kaupunki selittää!Sunnuntai 24.3.2024 klo 20.49 Kaupunginhallitus Lausunto Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitelmasta, Espoo, Kirkkonummi, Vihti, Lohja ja Salo, asianumero VÄYLÄ LIVI/7151/04.01.00/2017 Väylävirasto pyytää - antamaan lausuntonsa nähtävillä olevasta suunnitelmasta - tarkistamaan, että ajantasaiset kaavat ja kaavamääräykset sisältyvät nähtäville asetettavaan suunnitelma-aineistoon ja hyväksymisehdotuksessa luetellut kaavat ja niiden tiedot ovat oikeat. Tarvittaessa kuntaa pyydetään täydentämään kaavojen tiedot lausunnossaan. - toimittamaan sähköisesti ne yleissuunnitelman käsittämälle alueelle vahvistetut tai hyväksytyt oikeusvaikutteiset kaavat, jotka eivät ole nähtävillä olevassa suunnitelma-aineistossa. Kaavat kaavamääräyksineen tulee toimittaa jokaisesta kaavasta erikseen, pelkkä kaavayhdistelmä ei ole riittävä. - antamaan vastineensa suunnitelmasta tehtyihin muistutuksiin jatka tämän linkin takaa: https://salo10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2024583-11 Tämä muistutus no 79 on minun. Vai mitä meinaat? https://www.marjattahalkilahti.fi/blogi/2024/02/10/45688 79_ Muistuttuja pyytää kiinnittämään huomiota Salon pehmeään maapohjaan, erityisesti tulvaherkällä Mahtinaisentiellä. Erityisesti mainitaan Kantatien 52 ylittävän sillan perustamisen mahdolliset ongelmat ja varoitetaan radan mahdollisesta pettämisestä. Muistuttaja myös kyseenalaistaa, kuka erittäin kalliin hankkeen kustantaa ja toteaa, ettei Muurlan asemavarauksen alue ole asukasmäärältään ikinä kannattava. Kaupungin vastine Maaperätutkimuksia teetetään lisää ratasuunnitelmavaiheessa. Oikoradan yleissuunnitelmassa on esitetty uudet ja muuttuvat tiejärjestelyt sekä vaikutusten arviointi ja toimenpiteet, joilla vaikutuksia voidaan vähentää ja poistaa. Kullekin siltapaikalle on suunniteltu soveltuva siltaratkaisu, jonka rakennetyyppi, jännemitat ja pituus on pystytty määrittämään riittävän tarkasti suunnitteluvaihe huomioiden. Ratkaisut tarkentuvat seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Tämän hetken tilanteen mukaan hankkeen hyödyt eivät riitä kattamaan investointikustannuksia. Laskelma ei kuitenkaan ota huomioon hankkeen alue- ja yhdyskuntarakennevaikutuksia, elinkeinoelämän toimintaedellytysten muutoksia. Salon kaupunki haluaakin kiinnittää päätöksentekijöiden huomiota siihen, että kannattavuuslaskelmaa ei voida tänä päivänä tehdä ajatellen toteutusajankohdan (v. 2030 +) tilannetta. Nopea junayhteys kaupunkien välillä tulee toteutuessaan palvelemaan laajaa joukkoa ihmisiä, sillä se yhdistää maan suurimman ja maan kolmanneksi suurimman kaupunkiseudun. Matka-aika pääkaupunkiseudun ja Turun ja Salon seutujen välillä lyhenee nykyisestä, mikä edistää kaupunkiseutujen asumis- ja työssäkäyntialueiden toiminnallista kytkeytymistä. Toteutuessaan parannettu junayhteys luo edellytykset kestävälle ja yhtenäiselle Etelä-Suomen kattavalle asunto- ja työmarkkina-alueelle, tukee radan varren maankäyttöä ja edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Yleissuunnitelma tarkentaa maakuntakaavassa osoitettua ratalinjaa ja varautuu maakuntakaavan taajamatoimintojen kehittämisperiaatemerkinnän mukaisesti asemapaikkoihin Muurlassa ja Suomusjärvellä. Ratalinja on ratkaistu alustavan yleissuunnitelman yhteydessä laaditussa Salo–Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 12.12.2011. Ympäristöministeriö vahvisti hyväksymispäätöksen 4.12.2012. Kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.6.2014. Asemavarauksen toteutuminen on erillinen päätös, jossa sen kannattavuus arvioidaan perustuen arvioon asukasmäärästä. Huhheijaa! Asemavaraus on täyttä unelmaa. Ei tuolle kaupungin antamalle vastineelle voi muutoinkaan kovin paljon voi plussapisteitä antaa.Ovatko muuten lainkaan ajatelleet sitäkään, miten junaratasuunnitelmat koskettavat lukion ja urheilupuiston alueita, tätä just uutisoitua tulevaisuuden haavetta: Nooh, mitäs sitä turhia murehtimaan. Vastaus olisi varmaan tätä luokkaa, mitä muistutuksen no 80 tekijälle on annettu: Espoo–Salo -oikoradan yleissuunnitelmaan sisältyy ratalain mukaisesti yhtenä kokonaisuutena radan ympäristövaikutusten arviointi. (Espoo–Lohja–Salo -yleissuunnitelma, ympäristövaikutukset. Väylävirasto. Helsinki 2022. Väyläviraston julkaisuja 69/2022). Vaikutusarviointi perustuu alustavaan yleissuunnitelmaan ja sen yhteydessä vuonna 2010 laaditun lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen aikana tuotettuun aineistoon. Alustavan yleissuunnitelman jälkeen yleissuunnitelmaa varten sekä yleissuunnitelman aikana vuosina 2017–2021 on laadittu laajasti luonto-, muinaisjäännös-, yms erillisselvityksiä ja tehty arviointeja yleissuunnitelman ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi. Lisäksi tärkeänä lähtötietona on vuosina 2020–2021 laadittu Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden YVA, jossa on suurelta osin käytetty yleissuunnitelmaa varten tehtyjä luontoselvityksiä. YVA:n yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä on saatu 3.12.2021 jne. |
|
24.3.2024 22.11
Sivujasi Seuraava
Kaupunki on myös minun mielestä jääräpäinen. Moitteisiisi vastaamisesta en tykännyt. |
25.3.2024 21.46
Maalaisjärkeä päätöksiin
Salo on Varsinais-Suomen Liiton talutusnuorassa. Ratalinjaus on päätetty V-S Liiton elimissä ja Salo hyväksyi aikoinaan sen ehdotuksen mukaisena, vaikka sillä on merkittävät vaikutukset esim. luonnonoloihin, elinkeinoihin,ja yksittäisten ihmisten elämään. Luontoon kohdistuvat vaikutukset on YVA-ohjelmassakin todettu. |
Marjatta Halkilahti
Kaupunki pitää jääräpäisesti kiinni siitä, mitä junaratasuunnitelmiin on vuosia, vuosia sitten päätetty:
"Ratalinja on ratkaistu alustavan yleissuunnitelman yhteydessä laaditussa Salo - Lohja-ratalinjan vaihemaakuntakaavassa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 12.12.2011. Ympäristöministeriö vahvisti hyväksymispäätöksen 4.12.2012. Kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.6.2014."
Voi vaan ihmetellä, miten ketterästi esim. Iot Campuksen alueelle saatiin kaavaa muutettua 2021.
Miksei ratalinjaukseen voi esittää muutoksia? Salo - Espoo välin voisi ihan hyvin suunnitella uudelleen siten, että Lukkarinmäki ym. säilyisi. Toinen reitti löytyy, jos tahdotaan.
Minä ja moni muu kysyy: kenen talutushihnassa salolaiset virkamiehet ja päättäjät oikein kulkevat?