Kyllä oli melkoista menoa ja kummallista kuunneltavaa niiltä, jotka eivät kylistämme ja niiden kouluista tykänneet! Tässä linkki 24.2.2020 pidettyyn valtuuston kokoukseen: 

https://tallennus.telia.fi/play?

Odottaisin edes sitä, että kertovat, millä konstein tätä cityä muualla asuvien tietoisuuteen nostetaan ja markkinoidaan. Että tänne muutettaisiin. Että täällä pysyttäisiin. Tunnin junasta siihen ei ole! 

Tässä täkäläisten maaseutukoulujen rehtoreiden mietteitä:

Salon maaseutukoulujen rehtorit: Sulkemispuheet näivettävät kouluja ja kyliä

https://www.sss.fi/2020/02/kylakoulut-eivat-luota-tulevaisuuteensa-salossa/

Saurun koulun rehtori Anssi Örling kiroilee. 30 vuotta Perniön maaseutukoululla työskennelleen miehen tunnelmat ovat matalalla, kun Salon kaupunginvaltuusto päätti maanantaina sulkea hänen työpaikkansa vuoden 2023 kevään jälkeen.

– On naurettavaa, miten lopputulokseen tultiin ja miten sitä perusteltiin. Poliitikkoja on viety kuin pässiä narussa, ja Saurun koulua on käsitelty epäoikeudenmukaisesti. Kouluja ei ylipäänsä ole kohdeltu tasapuolisesti: poliitikot ovat puolustaneet omien kyliensä kouluja. Niistä kylistä, joista on eniten möykätty koulujen puolesta on tullut kaupungille vetovoimatekijöitä; muut on lakaistu syrjään.

– Saurun koulu on toiminut hyvin ja Perniön yläkoulusta on saatu hyvää palautetta sinne siirtyneistä oppilaistamme. Meillä on 1950-luvulla rakennettu ja 1980-luvulla peruskorjattu terve koulu, jonka kiinteistökulut ovat olemattomat. Tänne mahtuisi yksi opetusryhmä lisää, mutta on helppoa perustella, että kaikki siirretään kirkonkylään, kun sinne rakennetaan uusi koulu.

Örling huomauttaa, että Saurun koulua oltiin sulkemassa jo puolitoista vuotta sitten. Hän epäilee, että taistelu sen puolesta koetaan kylillä turhana.

– Porukka on ehtinyt väsähtää kokemaansa epävarmuuteen ja tilanne ruokkii itse itseään. Koulun lopettamisesta puhuminen näivettää sen toimintaa: vanhemmat ovat jo alkaneet ilmoittaa lapsiaan ensimmäiselle luokalle muihin kouluihin.

Örling arvelee, ettei Saurun koulua pelasta enää kuin Perniön kirkonkylään nousevan koulurakennuksen uppoaminen saveen.

– Katsotaan sitten vuonna 2023, tarvitaanko väistötiloja… Saurun koulu on Salon kuntaliitoksen jälkeen kolmas, joka suljetaan Perniöstä, hän huomauttaa.

Saurun kolmeopettajaisessa koulussa on tällä hetkellä 50 oppilasta, joita tulee Kotaladosta, Tuohitusta, Korvenkylästä ja Lehmijärven suunnalta. Saurun koululta on Perniön kirkonkylälle viisi–kuusi kilometriä.

Teijon koululla ollaan helpottuneita valtuuston ratkaisusta säilyttää perniöläinen kyläkoulu, mutta tulevaisuuteen on silti vaikeaa luottaa.

– Raskasta on ollut, eikä se tähän lopu. Sama juttu on edessä taas vuoden tai parin päästä. Olen työskennellyt Teijon koulussa 30 vuotta ja ehtinyt kokea toistakymmentä lopetuskeskustelua, rehtori Mikko Linna toteaa.

– 1990-luvun lamaan asti valtion takasi koulujen säilymisen, mutta sitten muuttuivat laki ja rahoitus niin, että kunnat saivat päättää kouluista. Teijon koulun ensimmäinen lopetusyritys oli heti 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Kaksiopettajaisessa Teijon koulussa on parhaillaan 33 oppilasta. Linna sanoo muuttoliikettä olevan molempiin suuntiin.

– Kuluvan lukuvuoden aikana Teijolle on muuttanut viisi perhettä ja koulu saanut kuusi uutta oppilasta. Tämän hetken asukastilanne ei ennusta sitä, paljonko kylässä voi ensi vuonna asua väkeä, hän huomauttaa.

Linnan mielestä onkin älytöntä perustella koulujen tulevaisuutta parin oppilaan tilastomuutoksilla. Hän toteaa, että kylän maineelle keskustelu koulun lakkauttamisesta eivät tee hyvää.

– Se on oivallinen tapa karkottaa mahdollisia tulijoita; itseään toteuttava systeemi.

Linnalla on itsellään opetettavana 20 oppilaan luokka nelos-, vitos- ja kutosluokkalaisia.

– Kaupungista ei löydy monta opettajaa, joka haluaisi minun työni tehdä, hän uumoilee.

Teijon koululta on 16 kilometrin matka Perniön kirkonkylän koululle.

Hajalan koulun rehtori Kimmo Ansamaa sanoo henkilökunnan tunnelmien olleen sekavat loppusyksystä tammikuuhun, kun pelko irtisanomisista ja huoli uuden työpaikan löytämisestä alkoi rassata. Hän toteaa kaupunginvaltuuston maanantaisen päätöksen olleen helpotus, mutta muistuttaa, ettei se takaa tulevaisuutta.

– Todennäköisesti olemme jossain vaiheessa taas lopetusuhan alla. Tämä oli neljäs kerta minun aikanani, kun koulu on haluttu lakkauttaa, Ansamaa kertoo.

– Henkilökunta on päättänyt keskittyä omaan työhönsä: on helpompi elää tätä hetkeä kuin miettiä kahden vuoden päähän.

Ansamaa osoittaa sympatiansa Hajalan kyläläisille, joilta koulu on saanut tukea ja apua aina sitä tarvitessaan.

– Tulin tänne kymmenen vuotta sitten työskenneltyäni siihen asti isoissa kouluissa. Tämä toimii aivan eri tyyppisesti, hän korostaa ja pitää tärkeänä pienten koulujen säilymistä maaseudulla.

– Kyläkoulujen toiminta on arvokasta. Tietenkin jonkinlaiset kipurajat on oltava, ja tämän ajan ilmiöhän on yhdistää kaikki pieni johonkin suureen. Päättäjät tekevät arvovalintoja.

Hajalan koulussa Halikossa on parhaillaan 47 oppilasta. Määrä on vaihdellut 30 viime vuoden ajan 40–58 oppilaassa. Ansamaa toteaa oppilasmäärien vähenevän kyläkouluissa, jos kaupungistumisen trendi jatkuu eikä maaseudulle tule lisää väkeä. Hajalan puolella on kuitenkin sen sijainti:

– Täältä on puolen tunnin ajomatka Turkuun ja vartti Salon keskustaan.

Hajalan koulussa työskentelee kolme luokanopettajaa ja kaksi koulunkäynninohjaajaa. Erityisopettaja käy kahdesti viikossa.

Oppimisympäristöselvityksessä Hajalan koululaiset oli ajateltu siirtää Armfeltin koululle Halikon keskustaan. Sinne on Hajalasta matkaa kymmenisen kilometriä.