mitäs Me vastaajat

Palaanpa 27.8.2021 annettuun lausuntoon. Sieltä kysymykseen no 

Minä vastasin näin:

Kuten jo edellä totean, ei ole realistista purkaa sosiaalihuollon laitoshoitoa. Ja jos puretaan, niin aikataulu on aivan liian kireä. Takaraja vähintään vuoteen 2030 tai 2031. Ikäihminen voi olla sairas, mutta ei sellaisin diagnoosein, että terveydenhuollon laitos ottaisi hoitaakseen ja pitäisi potilaana. Jos edetään niin kuin ehdotettu on, ennustan, että jatkossa hoivapaikkoihin jumittuu asukkaita, jotka odottavat terveydenhuollon laitospaikkaa. Nimien ja nimikkeiden vaihdoilla ei pitkälle päästä. Kannattaisi muistaa,miten kävi kun vanhainkotien sairasosastoja muutettiin terveyskeskusten vuodeosastoiksi.

Terttu näin:

Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014

• Ei [Pitkäaikaista laitoshoitoa ei niin vaan voida purkaa, vaatii ainakin pitkän siirtymäajan. Epäilen, että pitkäaikaista laitoshoitoa tullaan jatkossakin tarvitsemaan.]

Muita näkemyksiä:

Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa

27.8.2021

• Ei [12. Lakiehdotuksen mukainen pitkäaikaishoidon järjestämisen lopettaminen sosiaalihuollon yksiköissä on toivottava kehityssuunta. Sen sijaan sitä korvaamaan ehdotettu hoito terveyskeskusten sairaalaosastoilla on vastoin aiempia periaatteita, joiden mukaan kenenkään ei tarvitse asua sairaalassa ja huonokuntoisimpienkin asiakkaiden kohdalla tavoitellaan edes jonkintasoista kodinomaisuutta sosiaalihuollon laitosyksiköissä. Lakimuutos ei saa johtaa terveyskeskusten sairaalaosastojen pitkäaikaishoidon määrän lisääntymiseen. Terveyskeskusosastojen luonne on viime vuosina muuttunut huomattavasti akuuttihoidon suuntaan, mikä näkyy niin osastojen toiminnassa kuin henkilöstön osaamisessa. Laadukkaan pitkäaikaishoidon toteuttamisen edellytykset kyseisenkaltaisessa toimintaympäristössä ovat merkittävästi heikentyneet. Pitkäaikaishoitopotilaiden riskinä olisi jäädä kiireellisempää hoitoa vaativien potilaiden jalkoihin ja hoidon luonne voi muuttua säilyttäväksi laadukkaan elämän ja toimintakyvyn säilyttämisen sijaan akuuttihoidon korostuessa osastojen toiminnassa ja henkilöstön osaamisessa. On tärkeä huomata, että perusterveydenhuollon osastopaikkoja on pyritty pitkään vähentämään ja pitkäaikaiset hoitopaikkaa odottavat potilaat muodostavat jo nyt pullonkaulan, joka epätarkoituksenmukaisella tavalla lisää erikoissairaanhoidon kuormitusta, kun jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä lääkäritoimintaa ja hoitotyötä kehittämällä on pystytty hoitamaan huonokuntoisia, monisairaita asukkaita. Terveydenhuollon laitoshoitoon turvautumisen sijasta lainsäädännön tulisi tukea toimintatapoja, jotka mahdollistavat tämän asiakasryhmän asumisen järjestämisen riittävin resurssein tehostetussa palveluasumisessa.]

Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna

26.8.2021

• Ei [Ikäihmisten sosiaalihuoltolain mukaisen pitkäaikaislaitoshoidon lakkauttaminen sulkee jälleen yhden palvelujen järjestämisen mahdollisuuden kategorisesti pois. Järjestämisen mahdollisuuksia ei tulisi rajoittaa erityisesti tilanteessa, jossa palvelujen järjestämisen vastuu siirtyy laajemman väestöpohjan omaavalle toimijalle, jolloin voi olla tarvetta suuremman erityisen asiakastarpeen vuoksi järjestää keskitettynä sosiaalihuollon pitkäaikaisen laitoshoidon palvelua. Asumispalvelut eivät välttämättä sovi kaikille asiakkaille, ja isommassa väestöpohjassa voi olla asiakastarpeita, joihin vastaamiseksi esimerkiksi henkilökunnalta edellytetään erityisosaamista tai erityisiä tiloja ja laitteita. Vaikea on myös ymmärtää, miksi ainoana pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa olevan iäkkään henkilön palveluna voisi jatkossa olla pelkästään terveydenhuollon pitkäaikaishoito, jota määrätietoisesti on pyritty vähentämään vuosien ajan sosiaalihuollon pitkäaikaishoitoa (ns. vanhainkotihoitoa) usein epäviihtyisämpänä asuinympäristönä ja toimintakulttuuriltaan laitosmaisempana palveluna. Osana ikääntyneiden palvelujen kehittymistä on käytetty sanontaa, että kukaan ikäihminen ei asu pitkäaikaisesti terveyskeskuksen vuodeosastolla. Pahimmassa tapauksessa riskinä on, että tämän lakimuutoksen vuoksi näiden paikkojen määrää aletaan lisätä. Vaikka lainsäädäntöön jätettäisi mahdollisuus järjestää sosiaalihuoltolain perusteella pitkäaikaishoitoa, voidaan perustellusti olettaa, ettei sen määrä lisääntyisi vaan jatkaisi vähenemistään, sillä vaikka laitoshoito on ollut nykyisessä lainsäädännössä, sen asiakkaiden lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2009 vuoteen 2019 n. 23 000 asiakkaasta n. 4000 asiakkaaseen. Itsemääräämisoikeuslainsäädännön uudistamisessa voi esiin tulla tilanteita, jossa iäkästä henkilöä koskien voisi olla paras vaihtoehto järjestää hänen palvelunsa nimenomaa laitosolosuhteissa, mutta terveydenhuollon yksiköt eivät vastaa parhaiten hänen tilannettaan ja tarvettaan. Myös tämän vuoksi ei ole syytä poistaa kategorisesti sosiaalihuoltolain mukaista ikääntyneiden pitkäaikaista laitoshoitoa tässä vaiheessa lainsäädännöstä. ]

Lisää eri tahojen ajatuksia löydät tämän linkin takaa:

https://lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=bff434c4-30fd-4fd2-9d53-45c40f85b244