24.10.2017

 1309/10.03.00.07/2017

Kaupunginhallitus 08.05.2017 § 213

Annika Viitanen teki kokoomuksen hallitusryhmän puolesta seuraavan selvityspyynnön:

 Salon kaupungin keskusta ja pääkadun ympäristö ei nykyisessä kunnossaan luo parhaalla mahdollisella tavalla dynaamista kaupunkikuvaa. Kokoomuksen kaupunginhallitusryhmä pyytää kaupunginhallitukselle selvitystä siitä, mitä toimenpiteitä tarvittaisiin, että esimerkiksi ns. Kastun talon tontin rakentaminen voisi alkaa. Lisäksi selvityksessä tulisi yksilöidä, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jotta kaupungin pääkadun (Turuntie-Helsingintie) varren huonokuntoisten kiinteistöjen tontit saataisiin siistittyä ja tonttien rakentumista voitaisiin nopeuttaa.

Kaupunginhallitus päätti lähettää asian valmisteltavaksi.

Kaupunkikehityslautakunta § 78

 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Tarja Pennanen, tarja.pennanen@salo.fi, 02 778 5101, rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, 02 778 2302, rakennustarkastaja Janne Ranki, janne.ranki@salo.fi, 02 7782300, tilapalvelujen kaupungininsinööri Janne Lehto, janne.lehto@salo.fi, 02 7785116

 Kaupunkikehityspalvelut on yhdessä rakennusvalvonnan kanssa laatinut pyydetyn selvityksen.

 

Kastun talo 

Kastun talon asemakaavoitustyön yhteydessä on käyty keskustelua tontin rakennusoikeudesta sekä Kastun talon suojelusta.

Keskustan osayleiskaava on saanut lainvoiman syksyllä 2016. Turun hallinto-oikeuden päätöksellä Kastun talo suojelumerkintä palautettiin kaavakartalle, joten asemakaavaa laadittaessa rakennus tulee merkitä suojelluksi. Osayleiskaava mahdollistaa tontin sisäosiin kuuteen (VI) kerrokseen rakentamisen tehokkuudella e=2,0 ja kadunvarrelle neljään kerrokseen (IV) tehokkuudella e=1,6/1,1. Asemakaavan laatimisen lähtökohdat kiinteistöllä 734-1-2-12 ovat täten osittain muuttuneet keskustan osayleiskaavan saatua lainvoiman.

Kaupunki on valmis jatkamaan kaavoitustyötä tarvittaessa.

Maanomistaja on kesällä 2017 aloittanut Kastun talon kunnostuksen.

 

Turuntie 

Turuntien kiinteistön 3-9-16 (Heinon tontti) alueella asemakaava on tullut voimaan vuonna 2012. Kaavamääräyksen mukaan alueelle voi rakentaa asuinkerrostaloja siten, että Turuntielle rajoittuvan rakennusalan sivulle saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijoittaa ainoastaan kadulle avautuvia liike- ja toimistotiloja, joita tulee olla vähintään 50 % ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Lisäksi kaavassa määrätään, että suurin osa autopaikoista on sijoitettava maan alle kaavassa osoitetun laskentakaavan mukaan.

Tonteilla 3-9-16 (Turuntie) ja 3-9-15 (Helenankatu) on ollut yhteisesti vireillä uudishanke asuinkerrostalojen rakentamiseksi, hanke ei kuitenkaan edennyt toteutukseen.

Helenankadun kiinteistön osalta on jätetty rakennuslupahakemus sisälle 24.8.2017. Hakemuksen mukaan suurin osa autopaikoituksesta on esitetty maan alle kellariin. Rakennuslupa on käsittelyssä.

Ns. Heinon tontin rakentuminen Turuntien varrella on maanomistajien päätettävissä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Lisäksi, jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi.

Salon rakennusvalvonta on antanut rakennettua ympäristöä koskevan toimenpidekehotuksen 15.9.2017 turvallisuuteen vedoten Turuntien kiinteistölle 3-9-16.

Turuntiehen rajoittuu myös ns. 10 kortteli (Turuntie-Annankatu-Vilhonkatu-Katrineholminkatu). Kaupungin näkemyksen mukaan kortteli tulee kaavoittaa kokonaisuutena maanomistajien kanssa sovittujen yhteisten tavoitteiden mukaan. Kortteli on osa keskustan osayleiskaavassa määriteltyä maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen aluetta.

Kaavoitus voi edetä, kun yhdessä maanomistajien kanssa on päästy yhteisymmärrykseen tavoitteista.

Helsingintie

Helsingintien ja Esterinkadun kulmassa sijaitsevalle kiinteistölle 1-8-11 (entinen Kone-Glansin tontti) on laadittu asemakaava, joka on vahvistunut 2012. Asemakaava on keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukainen sekä kerrosluvultaan että rakennusoikeudeltaan, joten syytä muutoksiin ei ole.

Maanomistaja päättää tontin rakentamisesta.

Helsingintien varren pohjoispuolinen rakennuskanta ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Rakennukset ovat aikansa tuotteita 1950-70- luvuilta, eivätkä kaikilta osin nykypäivän estetiikan mukaisia. Rakennuksissa sijaitsee kuitenkin ns. kivijalkakauppoja eikä tyhjiä liikkeitä oikeastaan ole. Alueen uusiutuminen tulee olemaan maanomistajien päätösvallassa.

Kaupunkisuunnittelu on valmis käynnistämään asemakaavoitushankkeita tarpeen mukaan saapuvien kaava-anomusten puitteissa.

 

Purettavat rakennukset ja alueiden siistiminen

Kaupungin määräysvallassa olevia kohteita puretaan vuosittain käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

Valurin alueella 110-tien ja Somerontien kulmassa olevalta liikenne/puistoalueelta on purettu rakennus noin vuosi sitten ja toinen huonokuntoinen rakennus on purettu elokuussa 2017. Saman urakan yhteydessä purettiin Citymarketia vastapäätä Hämeentien varrella sijaitseva huonokuntoinen rakennus yhteistyössä kiinteistön 5-8-17 omistajan kanssa.

Salorankadulla kahden tontin hankkiminen kaupungin omistukseen on mahdollistanut Hansan kulman siistimisen. Suunnitteilla on seuraavalla tontilla osittain palaneen ent. viljavaraston purkaminen ja tonttialueen siistimisen jatkamista.

Puistoalueita hoidetaan ja siistitään vuosittain

Rautatieaseman alueella Tapionpuistoa kohennetaan puita ja pensaita karsimalla sekä suojeltujen rakennuksien julkisivuja kunnostamalla vuosina 2018-2019, jos budjetin määrärahat tulevat sen mahdollistamaan.

Muuta

Salon kaupungissa on käynnissä keskustan katuympäristöllisen yleissuunnitelman laatiminen. Tavoitteena on torin ympärille rakentuneen Salon keskustan kehittäminen kävelypainotteiseksi, viihtyisäksi, houkuttelevaksi ja vetovoimaiseksi. Kaupunki pyrkii edistämään omistamillaan alueilla keskustan viihtyisyyden ja dynaamisen kaupunkikuvan parantamista.

Kaupunkikehityspalvelut ja rakennusvalvonta ovat aktiivisesti edistäneet keskustakohteiden rakentumisen mahdollistamista. Kaavoitusprosesseja on pyritty tiivistämään ja rakennusvalvonnan työskentelyä nopeuttamaan. Yksityisten omistamien kohteiden rakentuminen on kuitenkin aina maanomistajien päätösten varassa.

 

Kaupunkikehitysjohtaja:

Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä esitetyn selvityksen Salon kaupunkikuvan huonokuntoisista kiinteistöistä ja toimenpiteistä kaupunkikuvan kohentamiseksi.

 Päätös:

 Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.

-- 

Ihmettelen nyt, että miksvarten kaupunkikehityspäällikön oli niin-niin vaikeaa antaa 15.5.2018 perussuomalaisten aloitteeseen kunnon vastaus. 

--

Ja tässä tuli nyt taas esille se meikäläisenkin pyyntö. Että nuo kaupungin pöytäkirjat ym. olisivat esillä pidemmän ajan. Jos joku laskee, että hintaa tulee, kun esim. aloitteiden kanssa veivataan ja väännetään, niin jospa pikkusen tulis säästöä jo siitä, että luottamushenkilöt näkisivät, ettei yksiä ja samoja asioita esitettäisi. Saa niitä mun mielestä joskus uudelleenkin esittää, esim. jos edellisen kerran on annettu olematon vastaus ja/tai asia vaatii uudelleen arvioinnin.  

Mutta pöytäkirjat esille. Kiitos. Se auttaisi tosi paljon!