra.