Tänään

Apua saa, kun vaiva on silmin nähtävissä. Yhdelle tutulle ei käyny nii, kun kokeiss kävi ja sitt vähä tutkittiinki, mutt ei kummempaa. Koska vaivaa kuitenkin oli, meni Mehiläiseen ja tutkimuksin kaikkineen 1000? meni. Tuli heti kutsu TYKS:iin ja on nyt jo muutaman vuoden ollut ja on edelleen puolivuosi tarkkailuiss, k o s k a haimassa oli pieni löydös. Onneks ei ol juurika muuttun, m u t t TK ihmettelis viäläki ja huonol tuurill löydös olis voinu oll kovin kasvavaa laatua. Arvausta on jos ei pinnall oll.

Mun pahkurat, kipeät kohoumat polven alapuolella näkyvät vielä pitkään. Ja kuulemma kestää viikkoja, että poistuvat. Eilen kun mulla oli vieraita, yks totes, että sääri on kuin tatuoitu. Sinisen kirjavahan se on ja turvoksissa. Siks oli pakko viel lääkäriin mennä, kun tuli hätä, että oisko siinä sittenkin murtumaa. Ei ole. Kait mulla ikäisekseni on hyvät luut. Kalkin, k2 ja d vitamiinin syönti taitavat olla tarpeen jatkossakin. Särky vaan on edelleen todella kamala. Liikkuminen ok, mutta tuolilta nousu ja alkuunlähtö kankeaa. Ulkohommia ei nyt sillai tehdä kuin mitä olin ajatellut.