vaikka kikkailen!

Lauantai 7.9.2019 klo 22.34


Sulkavan ja Rantasalmen keskuskeittiöissä lähiruoka hankitaan vaikka kikkaillen – kuntalaisten ylimääräiset marjat ja hauet ostetaan takaovelta

Rantasalmella ja Sulkavalla käytetään lähiruokaa aina kun se on mahdollista.

Lähiruoka

Sulkavan ravitsemispäällikkö Minna Hakulinen on työskennellyt Sulkavan keskuskeittiöllä lähes päivälleen 30 vuotta. Hiljattain Hakulisen vastuulle tuli myös Rantasalmen keittiö, sillä niitä pyörittää kuntien yhteinen Järvi-Saimaan Palvelut -niminen yhtiö.

Kiivaana vellovaa keskustelua kotimaisen elintarvikkeen ja lähiruoan roolista Hakulinen kommentoi hieman savolaisittain kierrellen.

– Kun aloitin 30 vuotta sitten, lähiruoka oli itsestään selvyys ja sitä käytettiin paljon. Välillä se lähes katosi kilpailutuksen huumassa, tai siitä ei uskaltanut ainakaan puhua, Hakulinen muistelee.

Viime aikoina sulkavalais-rantasalmelaiskeittiöiden tavasta voi taas puhua avoimesti.

– Paikallisia tavarantoimittajia voi käyttää, jos vain viitseliäisyyttä riittää, Hakulinen täräyttää.

Esimerkiksi lähiseudun leipomoita voidaan käyttää asettamalla laatukriteeriksi sen, että leipää pitää pystyä toimittamaan kuutena päivänä viikossa. Isot saattavat tarjota vain kolmena päivänä.

Hankintalaki uudistui muutama vuosi sitten, ja etenkin kynnysarvot nousivat silloin. Uudistuksen jälkeen laki velvoittaa kilpailuttamaan julkisesti esimerkiksi tavarat ja palvelut jos tilauksen arvo ylittää 60 000 euroa.

– Se on mielestäni huomattava, eikä siitä paikalliset hankinnat jää kiinni, Hakulinen sanoo.

Pienet ja paikalliset tavarantoimittajat ovat pitkään valitelleet kankeaa kilpailutusmenettelyä. Ne jäävät helposti suurten jalkoihin hintakilpailussa, eivätkä aina pysty toimittamaan vaadittavia tavaramääriä.

Lahjana saadut viinimarjat keitettiin mehuksi

Minna Hakulisen kokemus on, että lähiruoan käyttäminen ei ole hintakysymys. Annos pystytään toimittamaan annettujen raaka-aineille asetettujen hintaraamien puitteissa.

Rantasalmella lähielintarvikkeiden kulutus ja tarjonta ovat korkeimmillaan juuri syksyllä. Kesän sato kypsyy sekä pelloille että metsässä.

– Ostamme kaikki marjat mitä ihmisiltä jää yli oman tarpeen. Hiljattain saimme yli sata kiloa viinimarjoja lahjoituksena. Keitimme ne mehuksi ja voimme käyttää niitä pitkälle talveen.

Myös lähellä olevat Saimaan vedet tarjoavat mahdollisuuden järvikalan käyttöön. Sekin vaatii yhteistyötä paikallisten ammatti- ja harrastajakalastajien kanssa.

– Yhtenä päivänä kaveri soitti ja sanoi, että nyt tuli kymmenkiloinen hauki katiskasta, otatko. Mehän otimme.

– Sulkavalla kalastaja Partasen Ari soittaa joskus aamulla, että nyt tuli paljon muikkua, kelpaako. Meille kelpaa, Minna Hakulinen jatkaa.

Keittiölle ostettavien metsän ja järven antimien määrä vaihtelee vuosittain marjasadosta riippuen.

– Summa on kymmenen tuhannen nurkilla, Hakulinen sanoo.

Suurkeittiöt ostavat harvemmin pieniä määriä, sillä valmistettavia annoksia esimerkiksi kaupungeissa voi olla tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia.

– Kyllä suurkeittiötkin voisivat ostaa pienempiäkin eriä. Aina ne johonkin saa käytettyä. Se on vähän asennekysymys ja vaatii tietysti työtä, kun joutuu laskuja pyörittelemään, mutta se on tulevaisuutta. Toivottavasti.

Takaovelle tuotujen marjojen ja kalojen valmistaminen tuo aina hieman lisätyötä, mutta siihen on Rantasalmella löytynyt ratkaisu.

– Muikut saadaan päättöminä ja aika monet kalastajat tuovat iso hauetkin fileoituna.

Raja menee ulko-ovella

Monimutkaiset elintarvikesäännöksetkään eivät estä asioimista satunnaisten tavarantoimittajien kanssa.

– Raja menee tuossa ulko-ovella. Sen ulkopuolelta voimme ostaa, mutta sisäpuolelle he eivät saa niitä tuoda, Hakulinen sanoo.

Rantasalmen ja Sulkavan keskuskeittiöissä tehdään yhteensä tuhatkunta ateriaa päivässä.

Sulkavalla ruokaa menee vanhusten palvelutaloihin ja kouluihin. Rantasalmella sapuskaa toimitetaan vanhusten palvelutaloihin ja terveyskeskuksen vuodeosastolle.

Elintarvikkeiden hankintojen osalta Rantasalmi ja Sulkava kuuluvat Savonlinnan seudun hankintarenkaaseen, jonka kautta raaka-aineet pääosin tulevat. Puitesopimuksen sisällä kunnat voivat päättää hankinnoistaan varsin itsenäisesti.

– Meillä esimerkiksi lihan kotimaisuus on ihan ehdoton juttu. Jos Atrialla ei ole sitä joskus tarjolla, he soittavat ja kysyvät mitä laitetaan tilalle, Minna Hakulinen kertoo.

https://yle.fi/uutiset/3-10958408

No niinpä!

Vaikka kikkailen!

Mites nämä hankinnat meillä menivätkään? 


Kommentit

11.9.2019 13.43  yks Mamma Kylält

Jossain joku asia sujuu luonnostaan, puhalletaan yhteen hiileen, oma pitäjäyhteisö (ehkä), ja ehkä siellä ei ole niin monikerroksinen kuntien päätäntähenkilöstö asioiden hoitamiseen kuin täällä paisutetussa kaupungissa.

8.9.2023 12.31  Alina

Kaverini on töissä suurkeittiössä ja kehuu, kuinka hyvät suurkeittiölaitteet mahdollistavat monenlaisien herkkujen ja ruokien valmistamisen. Onpa hienoa kuulla, että Rantasalmen suurkeittiössä voidaan ostaa ihmisiltä ylijääneet marjat. Myös järven antimien hyötykäyttö ilahduttaa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini