hyvää hallintotapaa tai sitten ei

Eläkeliiton Suomusjärven yhdistys on vaatinut ravitsemus- ja puhtaanapitopäällikön päätöksen kumoamista mm. sillä perusteella, että päätös on tehty kuulematta ruokailupisteen ruokailijoita tai kartoittamatta heidän lukumääräänsä tai halukkuutta ruokailuun. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi vaadittu selvitystä siihen, onko ravitsemus- ja puhtaanapitopäälliköllä hallintosäännön mukaista valtuutta päättää asiasta ja täyttääkö asiasta tiedottaminen vanhuspalvelulain määräämiä edellytyksiä.

Asian tausta

Suomusjärven sosiaali- ja terveystalolla tapahtui joulukuussa 2016 mittava vesivahinko jonka alta ns. avoin ruokailupiste siirrettiin peruskorjauksen ajaksi läheisen Hintan hoivakodin ruokasaliin (6/ 2017 asti), ravitsemis- ja puhtaanpitopäällikkö jatkoi siirtoa kesä-syyskuulle vt. kaupunkikehitysjohtaja Ari Vainion luvalla ja pysyvästi lokakuun alusta (viranhaltijapäätös 13.9.2017) kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannerveden luvalla.

Päätöksen taustalla oli monia syitä: Ateriapalvelu on jouhevampaa ja taloudellisempaa järjestää Hintassa, Hintan henkilöstöruokailun yhteydessä, viehättävässä vanhuksille suunnitellussa ruokasalissa. Ravitsemispalveluiden ei tarvitse maksaa vuokraa Suomusjärven terveystalon keittiöstä ja ruokasalista. Ateriapalvelutyöntekijän (ravitsemispalveluiden Hintan valmistuskeittiön työntekijä) ei tarvitse kulkea, kuluttaa työaikaa Hintan hoivakodin valmistuskeittiön ja Suomusjärven sosiaali- ja terveystalon välillä kulkemiseen ja vanhuksille mahdollistuu lounastamismahdollisuus vuoden jokaisena päivänä, jopa joulun pyhinä.

Taloudellinen tarkastelu

Ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluille laaditaan ns.nollabudjetti ja tähän asti tulokertymä on kattanut kulut poistot huomioiden, joskin ns. vyörykertymään tulot eivät ole riittäneet. Sisäisen ateriapalvelun hintoja on korotettu kouluruokailun (yläaste ja lukio) ja varhaiskasvatusruokailun osalta 1.1.2012 alkaen sekä ala-asteruokailun ja kokopäivänhoitolaitosruokailun osalta 1.1.2010 alkaen. Kaupunginhallituksen päätöksellä ulkoisen ateriapalvelun hintoja nostettiin 1.5.2017 alkaen. Kaiken muun sisäisen ja ulkoisen ruuan, tarjoilun ja edustuksen ravitsemispalvelut hinnoittelee tilauskohtaisesti, tehden tarjouksen ja huomioiden tilauksen kulut.

Ravitsemispalvelupalvelut perustuvat palvelusopimuksiin ja esim. vanhuspalveluiden kanssa on laadittu sopimukset hoivakotiruokapalvelusta, kotihoidon aterioista jne. Sopimukset määrittelevät hinnan, sillä kaikesta järjestetystä ruuan myynnistä ja ateriapalvelusta on laskutettava asianmukaisesti, muutoin kustannukset kohdistuvat toisen asiakasryhmän maksettavaksi.

Ns. avoimista ruokapaikoista ei palvelusopimuksia ole laadittu, sillä ei ole tiedossa kenen kanssa palvelusopimus laadittaisiin, asiakkaan edustajan (yhteyshenkilö, tilaaja) rooli on epäselvä. Vanhuspalveluiden perustehtävä ei ole ruoanvalmistus, ei ateriapalvelu eikä vanhuspalvelut toimi yksittäisten ulkoisten asiakkaiden edustajana vanhuspalvelulain mahdollisesti edellyttämissä hyvinvointia edistävissä palveluissa ruuan ja ruokailun suhteen. Joten ns. avoin ruokapistepalvelu on ulkoista ateriapalvelua. Toukokuun alusta 2017, ulkoinen, ns. paranneltu ja jälkiruuan sisältämä ateria maksaa 8 €, sis.alv, aiemmin 6.40 €, sis.alv (ulkoista palvelua).

Pitkälti avointen ruokapisteiden asiakkaat ostavat ulkoisen aterialipukkeen kaupungin palvelupisteistä. Suomusjärven sosiaali- ja terveystalolla ja Hintassa pidetään nimilistaa, jolla ravitsemispalvelut laskuttavat kotihoitoa, joka taas laskuttaa vanhuksia samalla nimilistalla, sillä Suomusjärven ja Hintan avoimen ruokapisteen asiakkaat eivät pysty kulkemaan Suomusjärven palvelupisteessä lipukkeita ostamassa.

Vaikka vanhus olisi kaupungin vanhuspalveluiden kotihoidon asiakas, saattaa olla, että hän ei täytä kotiin kuljetettavien aterioiden saannin perusteita (sisäinen laskutus).

Avoimen ruokapaikan asiakas ei taas välttämättä ole vanhuspalveluiden kotihoidon asiakas eikä vanhus ns. ikäihminen. Avoimissa ruokapisteissä ruokailee asiakkaita, jotka tarvitsevat ja käyttävät avointen ruokapalvelupisteiden palveluja, ainakin ajoittain. Suomusjärvellä on sovellettu yllämainittua laskutusmenetelmää myös näihin henkilöihin (ruokalipukkeiden osto Suomusjärven palvelupisteestä koetaan hankalaksi).

Ravitsemispalveluiden kuluja, myös Suomusjärven sosiaali- ja terveystalon ns. avoimen ruokailupisteen osalta on tarkasteltu ja selvitetty

a) ammattikeittiöiden konsultointi- ja kehittämistoimisto Damico Oy:ltä hankitulla, Excel-ruokapalvelukulujen koordinointi ja budjetointitaulukkomenetelmällä. Menetelmä käsittelee kulut ja budjetoi asiakaspalvelupistekohtaisesti, huomioiden asiakasmäärän ja tehdyn työn/ asiakas, yksikkökohtaiset kiinteistökulut jne. Menetelmä eroaa FCG:n vanhasta, kunnallisesta ns. suoritemenetelmästä, jossa yksikkökohtaisia eroavaisuuksia ei huomioida, eikä asiakasmääriä vaihteluineen tuotoksia kohden.

b) Ulkoisen aterian hintaa tarkasteltiin keväällä sisäisen tarkastusyksikön toimesta (ulkoisen aterian hintana käytössä verohallituksen ravintoedun hinta), keskimääräisesti. Verohallituksen ravintoedun 10 §:n arvo 6,30 € (2016) ja 6,40 € (2017), sis.alv. Ulkoisen aterian hinnaksi määriteltiin 8 € (alvin osuus noin 98 senttiä), hallituksen päätöksellä 5/ 2017.

Damico Oy:n menetelmällä määriteltynä Suomusjärven sosiaali- ja terveystalon avoimen ruokapisteen ateriahinta on peräti 15.84 €. Hinta sisältää valmistuksen elintarvikkeineen Hintan valmistavassa keittiössä, pakkauksen EPP-laatikkoon ja kuljetuksen Suomusjärven sosiaali-ja terveystalolle, tarjolle asettelun (laatikosta ruokasalin itsepalvelubufettiin), asiakaspalvelun ja astiahuollon palkkoineen, työntekijän matkakorvaukset (autolla tai pyörällä), ateriapalveluosuuden Hintan valmistuskeittiön ja Suomusjärven sosiaali- ja terveystalon keittiövuokrasta, ruokasaleineen (sosiaali- ja terveystalon vuokra 689,05 €/ kk ja 8,3t €/ vuodessa), hallintokuluja: sisäinen laskutus kotihoidolle, ulkoisen Taitoan kustannukset, rekrytointiyksikön kustannukset jne.

Korkeahko hinta johtuu mm. vähäisestä asiakasmäärästä ja määrien heittelystä: vuotuisjuhla-aikoina arkipäivisin asiakkaita on vain muutamia, samoin kesällä. Toisaalta näille muutamallekin paikalla olevalla asiakkaalle ruokailutapahtuma on päivän rytmittävä päätapahtuma ja tärkeä yhteisöllinen vuorovaikutustilanne, jonka yhteyteen toivotaan lisää ajankulua ja yhteisöllisyyttä. Onko tämä ravitsemispalveluiden perustehtävä?

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt väitteet

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty seuraavat väitteet:

1)

Päätös on tehty ilman, että olisi kuultu asianomaisia ruokailijoita, eikä heidän lukumääräänsä, tai halukkuuttaan ruokailuun ole kartoitettu.

2)

Kustannuksia ei ole selvitetty.

3)

Kaupungin vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa ei ole mainintaa ko. toiminnan lopettamisesta

4)

Vuonna 2013 voimaan astunut vanhuspalvelulaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen edellyttää, että vanhusten palvelutarpeet selvitetään, vanhustenkotona asumista tuetaan ja heille järjestetään hyvinvointia tukevia palveluja.

Esitettyjen väitteiden johdosta todetaan seuraavaa:

Päätös on tehty kokonaisharkinnan perusteella, jossa on otettu huomioon käyttäjät. Päätöksestä on muutoksenhakuoikeus, ja nyt asia on lautakunnan arvioitavana. Asiassa ei ole toimittu hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti.

Ruokailijoiden lukumäärät on kartoitettu. Kotihoidolle laaditun laskutusmateriaalin mukaan, viime vuonna Suomusjärven sosiaali- ja terveystalolla, ruokaili keskimäärin 7,4 ruokailijaa päivässä, tämän vuoden keväällä Hintassa neljä, kesällä 2-3 ja nyt syksyllä neljä.

Toimintaa ei ole lopetettu, vaan toiminta on siirretty viereiseen Hintan hoivakodin ruokasaliin. x)

Vanhuspalvelulaki ei määrää sitä, missä kunnan toimipisteissä pitää olla ateriapalveluja. Ateriapalvelujen sijoittaminen määräytyy kussakin tilanteessa erikseen, ja päätöksentekoon vaikuttavat mm.taloudelliset tekijät.

Ruokailupaikan sijainti ei ole kysymys, joka ratkaistaisiin vanhuspalvelulain nojalla. Vanhuspalvelut ovat osa sosiaalipalveluja, jossa palvelun kohteena on asiakas. Vanhuspalvelut järjestää ateriat yksilöllisesti, ja asiakasta kuullen, mutta mitään oikeutta tietyn ruokailupaikan säilyttämiseen ei kenelläkään kuntalaisella ole. Ruokailupaikkojen sijainti ratkaistaan tapaus kerrallaan ottaen huomioon erityisesti palvelun kustannus, käyttäjien määrät ja se, että eri alueet ovat tasavertaisessa asemassa.

Kaupunkikehitysjohtaja:

Kaupunkikehityslautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen valmistelussa esitetyin perustein.

Päätös:

Marjatta Halkilahti esitti Taro Turtiaisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosehdotus, asiasta on suoritettava äänestys.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Marjatta Halkilahden ehdotusta asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi äänestävät EI. Puheenjohtajan ehdotus äänestystavasta hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkaminen sai kymmenen (10) JAA-ääntä (Tammi, Savolainen, Yli-Jama, Anttila, Eskola, Hjelt, Karhulahti, Leivonen, Lehti, Mänkäri) ja asian palauttaminen uudelleen valmisteltavaksi sai kolme (3) EI-ääntä (Halkilahti, Hellström, Turtiainen).

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen.

Kaupunkikehityslautakunta päätti äänin 10-3, että asian käsittelyä jatketaan.

Halkilahti esitti, että päätökseen lisätään maininta: Oikaisuvaatimukseen ei ole vastattu hyvän hallintotavan mukaisesti. Esitystä kannatti Taro Turtiainen.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava muutosehdotus, asiasta on suoritettava äänestys.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Marjatta Halkilahden ehdotusta äänestävät EI. Puheenjohtajan ehdotus äänestystavasta hyväksyttiin.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän pohjaehdotus sai kuusi (6) JAA-ääntä (Tammi, Savolainen, Yli-Jama, Anttila, Hjelt, Karhulahti) ja Marjatta Halkilahden esitys seitsemän (7) EI-ääntä (Eskola, Halkilahti, Hellström, Leivonen, Lehti, Mänkäri, Turtiainen).

Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen.

Kaupunkikehityslautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen valmistelussa esitetyin perustein. Lisäksi lautakunta totesi, että oikaisuvaatimukseen ei ole vastattu hyvän hallintotavan mukaisesti.