Minua ei petetty. Näin kirjoittaa Pia Tiusanen. Puheenvuorossaan Tiusanen hienosäätää loikkaamisen. Se vain on loikkaamista, jos siirtyy toiseen puolueeseen. 

Olen samaa mieltä, vaikka tässä perussuomalaisten tilanteessa minun ei pitäisi olla mitään mieltä. Minun mielestäni on perussuomalaisten oma juttu, mitä tekevät tai tekemättä jättävät.

Mutta! Jos ja kun tämä nyt heijastuu muuhunkin, mm. hallitus aikoo jatkaa noin vaan ikäänkuin perussuomalaisten puolueessa ei olisi tapahtunut yhtään mitään, niin meikäläinen sanoo, jotta minä kyl olen pettynyt. 

Jaa että miks? Kuka, ketkä minua ovat pettäneet? 

No ainakin pääministeri.

Toki pääministeri voi ministereikseen ottaa ja ehdottaa keitä vaan ja presidentti ne nimitykset vahvistaa, mutta tässä tapauksessa, kun puolueensa kahtia revityttäneet ovat hallituskelvollisia, mutta ei se toinen, alkuperäinen puoli, niin onhan tämä nyt enemmän kuin kummallista touhua. Ei tästä mitään muuta johtopäätöstä osaa vetää kuin sen, että sote- ja maakuntauudistuksestahan tämä kaikki kiikastaa. Se tässä läpi on saatava. Keinolla millä hyvänsä. 

Hallituskriisi on peruttu ja hallitus jatkaa, mutta kysynpä vaan, tuleeko hinta olemaan sen "väärti"?