Salon kaupungin pääluottamusmiehet ovat täynnä vuodesta toiseen jatkuvia säästökierroksia ja henkilöstöön kohdistuvaa juustohöyläystä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n pääluottamusmies Marjo Ekman , Julkisalan koulutettujen JUKO:n Riina Virtanen ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn Marja Lampainen edustavat yhdessä lähes 2 500 kaupungin työntekijää. Heillä on Salon päättäjille yhteinen toive.

– Ydinasia on, että poliittisten päättäjien pitäisi vihdoin ottaa vastuu Salon kaupungista ja tehdä rakenteellisia muutoksia, joista on puhuttu jo vuodesta 2010 lähtien. Kaikki muu on näpertelyä, Marjo Ekman sanoo.

Pääluottamusmiesten mielestä Salon palveluverkko pitäisi sopeuttaa pitkäjänteisesti tasolle, johon kaupungilla on varaa. Se tarkoittaa käytännössä yksiköiden karsimista, työntekijöiden vähentämistä ja henkilöstökulujen pienenemistä.

Työntekijöiden vähentäminen kuulostaa erikoiselta, kun sen kuulee pääluottamusmiesten suusta. Marjo Ekman muistuttaa kuitenkin, että Salolla on lähes 3 000 vakinaista työntekijää. Isossa massassa on myös suuri vaihtuvuus eläköitymisen ja työpaikkojen vaihdon takia.

– Uskon, että muutos voitaisiin tehdä hyvällä suunnittelulla ja fiksusti vaihtuvuutta hyödyntäen niin, ettei irtisanomisia tarvittaisi.

Oikein mitoitettu palveluverkko toisi pääluottamusmiesten mukaan toimintaan pitkäjänteisyyttä ja mahdollisuuksia kehittämiseen. Henkilöstön motivaatiokin todennäköisesti paranisi.

Salo on ollut taloudellisesti tiukoilla Nokia-vuosista asti. Tiukimpina vuosina 2012 ja 2013 henkilöstöä lomautettiin. Erilaisia sopeutusohjelmia ja palveluverkkoselvityksiä on tehty useita. Tälläkin hetkellä tekeillä on kouluja, päiväkoteja ja nuorisotiloja koskeva oppimisympäristöselvitys.

Pääluottamusmiehet saivat viime vuonna kaupungin johdolta hyviä uutisia. Heille kerrottiin, että tiukkojen vuosien jälkeen on palattu normaaliaikaan. Iloa kesti puoli vuotta, kunnes viime keväänä käynnistettiin uusi kolmen miljoonan euron säästöohjelma.

Syksy poiki uudet, entistä karummat ennusteet kaupungin taloudesta. Nyt alijäämäksi ennustetaan 14 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä patistellaan pitämään vuosilomia ja talkoovapaita. Säästöjä pitäisi löytyä miljoonien eurojen edestä.

– Tilanne on ristiriitainen. Palvelualueilla on kädet täynnä töitä, ja samaan aikaan pitäisi pitää vapaita, Marja Lampainen ihmettelee.

– Esimiehetkin ovat puun ja kuoren välissä töiden järjestelyssä, vaikka henkilöstöllä olisi halua ottaa lomaa, Riina Virtanen lisää.

Pääluottamusmiesten mielestä miljoonien eurojen puuttuminen henkilöstömenoista kertoo selkeästä alibudjetoinnista.

– Budjetti on ollut joka syksy realistinen, kun esitykset ovat tulleet hallintokunnilta. Sitten sitä on leikattu, ja seuraavana syksynä pyydetään lisämäärärahoja, Marja Lampainen perustelee.

Pääluottamusmiehet ovat huolissaan myös Salon työnantajamaineesta. Kunnissa on vaikea saada työntekijöitä moniin tehtäviin. Salo on toistaiseksi saanut henkilöstöä, mutta:

– Ei se ainakaan hyvää tee, jos edes mainitaan sana lomautus säästökeinoista puhuttaessa. Yhtä huonosti lomautuspuheet sopivat yhteen Toimiva työyhteisö -kärkihankkeen kanssa, Marja Lampainen huomauttaa.

Salon johto on esittänyt yhdeksi säästökohteeksi henkilöstön sairauslomien vähentämisen. Pääluottamusmiesten näkökulmasta tavoite on erikoinen.

– Se, että meillä on paljon sairauspoissaoloja, kertoo työn määrästä ja kuormittavuudesta. Mukana on paljon myös mielenterveyden ongelmia, mikä kertoo, että töitä on tehty jo pitkään jaksamisen äärirajoilla, Marja Lampainen muistuttaa.

Pääluottamusmiehet toivovat, että virkamiesjohto ja päättäjät harkitsisivat kokonaisuuksia, kun kaupunki miettii leikkauskohteita. Esimerkiksi peruspalveluista leikkaaminen nykyisen hoitotakuun aikana johtaa helposti siihen, että asiakas ohjataan hoitoon yksityiselle palveluntuottajalle erikoissairaanhoitoon. Molemmissa tapauksissa lasku kiertää takaisin kaupungille.