juhlaa, jännitystä ja sokkoilua

Nonnih, eivät nämä äskeiseen loppuneet, nämä mun menemiset ja tulemiset, paikasta toiseen siirtymiset.

Lauantaina oli nuorimman lapsenlapsen (heitä on jo viisi) 1 -vuotispäivät Helsingissä. PikkuNeiti oli yhtä hymyä vaan. Kovin äkkiä nuo pikkuiset kasvavat. Kuinka kasvavatkin, kun minä itse en koe muuttuneeni mikskään. Mitä nyt polvet välillä kiukuttelevat. 

Sitten tuli sunnuntai. Oli kyllä viikon karsein päivä: Salon Teatteri ja Mustapukuinen nainen.

Ei ollut tästäkään minulla mitään etukäteismielikuvaa, ei ajatusta, että mitä siinä oikein tapahtuisi, mutta onneks ei ollut. Siinä sit istuin etupenkilllä ja jännitin, mitä tuleman piti. Olihan se kauhean kamalaa. Täydellisen huikea esitys. 

Näyttämöllä oli parituntisen aikana vain kaksi näyttelijää, kaksi osaavaa miestä: Mikko Rosendahl ja Jerry Sarlin. He todella osasivat roolinsa, he osasivat pitää katsojansa (sali oli täys) koko esityksen ajan kuin pihdeissä, sellaisissa jännityksen pihdeissä. Ja kun siihen sitten välillä viuhahti jostain äkkiä ja yllättäen mustapukuinen, niin kyllä vilunväreet niskaa pitkin kipittivät. Vähän tuntuu vieläkin. Huhhuh!

Jos jännitystä elämääsi kaipaat, niin suosittelen. Vielä on muutama esitys!

Tiistaina oli sokkomatka -päivä. Se on semmonen, olen varmaan kertonutkin, että hypätään aamulla bussiin ja vain kuski tietää, mihin päivän aikana mennään. 65 rahalla pääsee vaik mihin!

Viime tiistaina reitti oli Turkuun päin. Ensin Tuorlan majataloon aamukahville, sitten Turkuun merimuseoon, sitten Rymättylään Ravintola Pohjakulmaan lounaalle, sieltä takaisin Turkuun ja bussiin nousi TurkuOpas, joka selitti Turusta vaikka mitä. Kakolanmäelläkin käytiin ja Funikulaarin kyydissä huristeltiin. Huom. alas menin kyydillä, mutta kävellen nousin takaisin ylös. Päivän päätti kaffeet ja pullat Paimiossa Cafe Astassa. 

Jos edellä suosittelin teatterijännitystä, niin kyllä minä näitä sokkomatkojakin suosittelen. Kaikki kohteet, joissa olen mukana ollut, ovat olleet todella todella mielenkiintoisia ja kaikki sellaisia, että en kyllä yksikseni olisi yhden päivän aikana autolla niihin ajellut, saatikka, että olisin kaikkia paikkoja edes osannut visiittikohteiksi valita.